Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT vaatii, että lääkärien koulutusmääriä kasvatetaan nopeasti (1). KT:n mukaan nykytilanteessa tarvittaisiin 3 000 lääkäriä lisää.

Lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottomääriä on jo lisätty. Vuonna 2011 otettiin 600 opiskelijaa, mutta viime vuonna aloituspaikkoja oli jo 779. Viime lukuvuonna lähes 1 200 suomalaista opiskeli lääketiedettä ulkomailla. Valmistuttuaan todennäköisesti suurin osa heistä palaa Suomeen (2).

Työikäisiä laillistettuja lääkäreitä on maassamme nyt noin 22 000, ja määrä kasvaa nykyisilläkin sisäänottoluvuilla. Lääkäriliiton laskelmien mukaan 25 000 lääkärin määrä saavutetaan suunnilleen vuonna 2033 (Jukka Vänskä, suullinen tiedonanto), ja myös KT on päätynyt samansuuntaiseen arvioon (3). Lääkäriliiton laskelmissa on otettu huomioon lääkärien eläkkeelle siirtyminen, työikäisten kuolleisuus, koulutusmäärät kotimaassa ja ulkomailla, lääkärien muuttoliikkeen nettovaikutus ja koulutuksen läpäisy, joka lääketieteessä on noin 95 %.

Onko kymmenen vuotta liian pitkä aika? Auttaako koulutuspaikkamäärän kasvattaminen todella?

Jos lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottoa lisättäisiin saman tien jo ensi kesänä, valmistuisivat nämä ”lisälääkärit” noin vuonna 2029. Jos laskelmat osuvat oikeaan, tämä on vain neljä vuotta aikaisemmin kuin 3 000 lääkärin lisäys saavutetaan nykyisillä sisäänottomäärillä.

Kaikkein huonoin ehdotus on kuudennen lääketieteellisen tiedekunnan perustaminen. Lääkärikoulutusta ei uudella paikkakunnalla panna pystyyn maata polkaisemalla. Siihen menee vuosia, ja parhaassakin tapauksessa uudesta tiedekunnasta valmistuisi lääkäreitä aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua – jolloin 3 000:n lisäys on toteutunut joka tapauksessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää ohjelmaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi (4) esiteltiin seminaarissa 15.2. Ohjelmaan sisältyy tarvittavien koulutusmäärien arviointi. Lääkärienkin tarve kasvaa tulevina vuosina, mutta ei loputtomiin. Tilastokeskus ennustaa Suomen väkiluvun kääntyvän laskuun vuonna 2034, vaikka väestö toki samalla ikääntyy (5). Silloin meillä kuitenkin jo on nuo vähintään 3 000 lääkäriä lisää.

Lääkärimäärä kasvaa varmasti mutta hitaasti, eikä sitä lisätoimilla voi paljon nopeuttaakaan. Kannattaako neljän vuoden kiristys aikataulussa, onko hyöty riittävän suuri?

Koulutusmäärien lisääminen vaatii lisäämään myös kouluttajien määrää merkittävästi. Opetusryhmät ovat jo nyt liian suuria. Lääkäriliiton tuoreen opiskelijatutkimuksen mukaan tyypillisessä opetusryhmässä on kymmenen opiskelijaa. Useimmat opiskelijat pitävät sopivina enintään kuuden opiskelijan ryhmiä (6).

Liian suurissa ryhmissä potilaiden kohtaaminen ja toimenpiteiden harjoittelu toteutuvat huonommin kuin kohtuullisen kokoisessa pienryhmässä – jollaiseksi kymmenen opiskelijan ryhmää ei oikein voi nimittää.

Lääkäriliitto ei vastusta koulutusmäärien maltillista kasvattamista mutta edellyttää, että samalla lisätään koulutusresursseja (7). Toivottavasti näin todella tehdään. Kiireellä ja ilman lisäresursseja ei kannata kouluttaa suurempaa määrää lääkäreitä, jotka nykyistäkin suurempien opetusryhmien vuoksi saisivat huonomman koulutuksen kuin nyt.

Jotkin asiat vaativat kärsivällisyyttä. Lääkärimäärän kasvu taitaa olla yksi niistä.