Edellisen johdosta

Helsingin Yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, aivan oikein, korostaa valitsemansa "jatkuvan pienten askelien parannusohjelman" merkitystä. On selvää, että näin on monin tavoin edistetty lääkärien perusopetuksen kehittämistä, kuten professorit Mäkelä ja Saksela vastineessaan toteavat.

Massiivinen lukupaketti patologiasta

Klassisten patologian oppikirjojen, kuten Andersonin, Robbinsin, Muirin ja Ackermanin rinnalle on alkanut ilmestyä uusia yrittäjiä, esimerkiksi Silverberg ja Rubin-Farber. Uusin niistä, Oxford Textbook of Pathology edustaa varsin puhtaasti englantilaista koulukuntaa. Sen yli kahdestasadasta kirjoittajasta vain 17 on saarivaltakunnan ulkopuolelta ja hekin valtaosin anglosakseja. Pari kirjoittajaa on Saksasta ja pari Ruotsista.

Toimittanut Timo Klaukka

Havainnollinen käsikirja keuhkojen parenkyymisairauksia tutkiville

Teos sisältää runsaan, korkeatasoisen kuvituksen, joka korreloi usein hienopiirto (= high resolution) TT -kuvan joko preparaatti-, thorax- tai histologiseen kuvaan. Lisäksi on selvennyksenä käytetty runsaasti kaavakuvia.

Toimittanut Timo Klaukka

Artikkeleja diabeteksen silmäkomplikaatioista

Kuusitoista yhdysvaltalaista asiantuntijaa, joista valtaosa silmälääkäreitä, on kukin kirjoittanut artikkelin diabeettisista silmäkomplikaatioista, niiden patogeneesista sekä epidemiologiasta. Yhdessä esitellään diabeteksen yleisiä hoitoperiaatteita. Varsinaista tekstiä on 275 sivua, joista viidesosa on kirjallisuusviitteitä.

Toimittanut Timo Klaukka

Ilmestynyt

Medical Diagnosis; D.C. Dugdale, M.S. Eisenberg. Ensimmäinen painos. W.B. Saunders Company 1992. ISBN 0-7216-3499-0. 881 sivua. Hinta 305 mk.

Toimittanut Timo Klaukka

Collegium medicum

Ruotsi-Suomessa ei ollut 1600-luvun puoliväliin mennessä minkäänlaisia lääkintätoimen yleisiä säännöksiä, minkä vuoksi alalle pyrki niin hyvin itseoppineita yrittäjiä kuin ammattitaidottomia huijareitakin. Epäkohtien johdosta Tukholman kaupungin lääkärikunta perusti vuonna 1663 Collegium medicorumin, lääkärikollegion, pitämään silmällä ammattikunnan toimintaa ja etuja. Myönnetyissä erioikeuksissa sille uskottiin Tukholman alueella mm. lääkäreitä, apteekkareita ja kätilöitä koskevien asioiden valvonta sekä lääkärinavun järjestäminen kulkutautien sattuessa.

10.11.1992 Haluaako hallitus tupoa?

Hallituksen suhtautuminen ay-kenttään on ollut horjuva. Pääministeri on aikanaan ilmoittanut hallituksen hoitavan omat asiansa ja ay-liikkeen omansa. Viimeksi mainitun osapuolen tehtäväkenttään olisi kuulunut myös työllisyydestä huolehtiminen. Säästöpakettinsa julkistamisen jälkeen hallitus on kuitenkin ryhtynyt virittämään tupo-neuvotteluja, mikä on herättänyt toiveikkuutta työmarkkinajohtajissa. Onnistumismahdollisuudet eivät kuitenkaan näytä erityisen hyviltä. Tupo-neuvotteluissa on ollut tapana sopia palkansaajan ostovoimaan keskeisimmin vaikuttavista tekijöistä, ennen kaikkea palkankorotuksista ja veroratkaisuista. Tällä kertaa hallitus kiirehti kuitenkin jo ennen neuvottelujen alkua ilmoittamaan päättäneensä voimakkaasta verotuksen kiristämisestä ensi vuonna.

10.11.1992 Vill regeringen ha en uppgörelse om inkomstpolitiken?

Regeringens inställning till arbetsmarknads-organisationerna har varit vacklande. Statsministern har i tiden låtit förstå att regering-en sköter sitt och att de fackliga organisationerna skall göra sammaledes. Det borde också ha varit deras sak att ansvara för sysselsättningen. Sedan regeringen lanserat sitt sparpaket har den dock börjat tala om inkomstpolitiska förhandlingar. Det har gjort arbetsmarknadsledarna hoppfulla. Utsikterna att lyckas med dessa förhandlingar är dock inte särskilt gynnsamma. Förhandlingarna har vanligen gällt faktorer som har betydande inverkan på löntagarnas köpkraft, framför allt löner och skatter. Nu har regeringen emellertid redan innan förhandlingarna kommit i gång hunnit meddela att den skärper beskattningen kraftigt nästa år.

10.11.1992 Perusturva vaarassa lääkehoidossa

Eduskunta on päättänyt, etteivät säästötoimet saa kohdistua kansalaisten perusturvaan, kun säästölakeja säädetään yksinkertaisella enemmistöllä. Perusturva-käsitettä ei ole missään tarkemmin määritelty. Nyt kun valtion ja kuntien talous kurjistuu nopeasti, joudutaan tekemään radikaaleja säästöpäätöksiä. Leikkausten sosiaalipoliittisia vaikutuksia ei silti useinkaan pohdita riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Julkinen sektori on yllätetty "housut kintuissa": harvassa pöytälaatikossa on varasuunnitelmia, miten selvitä rahoituksen vähetessä nopeasti.

Onko peptinen haava infektiotauti?

Helicobacter pylori on mahan limakalvolla elävä spiraalinmuotoinen bakteeri, jonka yhteyttä mahan ja pohjukaissuolen sairauksiin on tutkittu intensiivisesti kymmenen viime vuoden aikana. Sitä tavataan yleisesti kaikkialla maailmassa, ja ainakin puolet väestöstä saa tartunnan keski-ikään mennessä. Bakteerin spontaani häviäminen on harvinaista, mutta suuri osa kroonisista tartunnankantajista pysyy oireettomina. H. pylori aiheuttaa valtaosin kroonisen, epäspesifisen gastriitin. Lähes kaikilla pohjukaissuolihaavaa sairastavilla ja yli puolella mahahaavapotilaista todetaan krooninen gastriitti ja H. pylori -infektio, jonka parantaminen vähentää ainakin pohjukaissuolihaavan ja todennäköisesti myös mahahaavan uusiutumista. Vaikka H. pylori -infektio näyttää merkittävältä myös ulkustaudin synnyssä ja se on usein edellytys haavan kehittymiselle, tarkka patogeneettinen mekanismi ei ole vielä selvä. Infektio yksin ei riitä aiheuttamaan peptistä haavaa, vaan sen muodostumiseen tarvitaan edelleenkin suolahappoa sekä muita riskitekijöitä.

Ilkka Krekelä