Styrelsebeslut den 28 februari Satsning på informationsstrategi och hälsofrämjande

Läkarförbundets styrelse sammanträdde den 28 februari bl.a. för att finslipa förbundets förhandlingsmål. Styrelsen tillsatte också en särskild arbetsgrupp för att arbeta med informationen om förhandlingsfrågorna. För att kunna driva igenom förbundets krav på löneökningar krävs det effektiv information, dels för att få medlemskåren att enhälligt stöda förbundets förhandlingsmål och dels för att nå allmänhetens förståelse för förbundets lönekrav.

Työaikaratkaisut turvasivat työrauhan

Työaikalain voimaantulo on loppusyksystä tehtyjen paikallisten työaikaratkaisujen jälkeen sujunut rauhallisesti, ilmeni Lääkäriliiton järjestövaliokunnan kokouksessa 26.2.97. Lääkärien työaikajärjestelyt ovat säilyneet pääosin ennallaan, vaikka sairaanhoitopiirikohtaiset ratkaisut poikkeavat jonkin verran toisistaan. Työajan seurantaa on useimmilla työpaikoilla pyritty tehostamaan joko kulunvalvontalaitteiden avulla tai manuaalisesti. Perustyöajan ylitykset pyritään korvaamaan ensi sijassa vapaa-aikana.

Kilpailulla tehoa ja laatua terveydenhuoltoon

Terveydenhuollon tehokkuutta voitaisiin edistää ja kustannuksia säästää 10-20 % kilpailun avulla, totesi Kilpailuviraston johtaja Rauni Hagman Lääkäriliiton vuosipäiväseminaarissa 28.2.97. "Onko suomalainen terveydenhuolto tienhaarassa" -seminaarissa käsiteltiin terveydenhuollon ajankohtaisia talous- ja kehitysnäkymiä sekä esiteltiin Lääkäriliitossa kehiteltyä tilaaja-tuottajamallia.

Laatukaan ei parane piiskalla

Hesarin vieraskynäpalstalla oli vastikään mielenkiintoinen ja tärkeä kommenttipuheenvuoro. Finnairin eläkkeellä oleva pääohjaaja Urpo Koskela pohti Silja Europan vuonna 1995 tapahtuneen karilleajon oikeuskäsittelyä (HS 22.2.1997). Syyttäjä on päättänyt nostaa syytteen hyvän merimiestavan rikkomisesta.

Kati Myllymäki

Suoritepalkkaus VES-tavoitteeksi Kysely alaosastoille lähtenyt

Lääkäriliiton tavoitteena seuraavalla neuvottelukierroksella on palkkarakenneuudistus eli lääkärien perustyöajan ansiotason nostaminen suoritepalkkauksen sekä pätevyyteen ja erityisvelvoitteisiin liittyvien lisien avulla. Liitto on lähettänyt valtakunnallisille alaosastoilleen kyselyn suoritepalkkausjärjestelmästä, sillä kaikkien erikoisalojen näkemykset pyritään ottamaan uudistuksen valmistelussa huomioon. Tavoitteena on kehittää järjestelmä, joka antaa eri alojen lääkäreille tasapuoliset mahdollisuudet parantaa ansiotasoaan työmääränsä mukaan.

Lääkärikysely 96 osoitti: Lääkäreillä palkattomia ylitöitä yli 4 tuntia viikossa

Yli 80 prosentilla lääkäreistä työpäivä jatkuu yli sovitun työajan ilman, että kyseessä on päivystys, ilmenee Lääkäriliiton viime vuonna suorittamasta koko lääkärikuntaa koskevasta kyselystä. 44 %:lla vastaajista perustyöajan ylitys on säännöllistä ja 39 %:lla satunnaista. Jatkuvasti perustyöaikansa ylittävien ylimääräinen työaika on keskimäärin lähes 5 tuntia viikossa.

Lääkintäoikeuden maailmanjärjestön puheenjohtaja vieraili Lääkäriliitossa

World Association for Medical Law -järjestön puheenjohtaja, israelilainen oikeustieteen professori Amnon Carmi vieraili Lääkäriliitossa 18.2.97 keskustelemassa mahdollisuudesta järjestää järjestön maailmankongressi vuonna 2000 Suomessa. Lääkintäoikeuden maailmanjärjestöön kuuluu lääkäreitä, juristeja, hoitajia ja muita lääkintäetiikasta kiinnostuneita henkilöitä eri puolilta maailmaa. Suomessa järjestöä edustaa Lääkintäetiikan ja -oikeuden Seura. Järjestö perustettiin vuonna 1967 Belgiassa, Gentissä, jossa sen päämaja edelleen toimii.

