20.12.1992 Joulunajan mietteet 1992

Maamme on viettänyt itsenäisyytensä 75-vuotisjuhlaa. Juhlavuonna on järjestetty lukuisia tilaisuuksia, joissa itsenäisyytemme merkityksestä on lausuttu arvokkaita julkisia mielipiteitä. Eurooppa elää poikkeuksellista aikaa. Sota riehuu entisen Jugoslavian alueella edelleen huolimatta toistuvasti julistetuista aseleposopimuksista. Itä-Euroopan tapahtumat, ETA, EY ja Maastricht ovat täyttäneet vuoden uutisotsakkeet. Euroopan valtioiden uusien yhteistyömuotojen löytyminen vaikuttaa tuskalliselta prosessilta. Juhlavuotemme julkisten puhujien kannanotot ovat noudatelleet pitkälti vanhoja kaavoja, vaikka aika on muuttumassa myös oman maamme osalta. Vanhan blokkijärjestelmän murtuminen ja Euroopan yhdistyminen tulee antamaan myös Suomen itsenäisyydelle uuden sisällön. Tuskin kukaan pystyy tällä hetkellä täsmällisesti sanomaan, mitä se tulee käytännössä merkitsemään.

Aikuisen sydämenpysähdyspotilaan elvytys ja ensihoito

Sydämenpysähdyspotilaan elvytyksen ja ensihoidon periaatteet ovat samat sekä sairaalassa että sen ulkopuolella syntyneissä hätätilanteissa. Asiantuntevan avun välitön hälyttäminen paikalle sekä pikaisesti aloitettu peruselvytys ratkaisevat potilaan toipumisen. Aikaa tehoelvytyksen aloittamiseen saisi kulua enintään parikymmentä minuuttia, ja kiireellisin toimenpide silloin on kammiovärinän defibrillointi. Tähän tarvittavaa taitoa ja tekniikkaa tulisi lisätä nykyisestään sekä sairaankuljetuksessa että sairaaloissa.

Tom Silfvast

Joditablettien käyttö ydinturmassa

Radioaktiiviseen päästöön johtavassa ydinturmassa jodin eri isotoopit olisivat todennäköisesti tärkein uhka altistuneen väestön terveydelle. Valkovenäjällä on Tshernobylin turman jälkeen lasten kilpirauhassyövän todettu lisääntyneen dramaattisesti. Oikeaan aikaan otettu joditabletti suojaa kilpirauhasta radiojodin vaikutukselta. Suomessa joditablettien jakelujärjestelyjä on hiljattain muutettu. Annosteluohje on myös tarkistettu.

Wendla Paile

Leukemiaa Porvoon mitalla?

Syöpärekisterin tulostuksista havaittiin 1980-luvun puolivälissä leukemian ilmaantuvuuden suurentuneen Porvoossa ja Porvoon maalaiskunnassa. Ilmiön taustaa on yritetty selvittää tarkastelemalla mm. ympäristötekijöitä, mutta selitystä ei ole löytynyt. Vuosikymmenen loppupuolella ei leukemiaa enää ilmaantunut alueella keskimääräistä enempää, ja tilastopiikki näyttääkin jäävän sattumaksi.

Eero Pukkala Lyly Teppo

Lasten lyhythoitoinen kirurgia

Lyhythoitoinen kirurgia (LYHKI) sisältää käsitteet lyhytjälkihoitoinen kirurgia ja päiväkirurgia. Edellisessä potilas tulee sairaalaan leikkauspäivänä ja kotiutetaan viimeistään kolmantena päivänä leikkauksen jälkeen, jälkimmäisessä potilas hoidetaan ja pääsee kotiin samana päivänä. Molemmat hoitotavat ovat nopeasti yleistymässä myös lastenkirurgiassa. Perusteena ovat sekä taloudelliset syyt että potilaan ja hänen perheensä etu.

Matti Kassila Eero Somppi Jarmo Välipakka

Lapsen itsetuhoisuuden havaitseminen vaikea haaste ammattiauttajallekin

Lasten itsetuhokäyttäytymisen määrästä on vaikea esittää tarkkoja lukuja, ja sama pätee myös lasten itsemurhiin. Väitetään, että osa lasten itsemurhayrityksistä ja itsemurhista jää huomiotta: jos perimmäisestä kuolinsyystä ei olla varmoja, puhutaan mieluummin vahingosta tai tapaturmasta. Vanhemmat toivovat yleensä lapsensa parasta, ja lapsuus halutaan nähdä onnellisena ajanjaksona. Siksi aikuisten lienee kovin vaikeaa havaita lasten masentuneisuutta. Vielä sitäkin vaikeampaa on havaita lasten itsetuhoisuutta ja itsemurha-alttiutta.

Eila H. Räsänen

Mikä tyydyttäisi väestöä

Historialla on aaltoliikkeensä, ristiaallokkonsakin. Kun Lääkärilehti 1920-luvulla alkoi ilmestyä, oli sisällössä etusijalla kunnanlääkärin työn kehittäminen, sillä kunnanlääkärillä oli maan terveydenhuollossa avainasema. Hän tunsi potilaansa, perheet, kunnan väestön. Se oli hänen valttinsa aina siihen asti, kunnes monipuolisesti teknistyneet sairaalat ja terveyskeskukset pyrkivät tämän korvaamaan.

Uusia tuulia Etelä-Afrikan lääkäriliitossa

Etelä-Afrikkalainen oikeuslääkäri, tri Gluckman, joka on kolmenkymmenen työvuotensa aikana tehnyt ruumiinavauksen parille sadalle sellissä kuolleelle vangille, sai tänä syksynä tarpeekseen (1). Hän oli kolmesti vedonnut hallitukseen pyytäen toimenpiteitä ihmisten suojaamiseksi "valtion palvelijoiden raakuutta" vastaan. Kun tämä ei johtanut toimenpiteisiin, tri Gluckman kirjoitti Etelä-Afrikan suurimpaan sanomalehteen poliisien tekemistä vankien murhista.

Toimittanut Leena Tuuteri

Luentopalkkiosuositus 1993

Milloin viranomaisten taholta ei ole ennalta vahvistettu tai muuten työnantajan kanssa sovittu luentopalkkioista, suosittelee SLL käytettäväksi seuraavaa Akavan luentopalkkiosuositusta:

Milloin influenssa A hoidetaan amantadiinilla?

Influenssarokotteet loppuivat Suomesta kesken jo lokakuun lopussa. Viime vuodelta yli jääneiden rokotteiden voimassaoloajan pidentäminen ei paljon tilannetta parantanut. Rokotteilla oli siis selvästi enemmän kysyntää kuin aikaisempina vuosina. Kysynnän lisääntyminen on mitä ilmeisimmin seurausta lääkärien aktiivisuuden lisääntymisestä eli rokotetta suositellaan entistä useammin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors