Risto Pelkosesta Lääkäriliiton kunniajäsen

Lääkäriliiton 16.-17.5.97 kokontunut valtuuskunta on päättänyt yksimielisesti kutsua arkkiatri Risto Pelkosen Lääkäriliiton kunniajäseneksi.

Emuun tai ei: Akava vaatii palkkaa koulutuksen ja osaamisen mukaan

Professori Jukka Pekkarisen Emu-asiantuntijatyöryhmän raportti korostaa rahaliiton tarjoamia tehokkuusetuja, joiden edellytyksenä on matalan inflaation politiikka kaikessa taloudellisessa toiminnassa. Akavan hallituksen mielestä talouden tehokkuus edellyttää myös, että palkkoja voidaan tarkistaa vastaamaan palkansaajien koulutuksellaan ja osaamisellaan aikaansaamaa lisäarvoa. Tuloratkaisuissa palkankorotukset on jatkossa pyrittävä mitoittamaan koulutuksen, osaamisen ja työn tuottavuuden mukaan.

Työkyvyn arviointikoulutus päättymässä

Lääkäriliiton koulutusyhtiö Fennomed ja Työeläkelaitosten liitto ovat vuosien 1996 ja 1997 aikana toteuttaneet laajan työkyvyn arviointia käsittelevän koulutuksen. Koulutukseen on tähän mennessä osallistunut noin 4 600 henkilöä, joista 85 % on lääkäreitä. Muut osallistujat ovat olleet terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, Kansaneläkelaitoksen kuntoutussihteereitä ym. Koulutus on ollut sekä laajuudeltaan että toteutustavaltaan ainutlaatuinen suomalaisessa terveydenhuollossa.

Jukka Kivekäs

Palkattomat lääkärinapulaiset

Tämän otsikon pitäisi olla vitsi tai science fictionia tai historiaa! Huhtikuun NuoriLääkäri-lehdessä kuitenkin viitattiin tuoreeseen tilanteeseen kotimaisessa julkisen sektorin sairaalassa. Erääseen sairaalaan kandidaatti pääsee kyllä kesätöihin, mutta ruokalippupalkalla. Jos työnantaja tarvitsee lääkärityövoimaa, niin siihen täytyy löytyä myöskin rahat. Jo Saksassa meillä on varoittava esimerkki siitä, minkälaiseen kaaokseen, eloonjäämistaisteluun ja epäkollegiaalisuuden kasvuun tällainen järjestelmä johtaa. Espanjassa ja Italiassa tilanne on lääkärityöttömyyden myötä vielä vaikeampi. Pahimmillaan kaikki euro-lääkäripalvelu tai suuri osa erikoistumisesta tehdään ilman työsuhdeturvaa ja ilman korvausta.

Kati Myllymäki

Suoritteiden määrä kasvaa sairaaloissa

Sairaaloissa tuotettujen palvelujen voimakas kasvu jatkui viime vuonna, ilmenee Kuntaliiton erityisasiantuntijan Heikki Punnosen laatimista selvityksistä. Nousua näkyy lähes kaikissa seurattujen suoritteiden määrissä. Kasvu johtuu toisaalta palvelujen kysynnän lisäyksestä, toisaalta hoidon tehostumisesta ja tekniikan kehityksestä.

Marit Henriksson

Lääkäriliitto esittää suoritepalkkauksen käyttöönottoa

Sairaalapalvelujen määrän kasvu ei ole näkynyt lääkärien perustyöajan palkkauksessa, joka on useiden vuosien ajan pysynyt vaatimattomia yleiskorotuksia lukuunottamatta ennallaan. Hoidon tehostuminen ja hoitojaksojen lyheneminen on edellyttänyt lisää suoritteita erityisesti lääkäreiltä.

Valoa näkyvissä

Aurinko pilkisti takatalven paksun pilvipeitteen raosta. Koko maisema näytti aivan uudelta ja erilaiselta, suorastaan viehättävältä. Samanlaiselta tuntui, kuin neuvottelut Kuntatyönantajan kanssa työaikalain soveltamisesta lääkäreihin vihdoin liikahtivat eteenpäin.

