Julkaisemme tässä numerossamme tiivistelmän alkuperäistutkimuksesta , joka kertoo kansanterveyden vakavasta ongelmasta.

Maksa pettää.

Tutkimuksen mukaan joka viides työikäisen miehen kuolema Suomessa johtuu tämän suurimman sisäelimen ja rauhasen sairaudesta. Maksatautikuolleisuus on yli kaksinkertaistunut 50 vuodessa ja on vuoden 2017 huipun jälkeen kääntynyt taas kasvuun.

Kuolleisuus muihin kansantauteihin on samaan aikaan vähentynyt.

Ikääntyminen ei tällä kertaa kelpaa selitykseksi. Tutkimus on ikävakioitu. Lisäksi kuolemia on eniten työikäisillä.

Maksataudit aiheuttavat Suomessa enemmän menetettyjä työkykyisiä elinvuosia kuin iskeemiset sydänsairaudet, aivohalvaus tai keuhkosyöpä.

Tautitaakka on siis huomattava.

Pääasiallinen syy maksatautien lisääntymiseen on tutkijoiden mukaan alkoholi, miehillä ja naisilla. Alkoholitautien osuus maksakuolemista on suurempi kuin muualla Länsi-Euroopassa.

Tutkimuksella on tilastointien eroihin liittyviä puutteita, eikä alkoholin yhteys maksasairauksiin ole suoraviivainen. Kirroosia synnyttävät myös ainakin ylipaino, diabetes, tupakointi ja geenit.

Alkoholi tätä kansaa kuitenkin vie. Liikakäyttö nostaa kuolleisuutta maksasairauksiin kertoimella 3,7. Ylipainoisen liikakäyttäjän riski kasvaa 9,5-kertaiseksi (1).

Hallituksen aikeet tuoda ruokakauppoihin vahvempia alkoholijuomia ovat siksi huolestuttavia. Suurin alkoholipitoisuus nousee 5,5 prosentista 8 prosenttiin.

Vuoden 2018 muutoksessa raja nousi 4,8 prosentista 5,5 prosenttiin. Kulutus kasvoi aluksi hieman, mutta kääntyi laskuun. Alkoholikuolemat lisääntyivät, koska runsaasti juovat lisäsivät kulutustaan (2).

Nyt kauppoihin tulee mietoja viinejä, vahvoja siidereitä ja uusia juomasekoituksia. Niistä voivat innostua yhtä lailla suurkuluttajat kuin maltilliset juojat.

Tai olla innostumatta, kuka sen tietää.

Kävi miten kävi, sivun 1511 kuvaaja muutoksista kansantautikuolleisuuksissa on karu. Jotain on tehtävä.

Kustannustehokkaimmat keinot ovat poliittisia. Tutkimustietoa tästä ovat keränneet OECD ja WHO (3). Alkoholin verotus, saatavuuden sääntely ja mainonnan rajoittaminen toimivat.

Hyvä uutinen on se, että maksakirroosin vaarassa olevat voidaan tunnistaa.

Suomessa kehitetty riskilaskuri perustuu ikään, sukupuoleen, alkoholinkäyttöön, diabetekseen, tupakointiin sekä vyötärön ja lantion ympärysmitan suhteeseen.

Jos riski on suurentunut, maksafibroosin arviointi ja riskin vähentämiseen tähtäävät interventiot ovat paikallaan.

Maksasairauksiin voi tulla uusia lääkkeitä, mutta kun ylipainoisista jopa 80 prosentilla on rasvamaksa, noin miljoonan aikuisen maksa on rasvoittunut (4) ja alkoholin saatavuus paranee, odottamaan ei voi jäädä.

Valtakunnan on syytä herätä kunnolla.