Focus-silmäsairaalan toiminnan ennakoidaan alkavan loppuvuodesta.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on yhtiöittämässä silmätautien erikoisalansa.

– Tarkoituksena on muodostaa hyvinvointialueen kokonaan omistama inhouse-yhtiö, kertoo silmätautien ylilääkäri Juha Hagman.

Mitään kaupallista toimijaa ei ole tulossa yhtiöön mukaan. Yhtiön nimeksi on tulossa Focus-silmäsairaala.

– Hyvinvointialueen virallinen tavoite on, että toiminta yhtiömuotoisena alkaisi tämän vuoden syksyllä, kertoo Hagman.

Asiasta on jo tehty poliittisen tason päätökset hyvinvointialueen hallituksessa ja valtuustossa. Lupaprosessi yhtiön perustamiseksi on parhaillaan käynnissä Lupa- ja valvontavirastossa.

Hagmanin mukaan Focus-silmäsairaalan toimintamallista on tulossa samantyyppinen kuin Tampereen Sydänsairaalassa, jonka sisällä on koko erikoisala.

– Meitä ei olla yksityistämässä. Toimintamalli muuttuu yhtiömuotoon, mutta emme toimi yksityismarkkinalla, vaan säilymme julkisena palveluntuottajana ja velvollisuutemme pysyvät ennallaan, Hagman korostaa.

Notkeampi hallinto

– Yhtiöittäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että päivittäisestä hallinnosta tulee merkittävästi notkeampaa. Hyvinvointialueiden päätöksenteko on osassa asioista varsin hidasta ja monitahoista. Näin saamme johtamistyötä kavennettua merkittävästi: pystymme muokkaamaan toimintaa nopeammin ja käyttämään henkilöstöä tehokkaammin, Hagman kertoo.

Yhtiömuoto sallii myös kannustavien palkkarakenteiden muodostamisen.

– Tällä haetaan myös tehokkuutta toimintaan ja ylimääräisten kulujen karsimista, Hagman kertoo.

Kustannusrakenne on tarkoitus säilyttää vähintäänkin ennallaan, niin ettei yhtiöittäminen tule maksamaan veronmaksajille aiempaa enemmän.

– Tavoitteena ovat pikemminkin säästöt, mutta karsimatta mistään. Ajatuksena on tuottaa korkealaatuista hoitoa kustannustehokkaasti, Hagman sanoo.

Osaaminen halutaan turvata

Miksi Etelä-Pohjanmaalla päätettiin lähteä yhtiöittämiseen?

– Meillä on ollut vuosien ajan hyvin vahva oma silmätautien osaaminen: erikoislääkärien virat ovat täynnä ja henkilökunta asiantuntevaa niin lääkäreissä, hoitajissa kuin optikoissakin. Tämä halutaan turvata, kun olemme nähneet muiden julkisten silmäklinikoiden haasteet. Työvoiman sitouttaminen ja saatavuus ovat suuria haasteita, Hagman kertoo.

– Halusimme kehittyä omilla ehdoillamme, ei pakkotilanteessa. Keskiössä on turvata jatkossakin silmätautien alan palvelut niin korkealaatuisina kuin ne tällä hetkellä ovat, hän toteaa.

Toiveena on, että yhtiöittämisen avulla pito- ja vetovoima ammattilaisten suuntaan kasvaisi.

Seinäjoen keskussairaalan silmäkeskuksen palveluvalikoima on laajempi kuin useimmissa keskussairaaloissa. Siitä hyötyvät myös henkilöstöpulasta kärsivät ympäröivät hyvinvointialueet, joiden kanssa tehdään yhteistyötä.

Tukena ollaan esimerkiksi silmänpainekirurgiassa, verkkokalvokirurgiassa, haastavissa kaihileikkauksissa ja haastavien moniongelmaisten poliklinikkapotilaiden kohdalla. Seinäjoella tehdään paljon myös lasten karsastuskirurgiaa ympäröiville hyvinvointialueille. Silmäkeskuksessa työskentelee oma neuro-oftalmologi, jota ei muissa keskussairaaloissa ole.

– Meillä on hyvä maine työnantajana ja koulutuspaikkana. Koko erikoislääkärikuntamme on ollut jossain vaiheessa koulutuksessa täällä, ja olemme kaikki valinneet työpisteeksemme Seinäjoen, Hagman kertoo.

Lue lisää: Häiriö näkökentässä – missä syy?