Kvalitet, resultat och arbetsglädje genom efterutbildning Läkarorganisationernas ställningstagande gällande läkares efterutbildning

För läkare är efterutbildning både en rättighet i yrket och en etisk skyldighet. Läkare efterutbildar sig för att upprätthålla, utveckla och fördjupa sin yrkesskicklighet efter grund- och vidareutbildningen. Efterutbildning hjälper läkarna att bygga ut sitt kunnande och utveckla sitt arbete för att flexibelt kunna svara mot sina patienters och hälso- och sjukvårdens föränderliga behov. Följden blir ett arbete som skapar glädje och som ger goda resultat.

Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 1997

Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu on tänä vuonna 2 160 markkaa. Tähän sisältyy 100 markan suuruinen työttömyyskassan jäsenmaksu. Lisäksi peritään 150 markan suuruinen lisäjäsenmaksu järjestöllisiä toimenpiteitä varten eli yhteensä 2 310 markkaa. Lisäjäsenmaksua ei peritä eläkkeellä olevilta, opiskelijoilta, peruspäivärahaa saavilta äitiyslomalaisilta, työmarkkinatukea saavilta työttömiltä ja asevelvollisuutta tai siviilipalvelua suorittavilta liiton jäseniltä. Jäsenmaksuporrastus on tällöin seuraava:

Läkarförbundets medlemsavgifter 1997

Enligt beslut av Läkarförbundets fullmäktige är medlemsavgiftens grundbelopp i år 2 160 mark. I avgiften ingår arbetslöshetskassans medlemsavgift som är 100 mark. Dessutom uppbärs en extra medlemsavgift på 150 mark för fackliga åtgärder, eller sammanlagt 2 310 mark. Den extra avgiften gäller dock inte pensionärer, studerandemedlemmar, moderskapslediga med grunddagpenning, arbetslösa med arbetsmarknadsstöd och medlemmar som fullgör värnplikt eller civiltjänst. Medlemsavgiften för olika medlemskategorier är följande:

Työaikalaki HYKS:ssa Sairaalanjohtaja Arvo Relanderin haastattelu

Koska valtakunnalliset neuvottelut kuntatyönantajan ja Lääkäriliiton välillä eivät johtaneet tulokseen työaikalain soveltamisessa lääkärikuntaan, käynnistyi paikallinen neuvottelukierros sairaanhoitopiireissä. Ensimmäisenä päästiin paikalliseen neuvottelutulokseen HYKS:ssa. Kävimme haastattelemassa sairaalanjohtaja Arvo Relanderia neuvottelukuvioista.

Kati Myllymäki

Akava: Tupoja tarvitaan EMUssa

Akavan puheenjohtajan Mikko Viitasalon mielestä tulopoliittisen neuvottelukoneiston merkitys vain kasvaa, mikäli Suomi liittyy Euroopan talous- ja rahaliittoon. Palkansaajien ei kuitenkaan hänen mielestään kannata kiirehtiä tekemään päätöstä suhtautumisestaan EMUun, sillä aivan liian monta keskeistä kysymystä on vielä auki. Jos Suomi päättää liittyä EMUn kolmanteen vaiheeseen, on neuvottelukoneistomme rooli ratkaiseva varsinkin siirtymävaiheessa sekä mahdollisissa tulevissa kansantalouden häiriötilanteissa. Tätä neuvottelukoneistoa voidaan käyttää myös EMUn reunaehdoista sovittaessa, esitti Viitasalo Akavan liittokokouksessa 28.11.96.

Kansainvälinen konferenssi lääkärien roolista ja terveysongelmista

Lääkärien ammattiin, työviihtyvyyteen ja terveyteen liittyvät ongelmat ovat viime aikoina olleet kasvavan mielenkiinnon kohteena. Lääkärien terveydentilaa tutkitaan eri maissa, Lääkäriliittojen piiriin on syntynyt kollegojen avuksi tarkoitettuja tukiverkostoja ja alan kansainvälinen yhteistyö on vilkastumassa. Lääkärien roolia ja terveysongelmia käsitellään Oslossa 13.-15.5.1997 järjestettävässä konferenssissa "The Physician's role in transition: Is Hippocrates sick?"

Työaikakiistassa välirauha - miten tästä eteenpäin?

Työaikalain tullessa voimaan 23.11.96 päättyi samalla koko syksyn kestänyt taistelu vuorotyötä vastaan. Työaikalakia oli odotettu tervetulleena työsuojelu-uudistuksena, mutta Kunnallinen työmarkkinalaitos pyrkikin sen avulla laskemaan lääkärien kokonaisansioita siirtämällä perustyöaikaa iltaan, yöhön ja viikonloppuihin. Työnantajan yritykset saatiin torjutuiksi, mutta lääkärikunnan tavoitteleman työaikauudistuksen toteuttaminen on vasta edessä.

