Toukokuun alussa järjestettiin ensimmäinen oma koulutuspäivä Romaniassa lääketiedettä opiskeleville suomalaisille.

Hyvien kulkuyhteyksien ansiosta pääkaupunki Bukarest valittiin Balkan-koulutuksen järjestämispaikaksi, vaikkei opiskelijamäärä siellä olekaan suuri. Romanian Suomalaiset Lääketieteen opiskelijat ry eli RoSLo kantoi päävastuun järjestelyistä.

­– Halusimme järjestää tapahtuman, joka yhdistää Romaniassa opiskelevia suomalaisia ja tuo opiskelijoille paljon tietoisuutta suomalaisista toimijoista. Todella moni ei vielä ollut Lääkäriliiton, Duodecimin tai NLY:n jäsen. Moni ei myöskään ollut tietoinen jäsenyyden hyödyistä, kertoo RoSLon puheenjohtaja Juhani Jutila.

Koulutuspäivän avasivat Lääkäriliiton ja Duodecimin puheenvuorot. Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro, opiskelijasihteeri Heidi Emmes ja tutkija Anna Sirviö esittelivät liiton toimintaa ja jäsenyyden hyötyjä sekä kertoivat erikoistumisesta, lääkärin etiikasta ja ulkomailla opiskelua koskevasta tilasto- ja tutkimustiedosta.

Lääkäriseura Duodecimin koulutuspäällikkö Panu Kiviranta ja Terveysporttikandit Anniina Jäntti ja Saimi Suomela johdattivat kuulijat Duodecimin palveluihin sekä lääkärin työssään tarvitsemiin tietolähteisiin ja luotettaviin aineistoihin.

NLY:n Anette Turunen johdatteli puheenvuorossaan valmistumisen jälkeiseen työntekoon sekä ammatillisen jatkokoulutuksen mahdollisuuksiin ja käytäntöihin. Suomen Medisiinariliittoa edusti ulkomaan asioiden erikoissihteeri Venla Kärkkäinen, jonka oma kandiseura on Riiassa lääketiedettä opiskelevien RiSLo. Hän esitteli SML:n materiaaleja kuten Kandin työopasta ja Ulkosuomalaisen medisiinarin opasta sekä antoi käytännön esimerkkejä opiskelijoiden edunvalvonnasta.

­– Medisiinariliitolle on erittäin tärkeää viedä eteenpäin tietoa siitä, mihin järjestöihin kuulutaan ja päästä kunnolla keskustelemaan. Kaikki paikallisjärjestöjen opiskelijatkaan eivät aina tiedä, että he kuuluvat myös SML:ään. Lisäksi on tärkeää kertoa esimerkiksi tuottamistamme materiaaleista ja kannustaa olemaan tarvittaessa yhteydessä, Kärkkäinen kertoo.

Lääkärin työhön liittyvä substanssiosaaminen on tärkeä osa koulutuspäivää. Balkan-koulutuksessa teemoina olivat Suomen sosiaaliturvajärjestelmä, lääkärin rooli ja lausuntoihin perehtyminen, gynekologisen potilaan tutkiminen sekä perehdytys palliatiiviseen hoitoon, joista kertoivat Kelan asiantuntijalääkärit Outi Saarnisaari ja Piia Sankelo sekä palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden suorittaneen naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Emma Hokkila. Antoisa koulutuspäivä päättyi vapaamuotoiseen iltaohjelmaan.

– Tapahtumasta jäi todella hyvä fiilis. Osallistujia oli 85, ja kokonaisuudessaan tapahtuma oli todella onnistunut. Moni tuli kiittelemään jälkikäteen ja oli ehdottomasti suosittelemassa tapahtumaa seuraavana vuonna muillekin. Moni opiskelija täällä oli yllättynyt siitä, kuinka monta suomalaista Romaniassa opiskelee. Koen, että saimme lisättyä myös yhteenkuuluvuutta ja innostusta RoSLon jäseniin, Jutila totesi tapahtuman jälkeen.

Työelämä ja terveydenhuolto Suomessa puhuttavat

Osallistujista valtaosan suunnitelmissa on palata Suomeen valmistumisen jälkeen.

Osa Romaniassa opiskelevista kokee töiden hakemisen Suomesta hankalaksi. Kaikki haluavat tehdä osaamista syventäviä amanuenssuureita ja kanditöitä, joissa oppii Romaniasta eroavia Suomen terveydenhuollon erityispiirteitä, mutta niitä on vaikea löytää. Osaa huolettaa töiden riittävyys myös valmistumisen jälkeen, Juhani Jutila kertoo.

Myös lääkärin työhön liittyvän tietomäärän hallinta sekä epävarmuus omasta osaamisesta nousi keskusteluihin. Kouluttajien yhteinen viesti oli, että aina on oikeus ja velvollisuus kysyä, jos on jostain epävarma.

– Eräs professori on käyttänyt sanontaa, että lääkäri joko tietää tai ei tiedä, välimallia ei ole. Jos siis et ole asiasta varma, kysy. Suosittelen medisiinareita laajentamaan omaa aluetta ja hakeutumaan myös isojen kaupunkien ulkopuolelle. Pienemmissä sairaaloissa pääsee usein myös tekemään paljon ja sitä kautta oppimaan, Venla Kärkkäinen muistuttaa.

Työelämän lisäksi erikoisalan valinta mietitytti osallistujia. Kouluttajat korostivat, että omaa alaa ei tarvitse vielä opiskeluaikana tietää. Opiskelijoita kannustettiin maantieteellisen laajentamisen lisäksi hakeutumaan töihin erilaisille erikoisaloille, kerryttämään kokemusta ja ymmärrystä myös sellaisista erikoisaloista, jotka eivät opinnoissa erityisesti nouse esille tai joita ei ensimmäisenä olisi itselleen ajatellut.

– Älkää vältelkö sellaisia asioita, jotka tuntuvat vaikeilta. Tehkää niitä siihen asti, ettei pelota enää, Emma Hokkila rohkaisi.