Migreenin täsmälääkkeet

Migreenin täsmälääkkeillä tarkoitetaan migreenikohtausten hoitoon kehitettyjä serotoniinireseptoriin vaikuttavia valmisteita, joita käytetään vain primaareihin vaskulaarisiin päänsärkyihin. Ergotamiinin ja triptaaniryhmän pioneerin sumatriptaanin ohelle markkinoille ovat tulleet tsolmitriptaani ja naratriptaani, ja myös ritsatriptaani on myynnissä Suomessa. Eletriptaani on faasin III tutkimuksissa. Uusien triptaanien etuja ovat vaikutuksen nopeampi käynnistyminen suun kautta annosteltaessa, parempi teho, parempi siedettävyys ja vähäisempi migreenisäryn uusiutumisen riski. Triptaanit eivät kuitenkaan sovellu kaikille potilaille vasta-aiheidensa, sivuvaikutustensa tai rajallisen tehonsa vuoksi, joten migreenin hoito on räätälöitävä yksilöllisesti.

Maija Haanpää, Markus Färkkilä

Mitä tiedetään vanhuksen sekavuustilan diagnostiikasta ja hoidon vaikuttavuudesta?

Useat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että sekavuustila eli delirium on erittäin yleinen ilmiö sairailla vanhuksilla. Epidemiologisten tutkimusten perusteella tiedetään, että deliriumiin liittyy huono ennuste. Tästä huolimatta vanhuksen deliriumin diagnostista selvittelyä ja hoidon vaikuttavuutta ennusteeseen on tutkittu yllättävän vähän. Vasta viime vuosina on ilmestynyt aiheesta muutamia kontrolloituja hoitotutkimuksia.

Kaisu Pitkälä

Syöpä ei tartu, eihän?

Eri syöpäkasvainten riskitekijöihin kuuluu infektioita aiheuttavia tekijöitä. Eräät bakteeri- ja loistaudit lisäävät syöpien esiintyvyyttä ja vieläpä spesifisesti tietyissä elimissä. Monilla organismeilla kuten viruksilla on osoitettu olevan kykyjä muuttaa nisäkässolujen perimää eli sitä solun rakennetta, joka säätelee solun muuttumista pahanlaatuiseksi. Virusten perimäkoodit ovat osittain eukaryoottisista soluista muunneltuja ja virukset pystyvät siirtämään geenejään ihmisenkin soluihin. Tiedot virusten ja syöpägeenien samankaltaisuuksista ja yhteyksistä lisäävät tietoa syövän synnyn perusmekanismeista ja samalla huolta ympäristön yllättävistäkin vaikutuksista sairauksiimme. Eliökunnan keskinäistä valtataistelua käydään myös sairauksia aiheuttamalla.

Maria Mulari, Risto Johansson

Leukopenia

Leukopenia on yleinen ja onneksi usein viaton laboratoriolöydös. Selvä leukopenia johtuu lähes aina neutrofiilisten granulosyyttien vähäisyydestä eli neutropeniasta. Sen syy on aina pyrittävä selvittämään, sillä leukopenia saattaa olla merkkinä myös vakavasta sairaudesta. Neutropenian hoidossa on tärkeintä pyrkiä poistamaan sen aiheuttaja, mikäli mahdollista. Tehokas infektioiden hoito ja ehkäisy on tärkeää, sillä neutropeeniseen sepsikseen liittyy edelleen kohtalaisen suuri kuolleisuus.

Marjatta Sinisalo

Negatiivisten oireiden, depression ja lääkityksen aiheuttaman ekstrapyramidaalioireiston erotusdiagnostiikka skitsofreniassa

Skitsofreniaan liittyvät negatiiviset eli vetäytymisoireet ilmenevät esimerkiksi psykososiaalisen toimintakyvyn huononemisena, tunneilmaisun latistumisena tai puheen sisällön niukkenemisena. Toisaalta erityisesti akuutin psykoosivaiheen jälkeen monilla skitsofreniapotilailla esiintyy masentuneisuutta ja neuroleptilääkityksestä johtuvia ekstrapyramidaalioireita. Negatiivisten oireiden erotusdiagnostiikka on vaikeaa, koska varsinkin psykomotoriikan hidastuminen saattaa liittyä mihin tahansa näistä syistä. Kuitenkin hoito vaihtelee etiologian mukaan: mahdollisuuksia ovat neuroleptilääkityksen vaihtaminen atyyppiseen valmisteeseen, antidepressiivisen lääkityksen aloittaminen tai neuroleptiannoksen vähentäminen. Näiden kolmen oireryhmän tunnistamista ja erottamista toisistaan voidaan parantaa paitsi potilaan pitkäjänteisellä seurannalla myös ongelman systemaattisella tarkastelulla esimerkiksi arviointiasteikkojen avulla.