Työttömyysturvan muutokset voimaan vuodenvaihteessa

Vuoden 1997 alussa tulee voimaan kauan valmisteltu työttömyysturvauudistus. Itse järjestelmään ei tule merkittäviä muutoksia; työttömyysturva perustuu edelleen alakohtaiseen vakuuttamiseen, jota työttömyyskassat hoitavat. Palkansaajien rahoitusosuus työttömyysturvasta säilyy ennallaan: työttömyyskassan jäsenet maksavat 5,5 prosenttia kassan päivärahamenoista. Lääkärityöttömyyden ollessa varsin alhainen pystytään kassan omavastuuosuus kattamaan 100 markan jäsenmaksulla (joka sisältyy Lääkäriliiton kokonaisjäsenmaksuun). Työttömyyspäivärahaa koskeva lainsäädäntö sitävastoin muuttuu joiltakin keskeisiltä osiltaan.

Stina Lundström

Styrelsebeslut den 14 november Villkorligt beslut om ansökningsförbud och blockad

Då styrelsen sammanträdde hade överenskommelser redan nåtts med flera sjukvårdsdistrikt om att fortsätta nuvarande arbetstidsarrangemang för läkarna tills gällande avtal löper ut. För den händelse att något sjukvårdsdistrikt, sjukhus eller någon hälsocentral skulle försöka införa skiftarbete för läkarna fattade styrelsen ett villkorligt beslut om att i så fall belägga berörda läkartjänster med ansökningsförbud och blockad. Blockaden skulle också gälla jourtjänstgöring ifall att arbetsgivaren försöker inlemma jouren i grundarbetstiden.

Erikoislääkärikoulutuksen uudistamista koskevien ehdotusten jatkokäsittely

Opetusministeriön EU-erikoislääkärikoulutustyöryhmä jätti kesäkuussa 1996 muistionsa, jossa se toimeksiantonsa mukaisesti selvitti erikoislääkärikoulutuksen kehittämistarpeita. Koulutuksen sisällöllistä kehittämistä koskevien esitysten lisäksi työryhmä ehdotti erikoisalojen määrän karsimista 92:sta 46:een. Koulutuksen rakenteeksi ehdotettiin monille aloille yhteistä perustaa, jonka jälkeen koulutus jakautuisi syventäviin osa-alueisiin, jotka kukin muodostaisivat erikoisalan. Koulutuspituuksiksi ehdotettiin alasta riippuen 5, 6, 7 tai 8 vuotta. Lisäksi työryhmä teki lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutusta koskevia ehdotuksia. Työryhmän ehdotuksia on selostettu tarkemmin Lääkärilehden numerossa 22-23/96 (s. 2277-2280).

Björn Eklund: Työaikalaki koituu eduksi lääkäreille

Lääkärikunta on kuluneena syksynä joutunut läpikäymään kaikkien aikojen työaikakiistan taistellessaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ajamaa vuorotyötä vastaan. Moni näkee ongelmien syynä marraskuussa voimaan tulleen työaikalain ja katsoo, että lääkärit olisi alun pitänyt pyrkiä jättämään koko lain ulkopuolelle. Lääkäriliiton puheenjohtaja Björn Eklund korostaa kuitenkin, että työaikalaki on lääkäreiden kannalta myönteinen uudistus, joka luo hyvän pohjan ammattikunnan työsuojelun, työllisyyden ja edunvalvonnan kehitykselle.

Neuvottelutulos lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä HYKS ensimmäisenä sopuun työaikalain toteuttamisesta

Helsingin yliopistollinen keskussairaala toimi esikuvana muille sairaaloille ja sairaanhoitopiireille sopimalla työaikakiistansa ensimmäisenä. Paikallinen neuvottelutulos työaikalain soveltamisesta lääkäreihin syntyi HYKS:ssa 4.11.96. Samalla viikolla paikallisiin ratkaisuihin päästiin myös Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä. 19.11. mennessä lääkärikuntaa tyydyttävät neuvottelutulokset oli saavutettu suurimmassa osassa sairaanhoitopiirejä ja muutkin paikallisia sopimuksia koskevat neuvottelut olivat loppusuoralla. Yhdessäkään sairaanhoitopiirissä ei ollut tehty päätöstä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mallin mukaisesta vuorotyöstä.

Hallituksen päätöksiä 14.11.96: Ehdollinen päätös hakukiellosta ja saarrosta

Useissa sairaanhoitopiireissä oli hallituksen kokoukseen mennessä sovittu lääkärien nykyisten työaikajärjestelyjen jatkamisesta voimassaolevan sopimuskauden loppuun saakka. Siltä varalta, että jossain sairaanhoitopiirissä, sairaalassa tai terveyskeskuksessa työnantaja yrittäisi siirtää lääkärit vuorotyöhön, hallitus teki ehdollisen päätöksen kyseisten lääkärinvirkojen julistamisesta hakukieltoon ja saartoon. Saarto tulisi tällaisessa tapauksessa koskemaan myös sitä työtä, joka nykyisin tehdään päivystystyönä, mutta jonka työnantaja pyrkii siirtämään perustyöajalla tehtäväksi.

