Erikoislääkäriksi pätevöityminen on tieteen, taiteen ja edunvalvonnan asia

Lääketieteen spesialiteettien akateemisessa ammattioppilaitoksessa on viime vuosina tehty monia hallinnollisia muutoksia. Apulaislääkärien elämä on silti enimmäkseen jatkunut entistä latuaan. Pian uudistukset vaikuttavat käytännössäkin.

Jarkko Ihalainen

Sairaanhoitopiirien pääluottamusmiehet: Vuosityöaika paras ylitöiden laskennassa

Sairaanhoitopiirien pääluottamusmiehet oli kutsuttu Lääkäriliittoon 10.4.97 keskustelemaan ajankohtaisista työaikalakiin liittyvistä ongelmista sekä liiton tavoitteista tulevalle sopimuskierrokselle. Kokouksessa tuli ilmi, että jotkut lääkärit ovat jo saavuttaneet ensimmäisen työaikalaissa mainitun ylityökaton eli 138 tuntia on tullut täyteen alle neljän kuukauden aikana. Työaikalaki antaa kuitenkin mahdollisuuden sopia ylitöiden laskemisesta myös vuositasolla, mikä todettiinkin lääkärintyöhön paljon paremmin soveltuvaksi järjestelmäksi.

Suomi mallimaa sosiaalidirektiivien omaksumisessa

Euroopan komission selvityksen mukaan vain yksi maa, Suomi, on omaksunut kansalliseen lainsäädäntöönsä kaikki EU:n sosiaalilainsäädäntöön kuuluvat 50 direktiiviä. Seuraavaksi parhaiten ovat ahkeroineet Ruotsi, Saksa, Tanska ja Englanti: 96 % direktiiveistä. Kaikista kehnoimmin direktiivejä ovat omaksuneet Italia, Belgia, Kreikka ja Espanja. Euroopan komission arvellaan saattavan ryhtyä kurinpitotoimiin maissa, jotka vitkastelevat direktiivien noudattamisessa.

Akava vaikuttaa EU:ssa

Suomalaisilla palkansaajajärjestöillä on vaikutusvaltaa EU:ssa, todettiin toimittajille 7.4.97 Lääkäriliitossa järjestetyssä EU:n sosiaalidialogia esittelevässä tiedotustilaisuudessa. Euroopan ammatillisella yhteisjärjestöllä EAY:lla on kiinteät yhteistyösuhteet EU:n talous- ja sosiaalikomiteaan, jonka kautta voidaan kehittää työllisyyden hoitoa, sosiaaliturvaa ja palkansaajien oikeuksia Euroopan alueella. Akavaa EAY:n hallituksessa edustaa keskusjärjestön puheenjohtaja Mikko Viitasalo ja hänen varajäsenenään toimii Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa.

Ensimmäiset uudet lääkärinvalat vannottiin Tampereella

Tampereen yliopistosta tänä keväänä valmistuneet uudet lääketieteen lisensiaatit saivat ensimmäisinä vannoa uuden lääkärinvalan juuri ennen pääsiäistä.

Katja Eskelinen

Erikoislääkärikoulutuksen suuntaviivat

Suomalaiseen erikoislääkärikoulutukseen kohdistuu muutospaineita sekä kotimaisten haasteiden että Euroopan Unionin säädösten myötä. Myös aktiivisen, itseohjaukseen perustuvan oppimisen periaatteet edellyttävät uusia käytäntöjä totuttujen tilalle. Suurtenkin muutospaineiden alla varmistetaan erikoislääkärikoulutuksen korkea laatu tiedekuntien, kuntien ja kuntayhtymien sekä erikoistuvien lääkärien yhteistyöllä.

Paula Vainiomäki

Uudesti luotava

Toissa työtaistelumme aikainen Lehtisen sopimus on moneen kertaan paikkailtuna ja parsittuna edelleen sairaalalääkäreiden virkaehtosopimuksen pohjana. Kunniakkaasta menneisyydestään huolimatta se on jo täysin palvellut ja odottelee eläkepäätöstään.