Terveydenhuolto tienhaarassa

Eräs sairaala palautti erään potilaan erään lähetteen takaisin hoitavalle lääkärille. Potilasta ei katsottu voitavan edes kutsua poliklinikalle erikoislääkärin tutkittavaksi, näin ollen ei myöskään kyseistä potilasta laitettu toimenpidejonon hännillekään, ei minkäänlaiseen kiireellisyys- eli hitausluokkaan. Palautettuun lähetteeseen oli kirjoitettu perustelutkin. Potilaan ikä, komplikaatioriskit, pitkät poliklinikkajonot, virkatilanne, leikkausjonojen pituus ja niin edelleen.

Kati Myllymäki

Lääkäriliiton hallitus 6.2.97 Tilaaja-tuottajamallin linjaukset hyväksyttiin

Lääkäriliitossa on pitkään valmisteltu keinoja terveydenhuollon toiminnan ja rahoituksen kehittämiseksi. Asiaa selvittämään vuoden 1995 lopulla asetettu Kari Pylkkäsen johtama ns. tora-työryhmä on jättänyt liiton hallitukselle raporttinsa, jonka keskeiset linjaukset hyväksyttiin 6.2. Työryhmä ehdottaa, että terveyspalvelujen rahoittaja ja tuottaja eriytetään toisistaan tilaaja-tuottajamallin avulla. Saattamalla terveyspalvelut hallitun kilpailun kohteeksi voitaisiin edistää potilaan valinnanvapautta ja hoidon laatua sekä parantaa samalla terveydenhuollon toimivuutta ja taloudellisuutta.

Styrelsebeslut den 6 februari Riktlinjer för en beställar-producentmodell i vården

Läkarförbundet har länge arbetat med frågor som gäller hälso- och sjukvårdens organisation och finansiering. En arbetsgrupp under ledning av Kari Pylkkänen har sedan slutet av år 1965 grunnat på finansieringsstrukturen i vården och har nu lämnat sitt betänkande. Styrelsen godkände arbetsgruppens riktlinjer. Arbets-gruppen föreslår att finansiärer och producenter av vårdtjänster skall skiljas åt enligt en ny beställar-producentmodell. Patientens valfrihet främjas av måttfull konkurrens i fråga om vårdtjänsterna samtidigt som vårdens kvalitet kan höjas och hälso- och sjukvården fås att fungera bättre och mera ekonomiskt.

Tilaaja-tuottajamallin kokeilu terveydenhuollossa

Eriarvoisuuden lisääntyminen ja potilaan valinnanvapauden puuttuminen

Palkkarakenneuudistusta valmistellaan EVA:ssa

Lääkäriliiton tavoitteena on lääkärien peruspalkkatason parantaminen suoritepalkkauksen sekä pätevyyteen ja erityisvelvoitteisiin liittyvien lisien avulla. Työsidonnaisuuden vähentäminen uuden työaikalain mukaisesti edellyttää palkkauksen painopisteen siirtämistä päivystysajalta säännöllisen työajan ansioihin.Valtuuskunnan joulun alla käsittelemien tavoitteiden muokkaaminen konkreettisiksi virkaehtosopimustavoitteiksi on alkanut liiton edunvalvontavaliokunnassa, joka kokoontui tämän vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 4.2.97.

Luottamusmiespäivillä pohdittiin: Sopiiko kellokortti sairaalaan?

Viime vuoden lopulla voimaantullut työaikalaki on vauhdittanut työajanseurantalaitteiden tuloa sairaaloihin. Käytössä olevat kellokortit soveltuvat lähinnä perustyöajan laskentaan, mutta uudempien, lääkärien lisätyön ja päivystyksen rekisteröintiin kykenevien laitteiden hankintaa valmistellaan parhaillaan mm. yliopistosairaaloihin. Lääkärikartellin luottamusmiespäivillä 30.1.97 todettiin työajan seurannan olevan sinänsä tarpeellista, mutta kovin pitkälle kehiteltyjen järjestelmien käyttöönottoa juuri nyt pidettiin ennenaikaisena, kun Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa ei vielä ole päästy sopuun edes siitä, mikä on lääkärien työaikaa.

Luottamusmies - lähin apusi edunvalvonnassa

Lääkäreitä toimii luottamusmiehinä noin 450. He tekevät tärkeää työtä paikallistason edunvalvonnassa: auttavat lääkäreitä ja muita akavalaisia palkka-asioissa ja muissa palvelusuhdeongelmissa sekä neuvottelevat työnantajan kanssa sopimusten soveltamisesta. Viime aikojen säästöneuvotteluissa ja työaikakiistoissa luottamusmiehet ovat joutuneet koville, mutta onneksi löytyy lääkäreitä, jotka viihtyvät tässä vaativassa tehtävässä. Yksi heistä on sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Tiina Huusko, joka on viiden vuoden ajan toiminut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin pääluottamusmiehenä.

