Hemiplegian liikehoito

Kirjan ensimmäisen painoksen julkaisi Signe Brunnstrom jo vuonna 1970, ja se on ollut ahkerassa käytössä kautta vuosien.

Toimittanut Timo Klaukka

Tenttiknoppeja sisätautien diagnosoinnista

Edinburgilainen ja dundeeläinen sisämedisiinan opettajapari ovat laatineet tämän kirjasen helpottaakseen lääketieteen opiskelijoiden selviytymistä sisämedisiinan lopputentistä ja ehkä myös myöhemmästä spesialistikuulustelusta.

Toimittanut Timo Klaukka

Maila Talvio ja keuhkotaudin vastustamistyö

Kirjailija Maila Talvio (Maria Winter, avioit. Mikkola, 1871-1951) on hyvä esimerkki siitä, mitä tulisieluinen ja voimakastahtoinen yksilö voi saada aikaan terveydenhuollonkin alueella.

20.11.1992 Yksityissektorin talouskriisi - totta vai tarua?

Lääkäriasemia on totuttu pitämään vakavaraisina yrityksinä. Viime vuosikymmenen loppupuolella spekuloitiin julkisuudessa uusia investointeja, joita yksityissektori teki erityisesti pääkaupunkiseudulla. Investointeja veikkailtiin ainakin osittain ylimitoitetuiksi. Terveyskeskusmaksun käyttöönoton ei uskota yleisesti johtavan potilaiden merkittävään siirtymiseen yksityislääkärien hoitoon. Sen sijaan ensi vuonna toteutettavan valtionosuusuudistuksen on arvioitu johtavan julkisen sektorin ostopalvelujen lisääntymiseen yksityissektorilta. Samaan aikaan ilmeisesti toteutettava työterveyshuollon sv-kovauksen alentaminen työnantajille ja sairaanhoidon ainakin jonkinlainen maksullisuus käyttäjille on aiheuttanut pohdintoja muutosten vaikutuksista yksityissektorin elinmahdollisuuksiin. Yksityisen lääkäriasematoiminnan yritysilmastossa on selvästi väreilyä, jonka laatua on vaikea tällä hetkellä täsmällisesti määritellä.

20.11.1992 Den privata sektorns kris

Vi har vant oss vid att betrakta de privata läkarcentralerna som solventa företag. I slutet av 1980-talet väckte den privata sektorns investeringar i synnerhet i huvudstadsregionen uppmärksamhet och de ansågs delvis överdimensionerade. Införandet av en hälsocentralavgift antas dock inte resultera i att betydligt flera patienter än tidigare söker hos privatläkare. Däremot räknar man med att den offentliga sektorn nästa år som en följd av statsandelsreformen kommer att köpa mera tjänster av privatsektorn än tidigare. Då sjukförsäkringens ersättningar till företagshälsovården troligen samtidigt kommer att minska och sjukvården inom företagshälsovården på något sätt blir avgiftsbelagd, debatteras nu privatsektorns möjligheter att överleva dessa ändringar. I den privata vårdsektorns företagsklimat förekommer således för närvarande ett svårdefinerbart flimmer.

Lasten sivuontelotulehdusten diagnostiikka ja hoito

Lasten sivuontelotulehduksissa on iän ja onteloiden kehitysvaiheen mukaisia erityispiirteitä. Pikkulapsilla sinuiitti voi olla kuumeilua ja ärtyisyyttä aiheuttava yleissairaus ilman spesifisiä oireita. Isommilla pitkittyvä nuha ja yskä ovat moninaisista oireista tavallisimmat. Diagnoosi varmistetaan röntgen- ja kaikututkimuksin, joiden tulokset tulkitaan oireisiin ja kliinisen tutkimuksen tuloksiin suhteuttaen. Ensimmäisinä ikävuosina sinuiitit hoidetaan pääasiassa lääkkein, mutta lapsen kasvaessa poskiontelohuuhtelujen merkitys lisääntyy. Paranemistaipumus on hyvä, kun myös tulehdusta ylläpitävät tekijät, kuten kitarisa ja hengitystieallergiat, otetaan hoidossa huomioon.

Pirkko Ruoppi

Seksuaalikäyttäytymisen orgaaninen tausta

Ihmisen seksuaalisuus on hyvin laaja ja monisäikeinen kokonaisuus, eikä sen biologiaa ole kunnolla selvitetty. Seksuaalikäyttäytyminen on pohjimmiltaan hyvin monipuolista aivotoimintaa. Sen säätelyyn osallistuu hermostollisia rakenteita, hormonaalinen järjestelmä sekä välittäjäaineita ja neuromodulaattoreita. Suuri osa tietämyksestämme perustuu eläinkokeisiin - ja lukija voi itse arvioida, miten paljon rottakokeista voidaan päätellä ihmisen seksuaalisuudesta.

Markus Färkkilä

Aivovamman leikkaushoito

Maamme sairaaloissa hoidetaan vuosittain noin 5 000-6 000 vastikään aivovamman saanutta potilasta. Valtaosa aivovammoista on lieviä, kaatumisiin ja putoamisiin liittyviä, ja potilas voidaan kotiuttaa hyvävointisena lyhyen seurannan tai hoidon jälkeen. Noin 7 %:lle aivovamman vastikään saaneista potilaista kehittyy kuitenkin merkittävä, usein myös leikkaushoitoa vaativa kallonsisäinen hematooma. Vaikean aivovamman yleisin syy on liikenneonnettomuus, joskin liikenteen osuus aivovammojen aiheuttajana pieneni olennaisesti 1980-luvulla. Kasvava ongelma ovat nykyään alkoholinkäyttöön liittyvät vakavat aivovammat. Koska TT-laitteen käyttöalue on laajentunut ja ensiaputoiminta tehostunut, leikkaushoitoon tulee entistä enemmän aivovammapotilaita. Uusista tutkimusmenetelmistä ja aikaisempaa aktiivisemmasta hoidosta huolimatta osa aivovammapotilaista menehtyy hematooman kehittyessä erityisen nopeasti tai hematooman liittyessä vaikeaan aivovammaan. Todennäköisesti osa hematoomista jää nykyäänkin diagnosoimatta.

Matti Luukkonen Juha Hernesniemi

Hypertonia ja insuliiniresistenssi

Korkean verenpaineen patofysiologiaan ja hoitoon on avautunut uusi näkökulma, kun viime vuosien tutkimuksissa on 30-50 prosentilta essentiaalista hypertoniaa sairastavista todettu insuliiniresistenssiksi nimetty aineenvaihduntahäiriö. Koska molempien tilojen etiologia on suurelta osin tuntematon, ei tätä yhteyttä sääteleviä tekijöitä ja syysuhteita ole toistaiseksi pystytty täysin selvittämään. Insuliiniresistenssi voi olla joko ensisijainen ilmiö, joka aikaa myöten johtaa verenpaineen kohoamiseen tai ehkä hypertonian seuraus. Kolmas vaihtoehto on, että molemmat häiriöt kehittyvät samanaikaisesti jonkin yhteisen tekijän vaikutuksesta.

Johanna Kuusisto Markku Laakso

Mammografiaseulontakuvien kaksoisluennan hyöty

Mammografiaseulontakuvien kaksoisluennan vaikutusta löydettyjen rintasyöpien ja varmistustutkimuskutsujen määrään tutkittiin seulontaotoksesta, jossa seulontaan osallistui 15 457 naista. Kaksi radiologian erikoislääkäriä tulkitsi ensin erikseen seulontakuvat ja sitten kävi yhdessä läpi kaikki löydöksensä ja päätti, ketkä kutsutaan varmistustutkimuksiin. Vain yhden radiologin tulkintoihin verrattuna kaksoisluenta lisäsi löytyneiden rintasyöpien määrää noin 9 % ja vähensi varmistustutkimuksiin kutsuttujen naisten määrää noin 45 %. Mammografiaseulonnassa kuvien tulkinnan tuleekin perustua kahden radiologian erikoislääkärin arvioon.

Martti Pamilo Ilmari Anttinen Marja Roiha Martti Soiva