Risto Ihalainen

Lääkäriliiton hallitus 26.3.97: Sopimustavoitteiden valmistelu etenee

Lääkäriliiton hallitus sai kokouksessaan 26.3.97 selvityksen liiton virkaehtosopimustavoitteiden valmistelusta edunvalvontavaliokunnassa (EVA). Suoritepalkkausjärjestelmästä on tehty liiton erikoisalakohtaisille alaosastoille ja yhdistyksille kysely ja sairaanhoitopiirien pääluottamusmiehille on lisäksi lähetetty liiton palkkaus- ja työaikatavoitteita koskeva tiedustelu. Kyselyjen tuloksia analysoimaan on asetettu edunvalvontavaliokunnan piiristä työryhmä, jota johtaa EVA:n puheenjohtaja Lauri Kyllönen ja jonka jäseniksi on nimetty Terttu-Liisa Ahokas, Tiina Huusko, Ari Palomäki, Heikki Pärnänen ja Anne Santalahti.

Marit Henriksson

Markku Äärimaa johtaa Lääkärikartellia

Lääkärikartellin varsinaisessa kokouksessa 26.3. valittiin kartellin hallitus vuodelle 1977. Puheenjohtajana jatkaa Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa ja muiksi Lääkäriliiton edustajiksi valittiin Mikko Kangas, Matti Koivistoinen ja Kati Myllymäki varajäseninään Santero Kujala, Lauri Kyllönen, Taisto Rautpalo ja Anne Santalahti.

Styrelsenytt den 26 mars Förhandlingsmålen tar form

Läkarförbundets styrelse sammanträdde den 26 mars och kunde då konstatera hur beredningen av förhandlingsmålen avancerat i intressebevakningsutskottet (EVA). En enkät om prestationslön har sänts till förbundets riksomfattande underavdelningar och till olika specialistföreningar. Sjukvårdsdistriktens huvudförtroendemän har dessutom i en enkät ombetts kommentera förbundets förhandlingsmål rörande löner och arbetstider. Intressebevakningsutskottet har tillsatt en arbetsgrupp för att analysera resultaten av de här enkäterna. Arbetsgruppen leds av utskottets ordförande Lauri Kyllönen och till medlemmar har utsetts Terttuliisa Ahokas, Tiina Huusko, Ari Palomäki, Heikki Pärnänen och Anne Santalahti.

Lääkäriliiton ja Duodecim-seuran hallitukset: Lääkärikoulutuksen ja tutkimuksen laatuun panostettava

Lääkäriliiton hallitus oli kutsunut Duodecim-seuran hallituksen jäsenet 26.3.97 yhteiseen kokoukseen, jossa keskusteltiin ajankohtaisista tiedepoliittisista sekä lääkärien koulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Viime vuosien säästövelvoitteet ja sairaaloiden tulospaineet ovat monella tavoin vaikeuttaneet lääkärien koulutusta samoin kuin lääketieteellistä tutkimustyötä. Toisaalta EVO-rahoituksen uudistamisen nähtiin tarjoavan positiivisia mahdollisuuksia kehittää tutkimusta ja opetusta.

Marit Henriksson

Aluepäällikkö - Lääkäriliiton linkki kentälle

Lääkäriliiton kenttätoiminnan yhdyshenkilöinä eri puolilla maata toimii seitsemän aluepäällikköä. He ovat kokeneita järjestötoiminnan konkareita, joilla on yleensä pitkä luottamusmiesura takanaan. Aluepäälliköt osallistuvat järjestövaliokunnan kokouksiin ja välittävät paikallisosastoille tietoja ajankohtaisista edunvalvonta-asioista. Liittoon päin he tuovat viestejä kentältä sekä kertovat oman alueensa ongelmista ja lääkärikunnan tunnelmista.

Marit Henriksson

Lääkärien peruspalkka kaikkea muuta kuin huippuluokkaa

"Kuntasektorin suuripalkkaisimmat ammattiryhmät ovat terveyskeskuslääkärit, lukion rehtorit ja kunnanjohtajat", ilmoitti Kunnallinen työmarkkinalaitos maaliskuussa lehdistötiedotteessaan. Tiedotteesta ei kuitenkaan ilmennyt se, että lääkäreiltä kyseisen ansiotason saavuttaminen vaatii muita tuntuvasti suurempaa työsidonnaisuutta. Lääkärien kokonaisansioihin on laskettu mukaan päivystysajan tulot, kun taas muilla kunnallisilla viranhaltijoilla palkka on pääosin perustyöajalta kertynyttä.

Marit Henriksson

Lääkärimäärä kasvaa voimakkaasti

Lääkäreitä Suomessa oli vuoden 1997 alussa yhteensä 17 142, joista naisia on 46 %. Naisten osuus lääkärikunnasta kasvaa jatkuvasti, sillä lääketieteen opiskelijoista on tyttöjä noin kaksi kolmannesta. Suomalaisten lääkärien järjestäytymisaste on erittäin korkea: 95 % maassamme toimivista lääkäreistä kuuluu Lääkäriliittoon.

