Puhuttelevat tarinat - terapeuttiset kuvat
Erilaiset ihmiset tarvitsevat erilaisia tapoja voidakseen purkaa tuntojaan ja ymmärtää itseään syvemmin. Kaikki eivät hyödy yksinomaan sanalliseen ilmaisuun perustuvasta puhumisesta hoito- tai terapiaprosessissa. Oman elämän tarinan ja kokemusten kirjoittaminen sekä valokuvien ja kuvaamisen systemaattinen käyttö voi rikastaa perinteisen terapeuttisen työn menetelmiä, pohtivat ihotautilääkäri, dosentti Leena Koulu ja suunnittelija Ulla Halkola.
Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus on avannut väyliä valokuvaterapian ja kirjallisuusterapian käyttöön hoidossa, kuntoutuksessa ja myös työyhteisön kehittämisessä. Koulu ja Halkola osallistuivat täydennyskoulutuskeskuksen järjestämään 15 opintoviikon mittaiseen ammatilliseen täydennyskoulutusohjelmaan Kuvat ja tarinat terapeuttisessa työssä ja ohjauksessa. Opiskelijoina oli parikymmentä sosiaali- ja terveysalan ammattilaista, mm. lääkäreitä, terapeutteja ja erityisopettajia. Vuoden kestävän työskentelyn aikana hahmotettiin elämäntarinoita ja omaa elämänkaarta valokuvien ja kirjoittamisen keinoin. Englantilaisen valokuvaterapian uranuurtajan Rosy Martinin vetämässä workshopissa valokuvattiin ja tehtiin näkyväksi kipeitä elämäntilanteita ja vastaavasti myös onnistumista ja selviytymistä.
Ulla Halkola ja Leena Koulu koostivat koulutukseen kuuluneista näytekansioistaan kahden naisen valokuvanäyttelyn 3 yen 3, joka oli esillä Turussa. Leena Koulun kollaasi kolmen sukupolven sormuksista katsoo naisen elämän eri vaiheisiin kuuluvia sormuksia läheltä ja armottomasti. Elämän jäljet, naarmut ja kolhut ovat mukana.
- Voin hyvin kuvitella käyttäväni valokuvaterapian keinoja apuna esimerkiksi nuorten ihotautipotilaiden hoidossa, missä kysymykseen miltä minä näytän? etsitään usein vastauksia.
Ulla Halkola pohtii ajan merkitystä ja olemassaolon kerroksellisuutta. Hän kuvaa sukupolvien ketjua ja omaa elämäänsä pikkutytöstä vanhenevaksi naiseksi niin, että eri tasot ovat yhtä aikaa läsnä.
- Elämä on nopeasti haihtuvaa. Vain häivähdys, ja minua ei enää ole. Olen muisto muiden muistissa, kuva albumissa, tiivistää Halkola. Kaksiosaisessa työssä vanhojen perhealbumien kuvista koottu pieni albumi on kunnianosoitus menneelle ajalle ja rakkaudenosoitus läheisille. Valokuvista kootussa kuutiopalapelissä kolmen sukupolven kuvat ovat yhtä aikaa läsnä - välillä järjestyksessä, välillä kaaoksessa. Palapeli kertoo sukupolvien tarinaa lapsuuden leikin keinoin.
Kuvat työyhteisöiden kehittämisessä
Joulukuussa 2002 Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa starttasi uusi kuvallisen ja kirjallisen tarinan kertomiseen perustuva koulutusjakso, jossa kuvia käytetään välineenä työyhteisöiden kehittämisessä. Koulutuksessa etsitään tarinoiden ja valokuvien avulla mm. työhyvinvoinnin edistämiskeinoja.
- Kurssilla on asiantuntijoita hyvin erilaisista sosiaali- ja terveydenhuollon ammateista päiväkodista potilasjärjestöön. Yllättävää oli se, kuinka harvoja kuvia kurssilaiset löysivät itsestään työssä, vaikka työ on meille jokaiselle niin suuri osa elämää, pohtii Halkola.
