75756 osumaa

Henkilöautojen turvallisuusvaatimukset Yhdysvalloissa ja Euroopassa

Matkustajien mahdollisuudet selviytyä kolareissa ovat eri henkilöautomalleissa varsin erilaiset. Yhdysvalloissa autojen on läpäistävä pakolliset testit, joissa niiden törmäyskestävyys tarkistetaan. Siellä on kolareiden varalta myös määräykset automaattisista turvalaitteista autossa olijoita varten. Euroopassa törmäystestejä ja niihin perustuvia vähimmäisvaatimuksia ei pyrkimyksistä huolimatta ole saatu voimaan ja esimerkiksi ilmatyynyt autojen varusteina ovat harvinaisia. Autojen turvallisuutta koskevien eurooppalaisten sopimusten tarve on kuitenkin ilmeinen jo senkin vuoksi, etteivät USA:ssa hylätyt mallit ajautuisi meidän maanteillemme. Kuluttajavalistuksella voidaan lisätä tietoa henkilöautojen turvallisuustekijöistä ja saada ihmiset kiinnittämään huomiota niihin autojen valinnassa.

Lasse Hantula

Kehitysvammahuollon palvelujen tarve asiakkaan, kunnan ja perusterveydenhuollon näkökulmasta

Taloudellisen tilanteen kiristyessä kunnat vaativat yhä useammin kehitysvammaisten kuntoutus- ja terveydenhuoltopalveluja järjestettäväksi paikallisissa terveyskeskuksissa sekä alue- ja keskussairaaloissa. Myös kehitysvammahuollon tavoitteena on, että asiakkaat saisivat tarvitsemansa palvelut helposti, läheltä asuinpaikkaa ja normaalipalvelujen piiristä. Toisaalta kehitysvammaisten kuntoutuksessa ja hoidossa tarvitaan erityisasiantuntemusta, jota on vaikeaa tarjota kunnista. Tämän vuoksi erityishuoltopiireissä ja kehitysvammaisten omaisjärjestöissä on oltu huolissaan palvelujen laadusta.

Marjo-Riitta Järvelin Anja Taanila Kristina Moring Ukko-Pekka Väyrynen

Pääkaupunkiseudulla jo kaksi vuotta alamäkeä, muualla maassa potilasmäärät pienenivät tänä vuonna Lama riepottaa yksityisiä lääkärikeskuksia

Yksityisten lääkärikeskusten potilasmäärät ovat vähentyneet tänä vuonna kautta maan. Helsingin seudulla alamäki alkoi jo kaksi vuotta sitten, muualla lama on näyttänyt kyntensä vasta tänä vuonna. Hiljaisinta tuntuu olevan työterveyshuollon vastaanottopisteissä ja laboratorioissa. Yksityissektorilta kaikonneet potilaat eivät ilmeisesti ole menneet terveyskeskuksiinkaan, sillä myös niiden kerrotaan hiljenneen. Konkurssiin on ajautunut tänä vuonna puolenkymmentä yksityistä lääkärikeskusta. Verisintä kilpailu on pääkaupunkiseudulla, mistä yrityksiä uumoillaankin vielä saattavan karsiutua.

Hepatitis sine hepatidite?

Vs. apulaisprofessori Pirkko Pohjanpelto esittää Lääkärilehdessä 31/92 yhteenvedon hepatiitti C-infektion riskitekijöistä Suomessa ja toteaa mm. että 50 % hemofiliapotilaista on anti-HCV-positiivisia. Tämä liittyy todennäköisesti potilaille annettuihin faktori IX- ja Kryo-AHG-valmisteisiin, jotka valmistusmenetelmänsä vuoksi voivat sisältää äärimmäisen pienellä todennäköisyydellä luovuttajien HCV-vasta-aineita. Hemofilia-A-potilailta tämä riski on ny-kyään eliminoitu Amofil-valmisteen myötä. v Willebrand-potilaiden vuodot hoidetaan myös Kryo-AHG:llä.

Vastine hepatiitti C -vasta-aineista

Tri Paul mainitsee, että hemofiliapotilaille annettavat faktori IX- ja Kryo-AHG-valmisteet sisältävät äärimmäisen pienellä todennäköisyydellä hepatiitti C -virus (HCV) -vasta-aineita. Tämä pitää paikkansa. Sama koski myös 1984-91 käytössä ollutta AHF-20-valmistetta. On jotakuinkin varmaa, etteivät hemofiliapotilailta tavattavat anti-HCV-vasta-aineet ole peräisin näistä valmisteista. Sen sijaan on todennäköistä, että jotkut edellä mainittujen valmisteiden erät ovat sisältäneet hepatiitti C -virusta, joka on infektoinut potilaita ja sen seurauksena potilaat itse ovat muodostaneet anti-HCV-vasta-aineita. Aikaisemmin, kun hepatiitti C -virusta ei vielä ollut identifioitu, ei HCV-infektiota osattu välttää. Tilanne on nyt ratkaisevasti parantunut, koska anti-HCV-positiivisia henkilöitä ei hyväksytä enää verenluovuttajiksi ja käyttöön on otettu Amofil-valmiste, jota on käsitelty kaikki lipidipitoiset virukset (kuten HCV, HIV ja hepatiitti B) inaktivoivalla S/D-menetelmällä. Ainoastaan tätä valmistetta saaneilta potilailta ei kirjallisuuden mukaan ole todettu anti-HCV-vasta-aineita.

Namibiaanko psykiatriksi?

Suomen Lääkärilehden numerossa 29/92 kollega Juha Kiehelä kertoi mielenkiintoisessa artikkelissaan Namibian erikoislääkäritarpeesta, mm. psykiatripulasta. Tämä on aivan totta. Koko maassa ei ole kuin yksi länsimaisen erikoislääkärikoulutuksen saanut psykiatri, professori Stan Vranckx, joka hänkin kohdakkoin on muuttamassa Hollantiin. On enemmän kuin totta, että psykiatripalveluja kaivattaisiin nimenomaan Oshakatin alueelle Pohjois-Namibiaan, jonne yli puolet maan väestöstä on keskittynyt.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030