Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 1997

Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu on tänä vuonna 2 160 markkaa. Tähän sisältyy 100 markan suuruinen työttömyyskassan jäsenmaksu. Lisäksi peritään 150 markan suuruinen lisäjäsenmaksu järjestöllisiä toimenpiteitä varten eli yhteensä 2 310 markkaa. Lisäjäsenmaksua ei peritä eläkkeellä olevilta, opiskelijoilta, peruspäivärahaa saavilta äitiyslomalaisilta, työmarkkinatukea saavilta työttömiltä ja asevelvollisuutta tai siviilipalvelua suorittavilta liiton jäseniltä. Jäsenmaksuporrastus on tällöin seuraava:

Pentti Alhola

Läkarförbundets medlemsavgifter 1997

Enligt beslut av Läkarförbundets fullmäktige är medlemsavgiftens grundbelopp i år 2 160 mark. I avgiften ingår arbetslöshetskassans medlemsavgift som är 100 mark. Dessutom uppbärs en extra medlemsavgift på 150 mark för fackliga åtgärder, eller sammanlagt 2 310 mark. Den extra avgiften gäller dock inte pensionärer, studerandemedlemmar, moderskapslediga med grunddagpenning, arbetslösa med arbetsmarknadsstöd och medlemmar som fullgör värnplikt eller civiltjänst. Medlemsavgiften för olika medlemskategorier är följande:

Mätäkuun juttu

Euroopan parlamentti käsitteli ja hyväksyi 29.5.1997 mietinnön "Muun kuin perinteisen lääketieteen asema". Kevään mittaan olemme Lääkäriliiton toiminnassa tavanneet kansanedustajia, ministereitä ja valtionhallinnon virkamiehiä kohtalaisen määrän. Kertaakaan ei ole noussut esille tämä nk. Lannoyen raportti. Ensimmäiset tiedot saimme siitä CP:n eli "Euroopan lääkäriliiton" kautta, samoin tiedotteen tämän raportin hyväksymisestä. Raportti on ollut käsiteltävänä parlamentin ympäristö-, terveys- ja kuluttajansuojavaliokunnassa ja se hyväksyttiin äänestyksessä 152 puolesta ja 125 vastaan ja 28 tyhjää.

Kati Myllymäki

Hallituksen päätöksiä 12.6.97 Liiton tavoitteet esitetty KT:lle

Lääkäriliiton valtuuskunnan kevätkokouksessa vahvistetut virkaehtosopimustavoitteet on toukokuun lopulla esitetty Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle, mutta varsinaiset neuvottelut niistä käynnistyvät vasta syksyllä. Tavoitteiden yksityiskohtien valmistelua jatketaan liitossa samoin kuin suoritepalkkausjärjestelmää koskevaa selvitystyötä. KT:n edustajat ovat ilmoittaneet valmistelevansa erikoismaksuluokkajärjestelmän uudistusta syksyn neuvotteluja varten.

Marit Henriksson

Lähes puolet suomalaisista väestövastuujärjestelmässä Lääkäriliitto tavoittelee väestövastuuta koko maahan

Lääkäriliiton toukokuussa -97 tekemä selvitys osoittaa, että väestövastuujärjestelmä on käytössä 52 terveyskeskuksessa ja palvelujen piiriin kuului jo yli 2 300 000 suomalaista. Näissä terveyskeskuksissa toimi yhteensä noin 1 120 lääkäriä.

Marit Henriksson

Paltamo - väestövastuun mallikunta?

Paltamo näyttää todelliselta väestövastuun mallikunnalta. Vastuuväestöä lääkäriä kohden on keskimäärin vain 1 200 henkeä, vastaanotolle pääsee nopeasti ja potilaat ovat tyytyväisiä. Kainuulaiskunta on kohdistanut säästötoimet hallintohierarkian purkamiseen eikä lääkärien toimintaa häiritsemässä ole nykyisin sen enempää talouspäällikköä, sosiaalijohtajaa kuin johtavaa hoitajaakaan. Terveyskeskuksen tehokkaasta toiminnasta vastaa neljä omalääkäriä, jotka hoitavat potilaansa hyvin ... vaiko liiankin hyvin?

Marit Henriksson

HYKSin apulaislääkäreistä sairaalalääkäreitä

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan hallitus on 12.6.97 hyväksynyt HYKSin paikallisosaston ja luottamusmiesten esityksen apulaislääkäri-nimikkeen muuttamisesta sairaalalääkäreiksi. Lääkäriliiton tavoitteena on, että apulaislääkärin nimikkeestä päästäisiin koko maassa eroon mahdollisimman pian ja että se myös virkaehtosopimuksessa korvattaisiin sairaalalääkärillä.

