Brittiläisen lääketieteen julkaisun BMJ:n entinen päätoimittaja Richard Smith kirjoitti vuonna 2018 artikkelin, jossa arvioi lääketieteen kielen turmeltuneen (1).

Hän kertoi nuoresta lääkäristä. Lääkärin artikkeli The Guardian -lehdessä oli herättänyt selkeällä ilmaisullaan Smithin huomion. Hän ehdotti, että lääkäri kirjoittaisi seuraavan artikkelinsa tiedelehteen yhtä ymmärrettävästi.

– Mutta mahdettaisiinko se hyväksyä, kuului lääkärin vastaus.

Smith joutui myöntämään, että epäilys saattoi osua oikeaan. Surullista jos nuoren tutkijan ura vaatii sitä, että pitää kirjoittaa vaikeasti, Smith tiivisti.

Samaa mieltä on helppo olla. Lehdet ja kirjoittajat saattavat edelleen kuvitella olevansa vakuuttavampia, jos tekstit ovat pitkiä, kiduttavan tylsiä ja lauserakenteet kelvottomia.

Hyvää tiedettä se ei ole. Hyvää tiedettä on ymmärtää olennainen tulos, tuntea menetelmät ja välittää tulos muille.

Tutkimuskokeen tekemisprosessin erilaiset valmistelevat toimenpidekokonaisuudet suoritettiin assistentti Hiltusen toimesta.

Miksi se olisi tieteellisempi kuin Kokeen valmisteli assistentti Hiltunen ?

Sisältö on sama.

Kieli on turmeltunutta myös terveydenhuollossa. Sanat ovat pitkiä, jopa kolmi- tai neliosaisia, ja merkitykset jäävät tottumattomalle sumeiksi. Terveyspalvelujärjestelmäuudistus ja yhteistyötutkimushankekokonaisuus. Siinä pari esimerkkiä.

Eufemismi eli epämiellyttävän merkityksen piilottaminen kaunistelevien sanojen taakse on myös tuttua. Hyvinvointialue lienee tutuin.

Yleismedia pursuu juttuja terveydenhuollosta, mutta suuri osa kansalaisista ei todennäköisesti miellä, mitä tarkoittavat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Vaikka merkitys ei ole täsmälleen sama, käsitteitä voisi joskus selventää sanoilla terveyskeskus ja sairaala. Tai yleis- ja erikoislääkäri.

Keneltäkään se ei olisi pois, vaikka ammattilaiselle termit ovat selvät.

Lääkärilehden yksi tehtävä on kehittää lääketieteen suomea. Olemme tutkijoiden ja kirjoittajien apuna, kun he haluavat tuoda ajatuksiaan sekä tuloksiaan julki niin, että viesti yltää vastaanottajalle asti. Ei riitä, että kertoo. Pitää kertoa niin, että joku jaksaa lukea.

Toinen tärkeä tehtävämme on pitää lääkäri ajan tasalla lääketieteen kehittymisestä. Se onnistuu vain, jos lääkäri ehtii hektisessä maailmassa tietoon perehtyä.

Kuten Richard Smith totesi: lähes kaiken voi kirjoittaa ymmärrettävällä kielellä. Se ei tarkoita, että jokainen lukija pitäisi olettaa maallikoksi. Se tarkoittaa, että lauserakenteet mieltää yhdellä lukemalla oikein.