Työaikamallit Pohjoismaissa

Tällä hetkellä lääkäri tuskin voi astua sairaalan päivystyspisteen kahvihuoneeseen ilman, että hän joutuu mukaan keskusteluun työajasta ja sen erilaisista malleista. Miten asiat on ratkaistu muualla? Aiheuttavatko työaikalaki tai sopimukset muuallakin erimielisyyksiä? Millaiset ovat työjärjestelymallit muissa Pohjoismaissa?

Camilla Renlund

Lääkealan erityispätevyys hyväksytty

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 11.6.96 uuden lääkealan erityispätevyyden. Suomen Lääketeollisuuden Lääkärit ry:n aloitteesta syntynyt erityispätevyys tarjoaa nyt lääketeollisuuden, lääkehuollon ja lääkevalvonnan aloilla työskenteleville kollegoille yhdenmukaisen koulutusohjelman. Tosin esimerkiksi lääketeollisuudessa työskentelevien lääkäreiden työtehtävien kirjo on niin monipuolinen, että erityispätevyysvaatimuksissa on jouduttu varautumaan huomattavaan joustavuuteen koulutusohjelman rakenteen osalta.

Ari Ahola, Kari S. Lankinen

Lääkealan erityispätevyys koulutusohjelma

Lääketeollisuuden piirissä tai vastaavissa tehtävissä toimivat lääkärit soveltavat kliinisen lääketieteen tietoja ja tutkimustoiminnan teorioita lääkkeiden tutkimiseen ja kehittämiseen sekä lääketurvallisuuden, lääkeinformaation ja lääkkeiden vastuullisen markkinoinnin edistämiseen.

Hallituksen päätöksiä 17.10.1996: Luottamuslääkäriverkosto käynnistymässä

Lääkäriliitossa muutama vuosi sitten valmisteltu suunnitelma lääkärien omasta terveydenhuoltojärjestelmästä on viimeinkin toteutumassa ensi vuonna. Tarkoitus on helpottaa lääkärien hoitoon hakeutumista luomalla kokeneista lääkäreistä koostuva luottamuslääkäriverkosto. Luottamuslääkärien tehtävänä olisi antaa tukea ja neuvoja kollegoilleen sekä tarvittaessa toimia tutkimusten ja hoidon käynnistäjänä. Liiton tavoitteena on luoda joustava järjestelmä, jossa otetaan huomioon lääkärien työhön, työkykyisyyteen ja tietosuojaan liittyvät erityiskysymykset.

Styrelsenytt den 17 oktober 1996: Sjukvård för läkare

Läkarförbundets planer på organiserad hälso- och sjukvård för läkarna kommer äntligen att fullföljas nästa år. Avsikten är att bygga upp ett nät av erfarna förtroendeläkare för att göra det lättare för läkare att söka vård. Förtroendeläkarnas uppgift blir att ge kolleger stöd och råd och vid behov ta initiativ till undersökning och behandling. Förbundets avsikt är att skapa ett flexibelt system som beaktar de speciella problemen i anslutning till läkarnas arbete och arbetsförmåga samt datasekretessen.

Neuvottelut KT:n kanssa 24.10.96 eivät johtaneet tulokseen: Lääkäriliitto ilmoitti sopivansa työaikakiistasta sairaanhoitopiirien kanssa

Lääkäriliitto on koko syksyn ajan pyrkinyt neuvottelemaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa lääkärien työaika- ja palkkausjärjestelmän uudistamisesta 23.11.96 voimaan tulevan työaikalain edellyttämällä tavalla. Liitto on torjunut KT:n esittämän vuorotyömallin ja korostanut, ettei työaikauudistus saa heikentää lääkärien ansiotasoa. Kuntatyönantaja on kuitenkin kieltäytynyt keskustelemasta palkkauskysymyksistä vedoten voimassaolevaan sopimukseen. Tämän vuoksi liitto esitti 18.10. Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle, että koska lääkärien työaika- ja palkkarakenneuudistuksesta ei ole mahdollista päästä yksimielisyyteen työaikalain voimaantuloon mennessä, tulee nykyisiä työaikajärjestelyjä ja niihin liittyviä korvauksia noudattaa nykyisen, tammikuun 1998 lopussa päättyvän sopimuskauden loppuun asti.

Pääluottamusmiehet koolla 30.10.: Valtaosa sairaanhoitopiireistä halukas paikallisiin sopimuksiin

Neuvotteluissa työaikalain soveltamisesta lääkäreihin ei Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa ole saavutettu yksimielisyyttä, joten Lääkäriliitto oli kutsunut sairaanhoitopiirien pääluottamusmiehet Lääkäriliittoon 30.10. valmistautumaan paikallisiin neuvotteluihin. Luottamusmiesten käymissä alustavissa neuvotteluissa oli ilmennyt, että useimmissa sairaanhoitopiireissä työnantajat olivat ilmaisseet olevansa valmiit jatkamaan lääkärien nykyisiä työaikajärjestelyjä ja turvaamaan näin sairaaloiden toiminnan