Kati Myllymäki

Hallituksen päätöksiä 17.4.97: Tulevan sopimuskierroksen valmistelua jatkettiin

Lääkäriliiton tavoitteena on seuraavalla sopimuskierroksella kääntää lääkärien palkkakehitys nousuun parantamalla erityisesti perustyöajan ansioita. Palkkausjärjestelmää pyritään kehittämään siten, että lääkäri voi nykyistä enemmän itse vaikuttaa tuloihinsa suoritteidensa avulla sekä kehittämällä lääketieteellistä osaamistaan ja hallinnollista pätevyyttään. Tavoitteiden täsmentämistä jatkettiin 17.4. hallituksen kokouksessa, jossa raportoitiin myös palkka- ja työaikakysymyksiä koskevien kenttäkyselyjen tuloksista. Edunvalvonnan keskeiset tavoitelinjaukset vahvistetaan valtuuskunnan kevätkokouksessa 16.-17.5.97.

Marit Henriksson

Valtuuskunnan vaalit tulossa

Lääkäriliiton ylin päättävä elin valtuuskunta vuosiksi 1998-2000 valitaan marraskuussa. Lääkärien edunvalvonnan kannalta tuleva vuosi on ratkaisevan tärkeä, joten nyt on syytä osallistua aktiivisesti vaaleihin.

KT hyväksyi ylitöiden laskemisen vuositasolla

Kunnallinen työmarkkinalaitos on viimeinkin hyväksynyt ylitöiden enimmäismäärän tarkasteluajanjaksoksi kalenterivuoden. Lääkäriliitto oli jo pitkään esittänyt, että ylityöt tulisi laskea vuositasolla, jolloin kertyneet ylityötunnit voitaisiin joustavammin kompensoida aktiivi- ja muita vapaita pitämällä. Neljän kuukauden tarkastelujakso uhkasi johtaa ylityökattojen rikkoontumiseen suurella osalla lääkärikuntaa.

Styrelsenytt den 17 april Fortsatt arbete med avtalsriktlinjer

Läkarförbundets mål vid följande avtalsrörelse är att få till stånd en positiv inkomstutveckling för läkarna genom att höja lönen i synnerhet för det arbete som utförs under ordinarie arbetstid. Lönesystemet skall utvecklas så att läkare i högre grad än hittills dessutom kan påverka sin inkomst medels sina arbetsinsatser och genom att utveckla sitt kunnade och sin administrativa kompetens. Preciseringen av avtalsmålen fortsattes vid styrelsemötet den 17 april då även resultaten av en medlemsenkät rörande löner och arbetstider presenterades. De centrala riktlinjerna för förhandlingsverksamheten slås fast vid fullmäktiges vårmöte den 16-17 maj.

Suomen Lääkäriliiton terveydenhuollon laatuapurahat

Suomen Lääkäriliitto julistaa liiton jäsenten haettavaksi stipendirahastosta yhteensä 50 000 mk terveydenhuollon laatuapurahoina käytettäväksi terveydenhuollon laadunarvioinnin kouluttamista varten.

Kenttäkyselyt osoittavat: Edunvalvonnalta odotetaan nyt paljon

Lääkäriliiton hallitus ja valiokunnat ovat jatkaneet viime vuoden lopulla liitossa hahmotellun palkkarakenneuudistuksen täsmentämistä tulevaa neuvottelukierrosta varten. Lääkärikunnnan mielipiteitä tavoitteista on kartoitettu useammallakin kyselyllä sekä paikallisosastojen kokouksissa ja muissa jäsentilaisuuksissa. Palkankorotusten tarpeellisuudesta jäsenistön keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys, mutta keinoista ja tavoitteiden yksityiskohdista on vielä erilaisia näkemyksiä.

Marit Henriksson

Tulevan VES-kierroksen tavoitteista

Forssan paikallisosaston sääntömääräisen kevätkokouksen yhteydessä järjestettiin keskustelutilaisuus tulevan VES-neuvottelukierroksen tavoitteista. Suomen Lääkäriliittoa tilaisuudessa edustivat vt. järjestöpäällikkö Synnöve Mynttinen ja Tampereen aluepäällikkö Timo Rinne. Synnöve Mynttinen kertoi palkkarakenneuudistuksen tavoitteista, joista tärkeimmiksi nousivat perustyöajan palkkauksen tuntuva nosto sekä nyt päivystyksenä tehdyn työn säilyttäminen päivystystyönä. Lääkäreiden nykyisen hyvän työllisyystilanteen ja vertailun esim. opettajien viime vuosien suotuisaan palkkakehitykseen katsottiin puoltavan lääkäreiden pakankorotustavoitteita.

