Pääkirjoitus Suom Lääkäril 2023;78:e37539, www.laakarilehti.fi/e37539

Vaara ilmasta

Pekka Nykänen

Nyt ei olla Wuhanin torilla. Ollaan Suomen Pohjanmaalla.

Turkistarhoihin ilmaantunut lintuinfluenssa on toista luokkaa kuin koronatauti. Se tarttuu ihmiseen heikosti ja on aiheuttanut Euroopassa vuodesta 2020 lähtien vain muutamia tartuntoja. Potilaat ovat olleet oireettomia, eikä taudin ole havaittu siirtyneen ihmisestä toiseen (1).

Tarhoilla muhii kuitenkin kantoja, jotka viittaavat viruksen muuntuvan nisäkästartunnoissa. Erityisen suuri riski on minkeissä. Niiden hengitysteillä on yhtäläisyyksiä ihmiseen (2).

Reitti ihmiseen on siis olemassa.

Kokonaista elinkeinoa uhkaavat teurastukset ovat raju toimi. Viranomaisten päätöksiä on kuitenkin helppo ymmärtää. Kansainväliset terveysviranomaiset ja tutkijat pelkäävät pahimmassa tapauksessa pandemiaa.

Kun uhka on näin suuri, terveydenhuollolta vaaditaan valppautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laati toimenpideohjelman heinäkuussa.

Ohjeiden peruslähtökökohta on varmistaa kaikilta hengitystieoireisilta potilailta, ovatko he altistuneet sairaille tai kuolleille linnuille tai turkiseläimille (3).

Vastaavat virukset ovat aiemmin aiheuttaneet ihmisille hengitystieinfektioiden lisäksi silmän sidekalvotulehduksia. Osalla on esiintynyt suolisto-oireita. Neurologisina oireina kuvaan voivat kuulua äkillinen pääsärky, niskajäykkyys, sekavuus, hämärtynyt tajunta sekä halvaukset.

Turkistarhalla altistuneille THL suosittelee seurantaa, vaikkei oireita olisikaan.

Tartuntaepäilyn synnyttyä potilas siirretään erilliseen tilaan ja hänelle laitetaan kirurginen maski. Henkilökunta suojautuu kosketus- ja pisaratartunnalta.

Ohjeet on syytä ottaa vakavasti. Kansainvälisissä kommenteissa on jo väitetty Suomen leikkivän tulella ja tilanteen karanneen käsistä (4).

Lue myös

Näin ei ole onneksi tapahtunut. Viranomaiset ovat ryhtyneet toimiin, ja epidemia on mahdollista saada turkistarhoilla hallintaan. Tarhaajat ymmärtävät pelin hengen: linnuilta tulee suojautua tai elinkeino katoaa alta.

Suurelle yleisölle tärkein ohje on, että kuolleisiin lintuihin ei saa koskea. Pikkulinnuille saa viranomaisten mukaan edelleen virittää ruokintapaikkoja, kunhan huolehtii hygieniasta. Kädestä lintuja ei kannata ruokkia jo salmonellavaarankin vuoksi. Ulosteisiin ei pidä koskea. Jos näin on käynyt, on syytä pestä kädet vedellä ja saippualla. Kalusteista ulosteet voi pestä vedellä ja pesuaineella (5).

Wuhanin tori on kaukana, mutta maailma on pieni. Mitä pidempään viruksen annetaan kiertää, sen suuremmaksi todennäköisyys siirtymisestä ihmiseen kasvaa. Emme halua tietää, mihin se johtaisi.

Emmekä varsinkaan halua sen tapahtuvan Suomessa.

Kirjoittaja

Pekka Nykänen vastaava päätoimittaja


Kirjallisuutta
1
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/lintuinfluenssa
2
https://www.eurosurveillance.org/content/10.2807/1560-7917.ES.2023.28.31.2300400
3
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/lintuinfluenssa/toimenpideohje-ihmisen-lintuinfluenssatartuntojen-torjumiseksi
4
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009767708.html
5
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siipikarja/lintuinfluenssa/usein-kysyttya-lintuinfluenssasta/#ihmisten-terveys
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat