75899 osumaa

Kissan raapimasta salpingiitti

37-vuotias nainen (G2P1, yksi abortti) tuli vastaanotolle pari päivää jatkuneiden oikeanpuolisten alavatsakipujen takia. Kivut säteilivät selkään ja epigastriumiin. Kuukautiset olivat päättyneet kuusi päivää ennen vastaanotolle tuloa. Sukupuolitauteja ei potilaalla ollut ollut eikä hän käyttänyt kierukkaa. Koituksia hänellä ei ollut kymmeneen vuoteen miehensä sotainvaliditeetin takia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kissanraapimataudin etiologia

Kissanraapimataudin etiologia on kuvattu avoimeksi vielä pari vuotta sitten painetussa infektiotautien oppikirjassa. Tauti on yleinen lymfadenopatian aiheuttaja lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Primaarileesio tulee raapiman kohdalle 3-10 päivän kuluessa. Imusuoniston oireet alkavat yleensä parin viikon kuluessa raapimisesta. Krooninen regionaarinen lymfadenopatia voi olla varsin mahtavakin katsella, mutta potilas siitä huolimatta voi yleensä hyvin. Kolmasosalla on kuumetta ja neljäsosalla pahoinvointia. Diagnoosissa voidaan käyttää apuna ihotestiä, jota ei kuitenkaan ole kaupallisesti saatavana. Lääkitystä ei tautiin toistaiseksi tiedetä. Tauti paranee parin kuukauden aikana itsestään.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Työterveyshuollon kattavuus, järjestämistapa ja lääkärissäkäynnit Suomessa 1991

Valtakunnallinen haastattelututkimus osoitti, että työikäisestä väestöstä yrittäjien työterveyshuolto on edelleen heikoimmin järjestetty. Sen sijaan aiempi havainto, että työterveyshuoltoon kuuluminen lisäisi terveyspalvelujen käyttöä, ei tässä tutkimuksessa saanut vahvistusta. Työssä käyvä väestö näyttää käyttävän työterveyshuollon palveluja terveyskeskuspalvelujen sijasta. Tämä on myös otettava huomioon suunniteltaessa väestövastuista perusterveydenhuoltoa.

Veijo Notkola Kaj Husman Eila Kankaanpää Marjatta Peurala Kimmo Räsänen

Kuka meitä arvostaa?

Lääkärinammatti on perinteisesti ollut arvostettu, ja edelleenkin se sijoittuu mielipidemittauksissa yhteiskunnallisen arvoasteikon alkupäähän. Nuori lääkäri 88 -tutkimuksessa kysyttiin lääkäreiden omia käsityksiä eri tahoilta saamastaan arvostuksesta. Vaikka nuoret lääkärit tunsivat esimerkiksi potilaiden sekä muun hoitohenkilöstön arvostavan heidän työtään, päätöksentekijöiden, tiedotusvälineiden ja jopa oman ammattiliiton suhtautuminen koettiin nihkeäksi. Koetussa ammatin arvostuksessa oli eroja myös sukupuolten sekä terveyskeskus- ja sairaalalääkäreiden välillä.

Esko Kumpusalo Liisa Neittaanmäki Kari Mattila Irma Virjo Santero Kujala Riitta Luhtala Manu Jääskeläinen Mauri Isokoski

Järjestelmistä kansalaisyhteiskuntaan

Tässä artikkelissa tarkastelemme kahta toisilleen vastakkaista tapaa jäsentää yhteiskuntaa. Kutsumme niitä järjestelmämalliksi ja kansalaismalliksi. Järjestelmämalli edustaa nykyistä tapaa järjestää julkinen valta ja sen suhde yhteiskuntaan. Kansalaismalli kyseenalaistaa entisen ja on uusi tapa järjestää julkisen vallan ja yhteiskunnan suhteet. Näiden mallien analysointi on tärkeätä valitessamme yhteiskunnan kehittymisen suunnan.

Timo Korhonen Risto Harisalo

Keskusteluryhmä: Lääkärin alkoholiongelma Omasta alkoholiongelmastaan kärsiville tai sitä epäileville lääkäreille järjestetään keskustelutilaisuuksia joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina klo 13.00 Helsingissä osoitteessa Mäkelänkatu 2 A, 8. kerros.

Keskustelua alustaa omasta alkoholiongelmastaan toipunut lääkäri. Keskusteluryhmä on suljettu ja ehdottoman luottamuksellinen. Osanottajien nimettömyyttä suojellaan. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita myös hammaslääkärit ja eläinlääkärit.

Lääkäriliitto huolestunut lääkärien terveydestä: Luottamuslääkärijärjestelmä suunnitteilla

Useat selvitykset osoittavat, että lääkärien kynnys hakea apua sairauksiinsa ja ongelmiinsa on suurempi kuin muulla väestöllä. Lääkärien omat sairaudet jäävät usein hoitamatta eivätkä he jää hevin sairauslomalle. Lääkäriliiton hallituksen asettama työterveyshuollon asiantuntijoista koostunut työryhmä suosittelee erityisen luottamuslääkärijärjestelmän perustamista lääkäreille. Terveytensä ja työkykyisyytensä säilyttämiseksi lääkäreitä tulisi myös kannustaa käyttämään tavanomaisia terveyspalveluja nykyistä herkemmin.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030