Juha Lehti, Olli Kampman, Klaus Lehtinen

Tutkimustulosten arviointi

Näyttöön perustuvan hoidon merkitys on viime vuosina näkyvästi korostunut, ja lääketieteellistä tutkimustietoa onkin tarjolla erittäin runsaasti. On kuitenkin huomattava, että tutkimustulokset ja niiden tulkinta saattavat joskus sisältää suoranaisia virheitä. Lääkärin kyky tulkita ja soveltaa lukemaansa on tällöin ensiarvoisen tärkeää. Seuraavassa esitetään käytännön lääkärin tueksi tieteellisen artikkelin arvioinnissa tarvittavia tilastotieteen peruskäsitteitä ja yleisimpiä analyysien ja päätelmien virheitä.

Pasi Lehto, Jouko Remes, Kari Kivistö

Sydämenpysähdyspotilaan hoito

Elvytystilanne tulee yleensä yllättäen, ja koska se osuu kohdalle suhteellisen harvoin, sen hallitseminen on tottumattomalle usein vaikeaa. Sydämen käynnistämisellä on lisäksi suuri kiire. Elvytystilanteita varten laaditut toimintaohjeistot pyrkivät helpottamaan toimintaa antamalla sille mallin. Tässä artikkelissa esitetään tuoreiden kansainvälisten elvytyssuositusten pohjalta ohjeisto sairauskohtauksessa sydämenpysähdyksen saaneen potilaan elvytyksestä.

Tom Silfvast

Ihon sieni-infektioiden muuttuva hoito

Ihon sieni-infektioita on totuttu hoitamaan pääasiassa paikallishoidoin, ja useimmiten tämä tuottaakin toivotun paranemistuloksen, mikäli potilas noudattaa hoito-ohjeita. Tuoreet tutkimustulokset uusien systeemisten sienilääkkeiden farmakokinetiikasta, tehosta ja turvallisuudesta johtanevat siihen, että yhä useampi ihon sieni-infektio hoidetaan lyhyellä sisäisesti otetulla sienilääkekuurilla. Kustannus-hyötyajattelun tuomat paineet tämänkaltaiseen hoitomuotoon lisääntyvät, ja sen myötä uskotaan potilaiden hoitomyöntyvyyden kasvavan .

Pekka Autio

Syöpäpotilaan sydänongelmat

Syöpäkasvaimet aiheuttavat sydänongelmia sekä systeemivaikutustensa kautta että mekaanisesti. Syöpään liittyvä anemia saattaa vaikeuttaa sepelvaltimotautipotilaan oireita. Suuri tarve punasolujen siirtoon johtaa hemokromatoosiin, johon liittyy usein sydänoireita. Tromboemboliset tapahtumat ovat syöpäpotilailla yleisempiä kuin muulla väestöllä. Maligni perikardieffuusio ja yläonttolaskimo-oireyhtymä ovat mekaanisia komplikaatioita, jotka saattavat vaatia pikaistakin hoitoa. Myös syövän hoito voi vaurioittaa sydäntä. Antrasykliiniryhmän solunsalpaajien käyttöä joudutaan rajoittamaan niiden aiheuttaman kardiomyopatian takia. Sädevaurion riski lisääntyy sydämeen kohdistuvan sädeannoksen kasvaessa.

Outi Laine, Kaj Groundstroem

Onko elektrogastrografiasta apua vatsavaivojen selvittelyssä?

Elektrogastrografialla (EGG) tarkoitetaan mahalaukun lihassähköisen toiminnan tutkimista käyttämällä vatsalle asetettavia pintaelektrodeja. Mahalaukun tahdistinalueelta lähtevät lihassähköiset aallot tahdistavat antrumin peristalttisia supistuksia. Häiriöt tahdistinalueelta lähtevässä sähköisessä toiminnassa voivat poistaa normaalin propulsiivisen peristaltiikan. Mahalaukun tyhjenemisen häiriöiden tutkiminen on vaikeaa ja vaatii invasiivisia tai muuten hankalia ja erikoisosaamista vaativia tutkimusmenetelmiä, kuten manometriaa, mahalaukun tyhjenemisen isotooppikuvausta ja mahalaukun tyhjenemisen tutkimista ultraäänellä. EGG on noninvasiivinen ja potilaalle suhteellisen vaivaton tutkimus, jolla saadaan epäsuorasti tietoa mahalaukun tyhjenemisestä. Poikkeava EGG viittaa vahvasti mahalaukun tyhjenemisen häiriöön.