Paikallisosastojen puheenjohtajat pohtivat: Onko työnantaja valmis maksamaan suoritteista?

Neuvottelut seuraavasta virkaehtosopimuksesta eivät ole vielä käynnistyneet, mutta tavoitteiden valmistelu etenee Lääkäriliitossa. Epävirallisia keskusteluja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa on käyty, mutta KT on toistaiseksi kieltäytynyt neuvottelemasta liiton ehdottamasta palkkarakenneuudistuksesta vedoten siihen, ettei henkilöstökustannuksia ole varaa lisätä. Liitto on käynyt asiasta alustavia keskusteluja myös sairaanhoitopiirien kanssa, joita lääkärien palkkauksen uudistaminen näyttää kiinnostavan enemmän kuin KT:ta. Neuvottelutilannetta ja tavoiteasettelua selostettiin paikallisosastojen puheenjohtajien ja tiedottajien kokouksessa 5.3.97.

Marit Henriksson

Uusi työaikalaki puhutti kirurgeja

Uusi työaikalaki on herättänyt ristiriitaisia näkemyksiä lääkärien keskuudessa. Työaikalaki on kuitenkin väljä yleislaki, jonka soveltamisesta käytäntöön työmarkkinaosapuolet voivat varsin vapaasti sopia, muistutti hallitusneuvos Esa Lonka esitellessään uutta lakia Lääkäriliiton Suomen Kirurgit -alaosaston järjestämässä symposiumissa 7.3.97. Laki ei edellytä päivystysjärjestelmän korvaamista jakso- tai vuorotyöllä. Lain valmisteluun keskeisesti osallistunut Lonka toivoi, että Lääkäriliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos pääsisivät yksimielisyyteen lain joustavasta soveltamisesta siten, ettei se aiheuta häiriöitä terveydenhuollon toimintaan.

Marit Henriksson

Turun kandit tutustuivat Lääkäriliittoon

Lääkäriliiton toimintaa on perinteisesti käyty esittelemässä lääketieteen kandidaateille neljännen opiskeluvuoden päättyessä, siinä vaiheessa kun he voivat pyrkiä liiton jäseniksi. Turun kandit päättivät tällä kertaa tulla Helsinkiin tutustumaan liiton toimintaan paikan päälle. Tilaisuudessa kerrottiin liiton tarjoamista jäseneduista, palkkakysymyksistä sekä työllisyys- ja jatkokoulutusnäkymistä.

Hallitus hioi palkkarakenneuudistuksen tavoitteita

Lääkäriliiton tavoitteena on saada lääkärien perustyöajan palkkaan tuntuva tasokorotus liittämällä sopimukseen uusia lääkärien pätevyyteen ja velvoitteisiin liittyviä lisiä sekä ottamalla käyttöön suoritepalkkausjärjestelmä. Palkkarakenneuudistuksen yleislinjoista päätettiin jo viime joulukuussa, mutta niitä hiottiin edelleen hallituksen iltakoulussa ja kokouksessa 27.-28.2.97. Tavoitteiden muokkaamista jatketaan kevään mittaan liiton valiokunnissa ja hallituksessa siten, että toukokuussa kokoontuva valtuuskunta voi vahvistaa liiton varsinaiset virkaehtosopimustavoitteet.

Ny lönestruktur tar form

Läkarförbundet har satt som mål att driva igenom en kännbar höjning av läkarnas lönenivå för ordinarie arbetstid. I löneavtalet vill förbundet få in nya tillägg för kompetens och speciella skyldigheter samt införa prestationslön. De allmänna riktlinjerna för en reform av lönestrukturen slogs fast redan i december i fjol. Styrelsen arbetade vidare med frågan under en aftonskola och vid styrelsemötet den 27-28 februari. Under vårens lopp skall förslaget till ny lönestruktur ytterligare behandlas i olika utskott och i styrelsen så att förbundets fullmäktige i maj kan slå fast de slutliga avtalsyrkandena.

Työryhmät valmistelemaan tiedotusstrategiaa ja terveydenedistämistä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 28.2.97 hiottiin liiton neuvottelutavoitteita sekä päätettiin asettaa työryhmä valmistelemaan edunvalvontaan liittyviä tiedotustoimenpiteitä. Palkankorotusvaatimusten toteuttaminen vaatii onnistunutta tiedotustoimintaa, jotta liiton tavoitteille saadaan jäsenistön yksimielinen tuki sekä suuren yleisön ymmärtämys.