75763 osumaa

Suvunjatkaminen ja terveys

WHO:n perhesuunnittelun ohjelma (WHO Special Programme of Research, Development and Research Training in Human Reproduction) täyttää 20 vuotta. Juhlavuonna ohjelma on julkaissut yhteenvetoja mm. raskaudenehkäisyyn ja lapsettomuuden hoitoon liittyvistä tulevaisuudennäkymistä. Maapallolla tapahtuu päivittäin yli 100 miljoonaa sukupuoliyhteyttä, joista noin 0,9 miljoonaa johtaa raskauteen. Raskauksista 50 % on ei-haluttuja tai suunnittelemattomia ja 25 % ehdottomasti ei-toivottuja. Noin 150 000 raskautta johtaa päivittäin raskauden keskeytykseen. Kolmasosa näistä aborteista tehdään vaarallisissa olosuhteissa ja epämääräisissä sosiaalisissa ja legaalisissa tilanteissa, mikä johtaa noin 500 päivittäiseen kuolemaan. Noin 1 370 äitiä kuolee päivittäin toteuttaessaan fysiologista ja sosiaalista velvollisuuttaan jatkaa sukua ja synnyttää. Lisäksi moninkertainen määrä raskaanaolevia pelastuu täpärästi komplikaatioista, mutta ei ilman fyysisiä ja henkisiä vammoja.

Toimittanut Juhana Idänpään-Heikkilä, Geneve

Taistelu jokisokeutta vastaan

Noin viisi vuotta sitten WHO käynnisti yhteistyön lääketehdas MSD:n kanssa kehittääkseen tehokkaan hoidon jokisokeuteen (onkoserkiaasi). Tautiin ei ollut pätevää hoitokeinoa, mutta sitä sairasti noin 17 miljoonaa ihmistä ja 90 miljoonaa asuu sen riskialueilla Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Jokisokeuden aiheuttaa kudosloinen, joka leviää jokien ja suurten virtojen varsilla asustavan nk. mustakärpäsen puremien kautta ihmisten ihoon. Naarasparasiitti asustaa ihokyhmyssä ja heldelmöityksen seurauksena se tuottaa lyhyessä ajassa tuhansia pieniä matoja, jälkeläisiä, joita se voi jatkuvasti tuottaa jopa 14 vuoden ajan. Madot tunkeutuvat ihoon, aiheuttavat kutinaa, paukamia ja tuhoavat lopulta ihon sidekudosrakenteen. Madot voivat tunkeutua myös silmään, jossa ne tuhoavat vähitellen silmän rakenteet ja seurauksena on sokeus.

Toimittanut Juhana Idänpään-Heikkilä, Geneve

Lääkemainonta valvontaan

WHO:n terveysyleiskokous toukokuussa hyväksyi päätöslauselman, jossa WHO ja CIOMS velvoitetaan järjestämään asiantuntijakokous pohtimaan toimia lääkemainonnan järkeistämiseksi. Useimmissa teollisuusmaissa lääkemainonta on terveysviranomaisen valvottavissa, jos resursseja löytyy, mutta näin ei ole kaikkialla. Erityisesti kehitysmaissa paikalliset - usein kansalliset - lääketehtaat harjoittavat rajua myynninedistämistä, mutta mukana on ollut myös monikansallisten lääkeyrityksien paikallisia "sivuliikkeitä". Keväällä 1993 järjestettävä kokous saa selvityksen jäsenmaiden nykyisistä valvontasäännöksistä ja -mekanismeista. Toimenpide-ehdotukset perustetaan lisäksi mm. WHO:n vuonna 1988 hyväksymiin lääkemainonnan eettisiin kriteereihin sekä lääketeollisuuden vapaehtoisuuteen pohjautuvan lääkemainontakoodin keräämiin kokemuksiin. Kiihkeät ennakkokeskustelut ounastelevat kokouksen muodostuvan varsin mielenkiintoiseksi.

Toimittanut Juhana Idänpään-Heikkilä, Geneve

Nyt ajankohtainen opas Lääkäriliitosta: Tulosmittaus terveydenhuollossa

Kiristyvä kilpailu resursseista ja tulossa oleva valtionosuusuudistus ovat johtaneet siihen, että terveydenhuollon tulosten mittaus on yhä tärkeämpää. Lääkäriliitto on vastannut ajankohtaiseen haasteeseen laatimalla käsikirjan Tulosmittaus terveydenhuollossa. Siihen on koottu keskeiset käsitteet ja menetelmät tuloshakuista terveysstrategiaa varten. Oppaassa esitellään sekä suomalaisia että ulkomaisia tulosmittaushankkeita.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030