Pohjoismainen sosiaaliturva vertailussa

Suomalaisten sosiaaliturvaan käytettiin vuonna 1990 asukasta kohden noin 27 000 markkaa. Määrä on huomattavasti pienempi kuin sosiaaliturvan kulut Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa, kun vertailukriteerinä käytetään samaa ostovoimalla painotettua valuuttaa tai sosiaalimenojen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Tieto ilmenee vastikään julkaistusta Sosiaaliturva Pohjoismaissa 1990 -kirjasta, jota on toistaiseksi saatavissa vain norjankielisenä, mutta joka käännetään myös englanniksi.

Skyddet av patientens kroppsliga identitet i hälso- och sjukvården

Finländska medborgare åtnjuter grudlagsskydd för bl.a. sitt liv och sin personliga frihet. Regeringsformen nämner däremot inte den kroppsliga integriteten som skyddsobjekt. Man bör dock kunna hävda att det krävs stöd i lag för att myndighet skall ha rätt att inkräkta på medborgares kropp. Hälso- och sjukvård förutsätter samtycke av patienten som i normala fall också är berättigad att vägra underkasta sig vård.

Tore Modeen

Lääkäriliitto luopui ammatinharjoittajia koskevista palkkiosuosituksistaan

Kilpailunrajoituksia koskevaa lainsäädäntöä on viime vuosina uudistettu nopeasti. Vuodelta 1973 peräisin oleva laki taloudellisen kilpailun edistämisestä (423/73) kumottiin 1.10.88 lukien silloin uudenaikaisella kilpailunrajoituksista annetulla lailla (709/88), joka oli voimassa viime elokuun loppuun asti. Nopea lainsäädännöllinen kehitys muissa pohjoismaissa ja taloudellista yhdentymistä koskeva kehitys Euroopassa olivat ensisijaisia syitä uuteen kilpailunrajoituksista annettuun lakiin (480/92). Uusi laki astui voimaan 1.9.92 kuitenkin siten, että lain 6 pykälä:ää, joka koskee mm. Lääkäriliiton antamia palkkiosuosituksia, sovelletaan vasta 1.3.93 lukien.

Työttömyysturva kiinnosti

Lääkäriliitto järjesti lokakuun loppupuolella ensimmäisen työttömyysasioita koskevan jäsenillan, johon osallistui nelisenkymmentä nuorta lääkäriä. Tilaisuudessa esiteltiin lääkärien tulevia työllisyysnäkymiä kotimaassa ja Euroopassa sekä annettiin tietoa liiton työttömyyskorvauksesta ja työnvälityksestä. Työttömyysturvaa koskeva tieto koetaan yhä tarpeellisemmaksi jäsenistön keskuudessa.

Terveydenhuollon ammattilaisilla eettinen vastuu suhteessa potilaisiin ja suhteessa yhteiskuntaan

Lääkärien ammattietiikan peruspilari, Hippokrateen vala, on yli 2 000 vuotta vanha. Sen periaate yksilön palvelemisesta on kuitenkin taloudellisen niukkuuden aikana murtumassa, kun yksilön hyvää on punnittava yhteisön hyvää vasten. Yhä uusia ammattietiikan kysymyksiä synnyttää myös lääketieteen ja teknologian nopea kehitys. Pohdintoja ammattietiikan perusteista ja käytännöstä esitettiin 19. lokakuuta Suomen sairaanhoitajaliiton ja Lääkäriliiton yhteisessä seminaarissa Etiikka ja laadunvarmennus potilaan hoidossa.

Kunnallislääkärit - Kommunala läkare ry:n toimintakertomus 1991-92

Yhdistyksen jäsenmäärä oli toimintavuoden lopussa 2 146. Jäsenistä oli 51 % miehiä ja 49 % naisia. Eläkkeellä olevia ja jäsenmaksusta vapautettuja jäseniä oli 138 ja äi- tiys/isyysloman johdosta alennetun maksun suorittavia 42. Terveyskeskuksissa toimi vuoden 1992 alussa noin 3 150 lääkäriä orientoivan vaiheen lääkärit mukaan lukien.

FINSTAR-potilastietojärjestelmä

Kirjoitussarja lääkärin työtä helpottavista tietokoneohjelmista jatkuu FINSTAR-potilastietojärjestelmän esittelyllä. Sarjan ensimmäinen kirjoitus ilmestyi numerossa 19-20/92.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

HYKS-neuvottelukunta

Oli erinomaista, että päätoimittaja Taito Pekkarinen valotti Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa (SLL 24/92) HYKS-neuvottelukunnan omalaatuista asemaa. Ilahduttavaa oli myös todeta hänen myönteinen käsityksensä neuvottelukunnan työskentelystä ja sen tähänastisista ratkaisuista. Koska lehden lukijakunta ei ehkä ole selvillä HYKS-lain yksityiskohdista ja koska pääkirjoitus tarkastelee asioita verraten kapeasta näkökulmasta, haluamme esittää muutamia selventäviä huomautuksia.

Edellisen johdosta

Pidän erittäin hyvänä käytäntönä sitä, että Lääkärilehden lukijat kirjoittavat kursailematta omat näkemyksensä julki, jos kokevat tulleensa kohdelluksi lehdessämme väärin tai yksipuolisesti, kuten nyt näyttää HYKS:n kohdalla. Muutama kommentti HYKS:n johdon vastineesta on kuitenkin paikallaan.

Lääketieteen opetuksen eurojuna

On hyvä, että Lääkärilehden palstoilla keskustellaan lääketieteen opetuksen tavoitteista ja menetelmistä, niin kuin Kalle Hoppu ja Martti Siimes tekevät (SLL 28/92, s. 2585). Artikkelin otsikointi näkyvällä pääkirjoituspalstalla saattaa kuitenkin lisätä tarpeettomasti kiireisten kollegojen huolta tulevista medisiinaripolvista. Kaikki eivät ehkä perehdy sisältöön sanottavasti otsikkoa pidemmälle - itse tekstissähän ei tuoda esiin minkäänlaisia viitteitä siitä, että eurojunasta putoaminen opetuksen suhteen olisi tapahtumassa. Nykyisen EEC:n alueella ei tiettävästi missään ole siirrytty kokonaan uuteen "ongelmalähtöiseen" opetussuunnitelmaan, jota kirjoittajat tarkoittavat, ja ainoa eurojunaan pyrkijöiden joukosta löytyvä on artikkelissa mainittu Linköpingin tiedekunta.