Marit Henriksson

Lääkärit toimivat kidutuksen uhrien hyväksi

Kansainvälisen kidutuksen uhrien kuntouttamisjärjestön IRCT:n puheenjohtaja, professori Erik Holst vieraili Suomen Lääkäriliitossa 3.6.97 esittelemässä järjestön toimintaa sekä selvittämässä suomalaistahojen mahdollisuuksia osallistua sen tukemiseen. Järjestön piirissä toimii eri puolilla maailmaa kaikkiaan 180 kuntoutuskeskusta, joissa annetaan lääketieteellistä ja psykososiaalista apua kymmenille tuhansille kidutuksen uhreille vuosittain.

Marit Henriksson

Lääkärityövoiman laskentatyöryhmä IV: Lääkäri- ja erikoislääkärikoulutusta lisättävä

Lääkärien ja erikoislääkärien koulutustarvetta on Suomessa arvioitu 1950-luvulta alkaen monissa työryhmissä ja komiteoissa. Teema on toistuvasti muutenkin esillä terveydenhuollossa tapahtuvien nopeiden muutosten vuoksi. Edellisen kerran tilannetta arvioitiin vuonna 1993, jolloin Lääkärityövoiman laskentatyöryhmä III:n ehdotusten pohjalta silloista runsaan 500 opiskelijan sisäänottomäärää laskettiin runsaaseen 350:een.

Hannu Halila

Suomen Lääkärilehti - 75 vuotta lääkärien ja potilaiden parhaaksi

Suomen Lääkärilehti juhli kesäkuussa 75 ikävuottaan. Lehden taival alkoi vuonna 1922, kun Lääkäriliiton hallitus päätti ryhtyä julkaisemaan Lääkäriliiton aikakauslehteä. Uuden lehden uskottiin herättävän kirjoitteluintoa aikaisempaa laajemmin ja elvyttävän vuorovaikutusta liiton hallituksen ja jäsenkunnan välille. Tänä päivänä lehti on monipuolinen ammattilehti, jossa julkaistaan lääketieteellisiä, terveyspoliittisia ja ammattiyhdistystoimintaan liittyviä artikkeleita. Tuoreen lukijatutkimuksen mukaan lähes 80 % lääkäreistä lukee lehteä säännöllisesti.

Lääkärinvala vannottiin Helsingissä

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ensimmäinen uudenmuotoinen valatilaisuus järjestettiin 29.5.97. Valan vannoi parikymmentä tänä keväänä valmistunutta lääkäriä. Juhlallinen vala, josta luovuttiin 1920-luvulla, on jälleen otettu käyttöön lääkäriksi valmistumisen yhteydessä. Aloitteentekijänä asiassa on toiminut arkkiatri Risto Pelkonen ja uusi valateksti on valmisteltu Lääkäriliitossa.

Marit Henriksson

Akavan liittokokous pohti tuponäkymiä

- Laaja-alaisen ja sitovan tulopoliittisen sopimuksen aikaansaaminen on seuraavalla kierroksella merkittävästi vaikeampaa kuin syksyllä 1995, totesi puheenjohtaja Mikko Viitasalo Akavan liittokokouksessa 27.5.1997. Edellisen tuloratkaisun aikaan maan talous oli kriisissä ja kaikilla osapuolilla oli voimakas yhteinen tahto tehdä taloutta ja työllisyyttä tukeva sopimus. Takana on nyt pitkä matalien palkakorotusten kausi, tänä vuonna ei yleiskorotuksia makseta lainkaan ja kun talouskin on elpynyt, ovat paineet palkankorotuksiin kasvaneet.

Marit Henriksson

Yli 2 000 lääkäriä käyttää FiMnet-palveluja

Lääkäriliiton jäsenetuihin kuuluu henkilökohtainen Internet-tunnus, jolla pääsee käyttämään sekä liiton lääkäreitä varten räätälöimiä tietopalveluja että Internetin maailmanlaajuista tietoverkkoa. Lääkäriliiton FiMnet-palvelu tarjoaa tietoja liiton toiminnasta, lääketieteellisistä tietokannoista, koulutuksesta ja monista muista lääketieteen palveluista. Lääkäriliiton ilmoitustauluja Internetissä on käynyt lukemassa jo runsaat 2 000 jäsentä.

Luottamuslääkäritoiminta käynnistyy syksyllä LÄÄKÄRI, HAE APUA TERVEYSONGELMIISI

Lääkärit ovat hyviä hoitamaan potilaitaan, mutta huonoja tunnistamaan omia terveysongelmiaan ja hakemaan niihin apua. Omia oireita vähätellään, töissä sinnitellään sairaanakin, hoitoa ei ehditä eikä oikein osatakaan hakea. Useat tutkimukset ja arkipäivän kokemukset osoittavat, että lääkärit käyttävät terveyspalveluja tai jäävät sairauslomille selvästi muita ammattiryhmiä harvemmin. Seurauksena on usein vakava uupuminen ja sairauksien paheneminen jopa kohtalokkaalla tavalla.

