Lääkäriliitto uudisti tammikuussa kantansa lääkärien koulutusmääriin. Liitto ilmoitti, ettei vastusta lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottojen kasvattamista, jos sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tehtävä selvitystyö näkee sen tarpeelliseksi (1).

Ilmoitus herätti keskustelua yhteiskunnassa ja lääkärien keskuudessa.

Vähemmälle huomiolle jäi linjaus koulutuksen laadusta. Koulutusmäärin lisääminen on liiton mukaan mahdollista vain, jos koulutuksen resurssit varmistetaan.

Lääketieteellisillä tiedekunnilla on jo nyt liian vähän rahaa. Lääkärintyötä ei opita massaluennoilla.

Huhtikuussa opiskelijat kuvasivat Turun Sanomissa opinahjoaan akateemiseksi amikseksi (2). 90 prosenttia toivoo lisää kliinisten toimenpiteiden opettamista. Kolme neljästä toivoo pääsevänsä enemmän kohtaamaan ja tutkimaan potilaita. Enemmän kuin joka kolmas haluaa lisätä ryhmäopetusta (3).

Tyypillinen ryhmäkoko on nyt kymmenen.

Jos huoneessa ovat yhtä aikaa potilas, kliininen opettaja ja kymmenen opiskelijaa, suurin osa opiskelijoista vain seuraa toimenpidettä sivusta. Kaikki eivät aina edes mahdu huoneeseen (3).

Sopiva ryhmäkoko on opiskelijoiden mielestä kuusi.

Lääkärikoulutuksen aloittaa tänä vuonna Suomessa noin 750 opiskelijaa. Ilman lisärahaa edessä on aina vain enemmän luentoja, seminaareja, etäopintoja sekä itsenäistä työskentelyä.

Kuten arvata saattaa, juuri niitä opiskelijat toivovat vähiten (3). Vain joka neljännen opiskelijan mielestä potilaskontakteja on tarpeeksi. Sitäkin harvempi katsoo saavansa harjoitella toimenpiteitä riittävästi.

Näillä pohjilla hyppy työelämään vaikeutuu entisestään.

Nuori lääkäri Nea Välimäki kertoo tässä medisiinarinumerossamme, miten hän vastavalmistuneena lääkärinä uupui.

Toinen nuori lääkäri, Lari Karjula, kertoo, miten koulutus valmistaa liian vähän työelämään. Potilaan kohtaaminen on täysin toista kuin kurssin tenttiminen. Ovesta voi tulla mitä vain.

Kun valmiudet ovat puutteelliset, työpaine käy nopeasti ylivoimaiseksi. Nuoret lääkärit kokevat työuupumusta enemmän kuin kokeneemmat kollegat (4). Ilmiö poikkeaa muista aloista.

Lääketieteellisten tiedekuntien dekaanien mielestä koko koulutuksen rahoitusmalli kaipaa remonttia (5). Yhden lääketieteen lisensiaatin koulutus maksaa keskimäärin 120 000 euroa, mutta nykyinen rahoitusmalli antaa 45 000 euroa valmistunutta lääkäriä kohti.

Erityisen ikävää on, että rahoitusmalli pohjautuu tutkintoihin. Koska lääketieteestä puuttuu kandidaatin tutkinto, opiskelijaa kohti rahaa tulee vähemmän kuin monilla muilla aloilla, vaikka koulutus on kallista.

Medisiinarien ja tiedekuntien viesti on syytä ottaa vakavasti.

Lääkärin tutkinnon jos jonkin tulee perustua ajantasaiseen tietoon ja osaamiseen. Vain korkeatasoinen koulutus takaa parhaan hoidon. Nykyiset resurssit ovat täysin riittämättömät, eikä opiskelijamääriä voi lisätä parantamatta opiskeluolosuhteita.

Kyse on terveydenhuollon tehokkuudesta ja kyvystä tuottaa terveyttä. Määrä ei voi – eikä saa – korvata laatua.