Kommunikaatiokonstit käyttöön

Terveyskasvatuksen keskuksella on meneillään projekti, jossa tuotetaan terveyskasvatusaineistoa erityisryhmille. Mukana ovat myös Kehitysvammaliitto, Kuurojen liitto ja Näkövammaisten keskusliitto.

Perunan historiaa

Peruna (Solanum tuberosum) on kotoisin Etelä-Amerikan pohjoisosista, jossa Perun inkat olivat viljelleet sitä vuosisatojen ajan. Löytöretkeilijät alkoivat käyttää kuivattua perunaa helppona laivaruokana. He toivat myös siemenperunoita Espanjaan, todennäköisesti vuonna 1565. Sieltä se kulkeutui pian Italiaan ja muualle Eurooppaan.

Uusi ammatinharjoittamislaki: 2-vaiheinen laillistus tulossa

Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva uusi laki on tulossa lähiaikoina voimaan. Eri ammattiryhmien kiistelyn kohteena ollut, lukuisia muodonmuutoksia kokenut laki hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuun lopulla. Uuden lain mukaan lääkärit saavat ensi vuoden alusta lukien oikeuden itsenäiseen ammatinharjoittamiseen vasta kaksivuotisen perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen jälkeen, joka korvaa nykyisen orientoivan vaiheen palvelun.

Laillistuslaki hyväksyttiin

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä hyväksyttiin eduskunnassa värikkäiden ja kiivastahtisten käsittelyvaiheiden jälkeen 21.6.94. Harvinaista ripeyttä osoittaa se, että mainittu laki ja siihen liittyvä asetus vahvistettiin Presidentin esittelyssä viikkoa myöhemmin. Laki astui voimaan heinäkuun alussa kuitenkin siten, että lääkärien perusterveydenhuollon lisäkoulutusta koskevat vaatimukset tulevat voimaan ensi vuoden alusta.

Legitimationslagen godkändes

Lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården godkändes i riksdagen den 21 juni efter hektiska och intensiva förhandlingar. Att saken behandlades osedvanligt snabbt visas av att lagen och den därtill anslutande förordningen stadfästes vid presidentföredragningen en vecka senare. Lagen trädde i kraft i början av juli men med förbehållet att reglerna på särskild utbildning för allmänpraktiserande läkare börjar tillämpas i början av nästa år.

Kaikukardiografia infektiivisen endokardiitin diagnostiikassa ja hoidossa

Kaikukardiografia on olennainen osa infektiivistä endokardiittia sairastavan potilaan tutkimusta ja hoitoa. Koska teknologinen kehitys on lisännyt menetelmän kykyä erottaa muutoksia sydämessä, on pelkkä sydämensisäinen ylimääräinen kaiku menettänyt merkitystään taudin vaikeusasteen mittarina. Erotuskyvyltään tarkempi ruokatorven kautta tehtävä kaikututkimus on parantanut endokardiitin diagnostiikkaa ja hoitoa. Infektiivisen endokardiitin merkittävät komplikaatiot ovat septinen embolisaatio, läppien ja niiden tukirakenteiden tuhoutuminen sekä absessimuodostus. Kaikukardiografiasta voidaan määrittää vegetaation koko, levinneisyys, liikkuvuus ja rakenne, jotka kaikki ovat komplikaatioita ennustavia tekijöitä.

Kaj Groundstroem

Äkillinen polvilumpion sijoiltaanmeno - diagnoosi ja hoito

Polvilumpion sijoiltaanmenot ovat tavallisimmin nuorten ihmisten liikuntaharrastuksissa syntyneitä vammoja. Diagnostiikan perustana on vammautumismekanismin selvittäminen huolellisella potilaan haastattelulla sekä kliininen tutkimus ja natiiviröntgenkuvaus. Lisätutkimuksena tulee kyseeseen lähinnä artroskopia. Käsitykset hoitovalinnoista ovat vaihdelleet. Viimeaikaisten havaintojen perusteella pääsääntöiseksi hoidoksi suositellaan immobilisaatiota ja tehokasta kuntoutusta. Leikkaushoito tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun natiiviröntgenkuvauksessa näkyy osteokondraalisia irtokappaleita. Tällöin voidaan irtokappaleen kiinnityksen tai poiston lisäksi korjata myös patellan mediaalipuolen pehmytkudosrepeämä.

Heikki Mäenpää, Matti U.K. Lehto

Tekonivelpotilaan työkyky

Nivelrappeuman takia tehty primaarinen tekolonkka tai -polvi ei käytännössä tee muuten terveestä potilaasta työkyvytöntä. Työkykyä arvioitassa on kliinisen tutkimuslöydöksen lisäksi otettava huomioon potilaan ikä, muut sairaudet, työn laatu ja mahdollisuus kuntouttaa potilas fyysisesti kevyempään työhön. Hyvin toimivalla tekonivelellä tulee toimeen useimmissa ammateissa. Fyysisesti raskaissa ammateissa, joissa vaaditaan tekonivelen hyvää liikelaajuutta, lihasvoimaa ja nivelen tukevuutta ja kivuttomuutta, eläkeratkaisu voi olla aiheellinen.

Veijo Vahvanen

Miten suhtautua aggressiivisuuden biologisiin selitysmalleihin ja hoitotapoihin?

Biologisten interventioiden käyttö aggressiivisuuden hoidossa ei ole ongelmatonta. Kuka määrittelee epäadekvaatin aggressiivisuuden rajat? Mihin kaikkeen vaikutetaan, kun halutaan vaikuttaa vain aggressiivisuuteen? Keihin toimenpiteet kohdistetaan, ja millä oikeudella? Miten päin toimii biologisen ominaisuuden ja psyykkisen häiriön välinen kausaaliyhteys? Kirjoituksessa pohditaan mm. näitä kysymyksiä psykologian näkökulmasta.

Kirsti Lagerspetz

Sepelvaltimotaudin riskitekijät eri sosiaaliryhmien lapsilla ja nuorilla

Aikuisilla sepelvaltimotauti on yleisin alimmassa sosiaaliryhmässä, samoin sen riskitekijät. Myös lapsilla ja nuorilla on tutkimuksissa todettu sosiaaliryhmittäisiä eroja sepelvaltimotaudin riskitekijätasoissa. Vanhempien sosioekonomisen aseman heijastumista lasten ja nuorten aikuisten sepelvaltimotaudin riskitekijöiden yleisyyteen selvitettiin laajan monikeskustutkimuksen aineistosta vuodelta 1986. Seerumin lipiditasoihin liittyvät riskitekijät olivat erityisen yleisiä maanviljelijäperheiden lapsilla. Alimman sosiaaliluokan vaikutus näkyi selvimmin 18-24-vuotiaiden tyttöjen ryhmässä. Myös lasten ja nuorten tupakointitavoissa oli selviä eroja sosiaaliryhmittäin: ylimpään sosiaaliryhmään kuuluvien ja maanviljelijä-äitien tyttäret tupakoivat vähiten, isän malli näkyi selvimmin alimman sosiaaliluokan 9-15-vuotiaiden poikien tupakoinnin yleisyydessä. Sosiaaliryhmittäisten erojen perusteella on mahdollista pyrkiä kohdistamaan oikeansuuntaista terveyskasvatusta ja -valistusta sitä eniten tarvitseville ryhmille.

Marketta Kähkönen, Jorma Viikari