Lääkäriliitto ylpeänä esittää: Lääkärilehti 75 vuotta

Vastaleivottu ylioppilas sai ikimuistoisen lakkiaislahjan toukokuussa 1977. Hän sai Lääkärilehden vuosikerran. Saatesanoissa oli viestinä, että jos pääset sisälle tiedekuntaan aikomuksesi mukaan, on mukava saada perehtyä johtavaan ammattilehteen jo opintojen ensimmäisestä päivästä. Jos taas tyrit pääsykokeissa, niin lehti muistuttaa sinua joka kymmenes päivä siitä, että olisit voinut lukea ahkerammin. Kyseinen ylioppilas aloitti lääketieteen opintonsa samana syksynä, on tänä päivänä edennyt urallaan jo väitelleeksi erikoislääkäriksi, lukee edelleen Lääkärilehteä ja onneksemme myös kirjoittaa lehteen silloin tällöin.

Kati Myllymäki

Kevätvaltuuskunta väänsi palkkatavoitteita

Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontui sääntömääräiseen kokoukseensa reippaasti hihat käärien. Viimesyksyinen työaikaselkkaus ja kentän viestit palkkaremontin tarpeesta olivat valmentaneet valtuutetut hereille ja aloitteellisiksi. Tuore julkisuuteen vuotanut STM:n muistio eräiden sairausvakuutuskorvausten siirtämisestä kunnille oli tuohduttanut myös yksityissektorin kollegakunnan. Monesti olemme saaneet kuulla palkkanurinaan vasta-argumentin, että "erikoislääkäri voi tienata varsinaisen särpimen yksityisvastaanotolla". Nyt olisi siis tiedossa päivystyspalkkasumman näivettyminen yhdistettynä peruspalkan jälkeenjääneisyyteen ja lisäbonuksena yksityissektorin vastaanottotoiminnan siirtyminen kuntien näppeihin. Kombinaatio kuulostaa varsin tehokkaalta tavalta kuristaa lääkärikuntaa ja johtaa harmeihin potilaalle todellisen yksityissektorin ja valinnanvapauden hävitessä. Ensin pienenevät lääkärien kokonaisansiot ja lääkärien pako julkiselta sektorilta kiihtyy. Mikäli toimeentuloa ei löydy edes yksityissektorilta, on edessä muutto ulkomaille. Opetusministeriö voi sen jälkeen rauhassa vaikka tuplata sisäänottomäärät lääketieteellisiin tiedekuntiin, eivät uudetkaan lääkäripolvet suostu tällaiseen siperiaan.

Kati Myllymäki

Näkemyksiä suomalaisen lääkärityövoiman tarpeesta

Suomen valtakunnan työttömyysasteen pysyessä edelleen viidentoista prosentin heikommalla puolella (runsaat 17 %) on lääkärityöttömyys viimeisen kolmen vuoden aikana alentunut alle puoleen. Lääkärityöttömyyden synkimpänä vuonna 1994 työttömiä lääkäreitä oli enimmillään työvoimatoimistoissa työttöminä työnhakijoina 674. Tämän vuoden helmikuun lopussa määrä oli 263. Merkittävimpänä syynä tähän on ollut kansantalouden elpyminen ja toisaalta perusterveydenhuollon lisäpätevöitymisen mukanaan tuoman EVO-rahoituksen ilmaantuminen vastavalmistuneiden lääkäreiden tueksi.

Jaakko Halonen

Lääkäriliiton hallitus ja valtuuskunta 16.5.97: Kelan korvaukset potilaille säilytettävä

Lääkäriliitto ei hyväksy viime aikoina julkisuudessa esitettyjä kaavailuja nykyisen sairausvakuutusjärjestelmän romuttamisesta ja korvausten siirtämistä kuntien hallinnoitavaksi. Tämä johtaisi terveydenhuollon rahoitusmonopolin syntymiseen ja merkitsisi, että potilas ei enää saisi korvauksia käynnistään valitsemallaan yksityislääkärillä.

Lääkäriliiton valtuuskunta: Sairaalääkärien palkkarakenne uudistettava

Lääkäriliiton valtuuuskunnan 16.-17.5.97 pidetty kevätkokous linjasi liiton tavoitteet ensi talven neuvottelukierrokselle. Erikoissairaanhoidossa työskentelevien lääkärien palkkaus todettiin pahasti jälkeenjääneeksi ja sen korjaaminen liiton keskeiseksi tavoitteeksi seuraavassa sopimuksessa. Valtuuskunnassa vallitsi laaja yksimielisyys siitä, että nyt on aika toteuttaa lääkärien peruspalkan tuntuva tasokorotus. Hallituksen esittämät tavoitteet hyväksyttiin eräiden täydennysten jälkeen ilman äänestystä.

Marit Henriksson

Valtuuskunta hyväksyi Lääkäriliiton virkaehtosopimustavoitteet 1.2.1998 alkavaa sopimuskautta varten

Kaikkia sopimusaloja koskevana perustavoitteena on, että lääkärien suhteellinen palkkakehitys saadaan käännettyä nousuun. Samalla tulee toteuttaa painopisteen siirtäminen kokonaisansioissa selvästi perustyöajan palkkaukseen. Tämä koskee sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja valtion sektorilla toimivia lääkäreitä.