Johanna Vehkoo

Jo yli kaksisataa vuotta ennen kuuluisaa Deep Blue -tietokonetta – sitä, joka voitti maailmanmestari Garri Kasparovin – ihmiskunta hämmästeli konetta, joka pelasi ällistyttävän hyvin šakkia. Kone rakennettiin vuonna 1770 Itävallan keisarinnan Maria Teresian iloksi ja hämmästykseksi. Eri omistajat kierrättivät sitä ympäri Eurooppaa ja Amerikkoja vuosikymmenten ajan. Se voitti šakissa muiden muassa Napoleon Bonaparten ja Benjamin Franklinin.

84 vuotta toimittuaan kone, Mechanical Turk eli “mekaaninen turkkilainen”, tuhoutui museon tulipalossa. Saksaksi se tunnettiin nimellä Schachtürke.

”Turkkilainen” oli yksinkertaistaen kuvattuna isohko puulaatikko, josta nousi miehen torso. Miehellä oli turbaani päässä ja piippu toisessa kädessä, edessään tietenkin šakkilauta.

Vasta tulipalon jälkeen erään šakkilehden artikkelissa paljastettiin, miten kone todellisuudessa toimi. Ihminen, todellinen šakkimestari, piileskeli koneen sisällä ja siirteli nappuloita.

Maailman johtava tekoäly-yhtiö, Microsoftin rahoittama Open AI, julkisti taannoin uuden Sora-ohjelmistonsa tekemän lyhytelokuvan. Sora AI on ohjelmisto, joka tuottaa videota sille annetun tekstiohjeen pohjalta, aivan kuin esimerkiksi Midjourney, Craiyon ja Dall-E tuottavat kuvia tekstiohjeen pohjalta. Kuvaohjelmistot tuottivat viime vuoden vau-efektin, tänä vuonna yleisöjen lumoamiseen tarvitaan jo liikkuvaa kuvaa.

Puolitoistaminuuttinen lyhytelokuva kertoo miehestä, jolla on pään paikalla ilmapallo. Open AI jätti kuitenkin kertomatta, että ihmiset, liikkuvan kuvan ammattilaiset, olivat tehneet paljon jälkituotantoa Soran videoon. Se ei myöskään ole vastannut kysymykseen, onko Sora koulutettu Youtube-datalla.

Tekoäly-yhtiöt kiertävät mielellään myös kysymykset siitä, keiden taiteilijoiden ja valokuvaajien kädenjälkeä on käytetty niiden kuvatyökalujen kouluttamiseen. Ne kun eivät halua maksaa tekijänoikeuksien haltijoille penniäkään.

Chat GPT:n sisältä vasta ihmistyövoimaa paljastuukin. Me tekstintuottajat olemme tekoälyajan mekaanisia turkkilaisia, tuotantomme on imaistu suuren kielimallin sisuksiin. Meiltä ei ole kysytty, haluammeko antaa sanamme ja lauseemme koulutusmateriaaliksi.

Mutta jos ihmisen tuottama sisältö pikkuhiljaa poistetaan yhtälöstä, ja suuria kielimalleja aletaan kouluttaa yhä enemmän niiden itsensä tuottamalla aineistolla, niiden kielestä tulee suppeampaa. Kesällä 2023 julkaistun tutkimuksen mukaan tässä tilanteessa generatiivinen tekoäly alkaa degeneroitua, ja malli romahtaa. (1)

Nykypäivän ällistyskoneet, tekoälymallit, on siis poikkeuksetta koulutettu ihmisten työllä, suureksi osaksi ilman lupaa. Uutisorganisaatiot ympäri maailmaa ovat viime aikoina suostuneet diileihin tekoälyfirmojen kanssa, jotta saisivat edes pennosia siitä, minkä tekoäly nielaisisi joka tapauksessa.

The Atlantic -lehden toimittaja Charlie Warzel kirjoittaa Open AI:n johtoajatuksesta: heidän missionsa on vain niin tärkeä, etteivät yhteisesti sovitut säännöt päde heihin. Firmaa johdattaa hybris, tunne omasta tärkeydestä ja kaikkivoipaisuudesta. “Tulevaisuuden rakentaminen ei ole varastamista, jos uskot, että tulevaisuus on koko ajan kuulunut sinulle”, Warzel kirjoittaa.

Siksi firma myös julkaisi tekoälyäänen, joka kuulosti erehdyttävästi näyttelijä Scarlett Johanssonilta, vaikka näyttelijä oli kieltäytynyt yhteistyöstä pariin otteeseen.

Näin massiivinen varkaus on mahdollista vain kirkkaassa päivänvalossa, röyhkeästi kaikkien nähden. Se edellyttää valloittajan mentaliteettia.

Kenties Hollywood-tähden ääni voi olla rajapyykki, se tapaus, joka tarvitaan silmänkääntötempun paljastamiseksi.