Annonseringsregler för läkare

Antagna av Läkarförbundets styrelse 1985, kompletterade i oktober 1990 och maj 1993, ändrade i januari 1997. Avsikten med dessa regler är att ge en handledning i marknadsföring-en av läkarverksamhet så att den ger en saklig bild av läkarna och läkaryrket. Reglerna syftar också till att upprätthålla en kollegial anda och understryker att läkarna i sin annonsering skall ta hänsyn till sina kolleger. Tillämpning Annonseringsreglerna gäller alla läkare som bedriver yrkesmässig läkarverksamhet samt inrättning-ar där sådan verksamhet utövas.

Ympäristölääketieteen opetus lääkärien peruskoulutuksessa - kansainvälisen kyselyn tuloksia

Yhdeksänkymmentäluvun alun Suomessa monissa koulutussuunnitelmissa korostettiin toistuvasti ympäristötieteiden ja ympäristölääketieteellisen koulutuksen lisäämisen tärkeyttä. Silloinen valtioneuvosto kaavaili yliopistojen määrärahojen supistuksista huolimatta em. aloille uusien virkojen perustamista Kuopion yliopistoon. Taloudellinen taantuma ja suurtyöttömyys veivät terän uusien alojen esiinmarssilta korkeakouluissa yleensäkin. Tässä kirjoituksessa kuvataan ympäristölääketieteen koulutuksen asemaa Suomen ja usean muun maan korkeakoulujen lääketieteen opiskelijoiden peruskoulutuksessa.

Helena Mussalo-Rauhamaa

Kuka hyväksyy virkaehtosopimuksen

Viime aikoina , tekisi melkein mieleni aloittaa "viimeisinä aikoina", on käyty jälleen kerran keskustelua siitä, kuka virkaehtosopimuksen tekee ja kuka sen allekirjoittaa. Kritiikkiä tehdyistä sopimuksista on kohdistettu milloin Akavaan milloin liiton neuvottelijoihin. Samoin ratkaisuksi on ehdotettu joidenkin henkilöiden erottamista tai jonkun määrätyn prominentin kansalaisen palkkaamista. Työtaistelu- ja protestikeinoiksi on ehdotettu kaikenlaista maan ja taivaan väliltä alkaen joukkoirtisanoutumisista.

Kati Myllymäki

Lääkäriliiton hallitus 1997: Peruspalkkatason nosto kaikkien tavoitteena

Esittelemme seuraavassa Lääkäriliiton hallituksen, jossa on tällä kertaa tavallista enemmän uusia kasvoja. Valtuuskunnnan kokouksessa joulukuussa hallitukseen valittiin kaikkiaan viisi uutta henkilöä: puheenjohtaja Kati Myllymäki, varapuheenjohtaja Lauri Kyllönen sekä hallituksen jäsenet Jaakko Halonen, Risto Lantto ja Olli Meretoja. Erovuoroisista jäsenistä valittiin uudelleen Anne Santalahti. Muut hallituksen jäsenet ovat puolivälissä kaksivuotista mandaattiaan.

Marit Henriksson

Hallitus nimesi pysyvät toimielimet: Tavoitteena edunvalvonnan tehostaminen

Lääkäriliiton uuden hallituksen ensimmäisessä kokouksessa 23.1. päätettiin liiton pysyvien toimielinten tehtävistä ja kokoonpanoista vuonna 1997. Liitossa on päätetty alkaneena vuonna panostaa erityisesti edunvalvonnan tehostamiseen ja lääkärien palkkarakenneuudistuksen toteuttamiseen, joten eniten keskustelua käytiin edunvalvontavaliokunnan ja järjestövaliokunnan kokoonpanoista. Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtajaksi nimettiin liiton varapuheenjohtaja, kirurgi Lauri Kyllönen. Järjestövaliokuntaa johtaa tehtävää aiemminkin ansiokkaasti hoitanut terveyskeskuslääkäri Anne Santalahti yhdessä las-tenanestesiologi Olli Meretojan kanssa.

Marit Henriksson

Läkarförbundets nya styrelse: Intressebevakningen prioriteras

Läkarförbundets nyvalda styrelse sammanträdde till sitt första möte den 23 januari. De permanenta utskottens uppgifter fast-ställdes och styrelsen utsåg utskottens ledamöter. I år skall förbundet satsa i synnerhet på intressebevakningen och en reform av lönestrukturen. Sammansättningen av förbundets intressebevakningsut-skott och organisationsutskott dryftades därför grundligt. Till ordförande i intressebevaknings-utskottet utsågs förbundets vice ordförande, kirurgen Lauri Kyllönen. Som organisationsutskottets ordförande fortsätter hälsocentralläkare Anne Santalahti. Till vice ordförande i utskottet valdes barn-anestesiologen Olli Meretoja.