Tulehdusreaktion mekanismit

Väitöskirja kuuluu immunologian osa-alueeseen, ja se käsittelee tulehdusreaktion mekanismeja.

Juha Pekka E. Turunen

Kaikukuvaus täydentää mammografiaa rintarauhassairauksien diagnosoinnissa ja toimenpiteiden ohjauksessa

Mammografia on sensitiivinen rintarauhasen kuvantamismenetelmä, jonka avulla voidaan havaita rintasyöpä pienenä, sormin tuntumattomana, jolloin hoitotulokset ovat yleensä erittäin hyvät. Täydentäviä tutkimuksia, lisäprojektioita, suurennuskuvausta, kaikukuvausta ja ohutneulanäytteen ottoa tarvitaan usein mammografiassa todetun muutoksen laadun selvittämisessä. Kaikukuvauksen tärkeimpänä käyttöalueena pidetään kiinteän ja kystisen muutoksen erottamista. Mikäli mammografiassa todetun kasvaimen laatu ei selviä täydentävilläkään tutkimuksilla, tarvitaan leikkausta ja mikroskooppista tutkimusta. Sormin tuntumaton muutos merkitään leikkausta varten teräslangalla.

Tarja Rissanen

Antipsykoottiset lääkeaineet - Klotsapiini

Antipsykoottiset lääkeaineet muodostavat skitsofrenian lääkehoidon perustan. Laajassa käytössä olevien ns. klassisten antipsykoottien (esim. haloperidoli) vaikutusmekanismi liitetään aivojen dopamiini D2-reseptorien salpaukseen. Pitkäaikaisen hoidon aikana ilmenevät neurologiset ekstrapyramidaali-sivuvaikutukset rajoittavat kuitenkin näiden lääkkeiden käyttöä. Klotsapiini on epätyypillinen antipsykoottinen lääkeaine, jolla on klassisiin antipsykootteihin nähden monia etuja. Tärkeimmät näistä ovat sen vähäiset ekstrapyramidaali-järjestelmään kohdistuvat sivuvaikutukset sekä merkittävä teho krooniseen, klassisille antipsykooteille hoitoresistenttiin skitsofreniaan. Toisaalta klotsapiinillakin on omat sivuvaikutuksensa, joista vaarallisin on sen joillakin potilailla aiheuttama agranulosytoosi. Klotsapiinin vaikutusmekanismeja ei vielä tarkoin tunneta. Tiedetään kuitenkin, että klotsapiini vaikuttaa moniin neurotransmitterijärjestelmiin sitoutuen lukuisiin eri reseptoreihin, mm. dopamiini-, muskariini-, histamiini-, serotoniini- ja alfa-adrenergisiin reseptoreihin.

Mikko Kuoppamäki

Lääkäreille virkoja perusterveyden-huollon lisäkoulutukseen

Lääkärien perusterveydenhuollon lisäkoulutusta varten tarvittavia uusia työtilaisuuksia varten on vuoden 1995 valtion budjettiin esitetty yhteensä 32 miljoonaa markkaa. Jos eduskunta vahvistaa esityksen, voidaan ensi vuonna perustaa 450 lääkärinvirkaa, joita tuetaan 6 000 markan valtionavulla kuukaudessa.

Tutkimus valmistuvista lääkäreistä

Suomen Lääkäriliitto ja Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitos aloittavat Nuorten Lääkärien Yhdistyksen myötävaikutuksella tänä syksynä tutkimuksen, jonka tarkoituksena on saada tietoa nuorten lääkäreiden työelämään sijoittumisesta, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä terveydestä.

Suomi lasten munuaissiirtojen huippumaa

HYKSin Lastenklinikalla oli syyskuun loppuun mennessä tehty yhteensä 100 elimensiirtoa lapsille. 48 lasta on saanut uuden munuaisen, 33 maksan ja 12 sydämen. Hoitotulokset ovat korkeata kansainvälistä tasoa: uuden maksan saaneista 76 % ja sydämen saaneista 83 % on elossa.

Puolustusvoimat ja STAKES ehkäisemään varusmiesten kriisejä

STAKES ja puolustusvoimat ovat ryhtyneet yhdessä ehkäisemään varusmiesten psykososiaalisia kriisejä. Tahojen yhteinen työryhmä valmistelee parhaillaan puolustusvoimien henkilöstölle koulutusohjelmaa, joka tähtää entistä tehokkaampaan kriisitilanteiden tunnistamiseen ja niihin tarttumiseen. Ohjelman avulla pyritään kehittämään palvelusilmapiiriä myönteisemmäksi ja tukemaan varusmiesten yleistä pärjäämistä ja jaksamista. Hanke on osa STAKESin Itsemurhien ehkäisyprojektia.

Naiset ja sosiaaliasiat vahvoilla uudessa EU-komissiossa?

EU-komission tuleva puheenjohtaja, Luxemburgin pääministeri Jacques Santer on syyskuun ajan kiertänyt unionin jäsenmaita kerätäkseen uuden komission ympärilleen. Komissaareja on ensi vuoden alussa enintään 21, mutta lopullinen määrä riippuu siitä, miten Suomen, Ruotsin ja Norjan kansanäänestyksissä käy. Uuden komission kokoonpano vaikuttaa sosiaalisen ulottuvuuden kehittymiseen EU:ssa.

Mielenterveysongelmat terveyskeskuslääkärille tulon aiheina

Psyykkiset, psykosomaattiset tai psykososiaaliset ongelmat ovat vastaanotolle tulon aiheina noin 40 %:lla terveyskeskuslääkärin potilaista. Arvio perustuu Oulun läänin terveyskeskuslääkäreille tehtyyn kyselytutkimukseen. Kiire ja osaamattomuus koettiin hankalimmiksi esteiksi näiden potilaiden auttamisessa. Perusterveydenhuollon lääkäreillä on sekä luontevat lähtökohdat että virallinen velvoite varsinkin lievien mielenterveyshäiriöiden hoitoon. Koulutuksen tulisi sen vuoksi sisältää nykyistä enemmän yleisten ja lievien psyykkisten ongelmien käsittelyä sekä perhe- ja verkostotyötä.

Ilkka Winblad, Matti Isohanni, Pentti Nieminen, Pekka Larivaara, Jorma Eskelinen, Arja Jyväsjärvi, Seppo Lappalainen, Anna-Kaisa Penttilä, Tuija Päivärinta, Paula Sevtsenko, Heikki Vatjus, Martta Visuri, Michael Spalding

Miten lisätä henkilökunnan kustannustietoisuutta

Seinäjoen seudun terveysyhtymässä on viime vuoden alusta lähtien koulutettu hoitohenkilökuntaa järjestelmällisesti kustannustietoisuuteen. Koulutus koostuu luennoista ja yksiköissä suoritettavista tehtävistä. Koulutuksen sisältöalueita ovat asennoituminen taloudellisuuteen ja säästämiseen, hoidon kustannus-vaikuttavuutta muovaavat tekijät, kuntien taloustilanne sekä valtionosuusuudistus. Alustavat kokemukset koulutuksesta ovat hyviä.

Markku Mattila