Harri Tohmo, Marjo Heikkilä

Lääkäriliiton hallitus: Ehdotus tulevasta erikoisalavalikoimasta vaatii ehdottomasti jatkovalmistelua

Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä on valmistunut uusi ehdotus Suomen tulevista erikoislääkärikoulutuksen koulutusohjelmista. Erikoisaloja on nykyisin 92, joista 32 kuuden vuoden koulutusohjelmia (pääerikoisalat) ja 60 kahdeksan vuoden koulutusohjelmia (suppeat alat). Valmisteluryhmä on esittänyt, että erikoislääkärikoulutusjärjestelmä perustuisi jatkossa 46 koulutusohjelmaan ja osa nykyisistä koulutusohjelmista sisällytettäisiin koulutuskokonaisuutta uudistaen nyt esitettyihin ohjelmiin. Ehdotuksesta antamassaan lausunnossa liitto korosti, että alustava ehdotus erikoisalojen valikoimasta ja koulutuspituuksista vaatii ehdottomasti jatkostyöskentelyä ja asiantuntijakuulemisia.

Hannu Halila

Ruotsalaislääkärit ansaitsevat paremmin kuin suomalaiset

Noin vuoteen 1990 asti lääkärien ansiotaso oli Suomessa suunnilleen samalla tasolla kuin Ruotsissa, mutta tällä vuosikymmenellä ruotsalaislääkärit ovat nostaneet kokonaispalkkatasoaan selvästi suomalaiskollegoihinsa verrattuna. Tähän ovat vaikuttaneet paitsi Ruotsissa vuonna 1994 ollut lääkärilakko myös se, että naapurissa pyrittiin talouden lamaa poistamaan kehittämällä palkansaajien ostovoimaa, kun taas meillä turvauduttiin tiukkaan säästökuuriin.

Marit Henriksson

Akavalaisen keskipalkka 15 800 mk

Kokopäivätyössä olevien akavalaisten keskimääräinen bruttopalkka oli viime marraskuussa 15 800 markkaa kuukaudessa. Tämä pitää sisällään säännöllisen työajan palkan, ylityökorvaukset, tulospalkkiot sekä luontaisetujen verotusarvon. Keskimääräinen akavalainen nettopalkka oli vajaat 9 000 markkaa eli tuloveroaste oli lähes 43 prosenttia. Tiedot ilmenevät Akavan vastikään valmistuneesta työmarkkinatutkimuksesta.

Marit Henriksson

Akava: Veroale helpottamaan tupon syntymistä

Palkansaajien verotusta tulee alentaa kaikissa tuloluokissa ennen sopimuskauden päättymistä, vaatii Akava. Verohelpotukset auttaisivat palkkasovun syntymistä ja ehkäisisivät inflaation kiihtymistä, mikä on kansantalouden kehityksen kannalta tärkeää.

Kirurgikyselyn tulokset: Kirurgit tyytymättömiä edunvalvontaan, mutta tarjoavat Lääkäriliitolle vielä mahdollisuuden

Viime vuosina ovat suomalaiset kirurgit arvostelleet yhä äänekkäämmin SLL:n edunvalvontatoimia ja useissa puheenvuoroissa on tuotu julki ajatus, että kirurgien edunvalvonta Lääkäriliiton ulkopuolella ei voisi johtaa huonompaan tulokseen kuin mitä viimeisten 30 vuoden aikana on tapahtunut. Kaiken kukkuraksi 1990-luvun talousromahdus pysäytti käytännössä lähes kokonaan sairaalalääkäreiden palkkakehityksen ja lähes kaikki sopimuksiin sisältyneet harkinnanvaraiset palkanosat ovat jääneet saamatta. Koko lääkärikunnan edunvalvonta on parin viimeisen vuoden aikana ajautunut ahdingosta toiseen, ensinnä päivystyskorvauskysymysten ja viimeksi uuden työaikalain mukanaan tuoman päivystyskattouhkan takia.

Harri Juusela, Pekka Miettinen, Ulla Keränen

Jaksavatko lääkärit?

Tämän vuosikymmenen lama tuntuu puristaneen myös lääkärikunnasta nesteet ulos, jopa luuydintä myöten. Suoritteiden määrä on ollut hurjassa kasvussa huolimatta supistuksista, sulkemisista, sijaistenottokiellosta ja lomarahavapaista. Työnantajapuolellakin on myönnetty, että terveydenhuollosta ja lääkärien työstä on nyt otettu "löysät pois" ja että lisätehoja ei enää ole saatavissa työtahtia kiristämällä.

Kati Myllymäki