Jari Punkkinen, Pekka Pikkarainen, Hannu Koivu, Tarja Ruuska, Ilmari Konkka, Väinö Turjanmaa

Lanneselkäkivun tutkimuksen ja hoidon päälinjat

Selkävaivoja esiintyy joka viidennellä suomalaisella vuosittain. Lanneselän kiputilat ovat yleisiä, koska lannerangan välilevyt joutuvat erityisen suuren rasituksen kohteeksi. Selkäkivun tutkimisessa tulee ensin sulkea pois vakavan sairauden mahdollisuus ja sen jälkeen tehdä perusteellinen kliininen tutkimus syyn selvittämiseksi ja kivun hoitamiseksi. Jopa 90 % potilaista saa helpotusta vaivaansa oikein toteutetulla kivunhoidolla akuuttivaiheessa, mutta noin puolella heistä oireet uusivat seuraavan vuoden aikana. Akuutti kipu muuttuu helposti krooniseksi ja tavallisin syy siihen on huono alkuvaiheen kivunhoito. Krooninen selkäkipu on merkittävä sairauslomia ja työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Krooninen kipu vaatii erityistutkimuksia, kipulääkityksen uudelleenohjelmointia, manipulaatiohoitoja ja erilaisia kuntoutus- ja harjoitusterapia-muotoja.

Olavi Airaksinen, Jari Arokoski, Arto Herno, Jukka-Pekka Kouri, Hannu Miettinen, Timo Rousi, Markku Alén

Varvaskävely - ohimenevä kehityksen vaihe vai osa oirekokonaisuutta?

Varvaskävely on varsin yleinen, lyhytkestoinen vaihe kävelyn oppimisessa. Jos varvaskävely pitkittyy tai ilmaantuu normaalin kävelymallin oppimisen jälkeen, on tärkeää konsultoida lastenneurologista yksikköä oireen etiologian selvittämiseksi sekä hoitolinjojen suunnittelemiseksi. Mikäli varvaskävelyn taustalla on spesifinen neurologinen tauti tai lihaksen rakennehäiriö, edellyttää normaalin kävelymallin oppiminen spesifiseen etiologiseen tekijään kohdistuvaa hoitoa, mikä ei aina ole mahdollista. Pitkittyneessä, habituellissa varvaskävelyssä sen sijaan ei ole todettavissa selkeää etiologista tekijää ja lyhyt, intensiivinen fysioterapia tarvittaessa yhdistettynä kipsihoitoon saattaa olla järkevin ja nopein reitti tämän automatisoituneen kävelymallin murtamiseksi.

Ilona Autti-Rämö

Pitkäaikainen masennus

Pitkäaikainen masennus eli dystymia on tavallinen, pitkäaikainen ja oleellisesti elämän laatuun vaikuttava psykiatrinen häiriö. Sen käsitteessä on tapahtunut muutoksia viime vuosina, ja nykyään se luokitellaan mielialahäiriöihin eikä persoonallisuushäiriöihin kuten aikaisemmin. Nämä muutokset ovat johtaneet myös hoitokäytännön uudelleenarviointiin ja mm. eri masennuslääkkeet ja psykoterapiamuodot ovat osoittautuneet tehokkaiksi dystymian hoidossa.

Hannu Koponen, Anne-Marie Löyttynen

Miten tutkia lapsen päänsärkyä?

Toistuvasta päänsärystä kärsivät lapset ovat avohoidon suurin lastenneurologinen potilasryhmä. Aikuisten on syytä suhtautua vakavasti lapsen päänsärkyyn ja katkaista päänsärkykierre ennen kuin päänsärystä tulee pysyvä tapa reagoida elämän ongelmatilanteisiin. Huolellinen anamneesi, kliininen tutkimus ja löydösten merkityksen selvittäminen lapselle ja hänen perheelleen ovat päänsärkylapsen hoidon tärkein osa, eikä yleensä muuta tarvitakaan. Päänsärkyä sairastavien lasten tutkimusten ja hoidon asianmukainen porrastus on suuri haaste terveydenhuollon eri tasoille.

Raija Korpela

Tinnitus ja työperäinen meluvamma

Tinnitus voi elämän aikana haitata lähes jokaista ihmistä. Sen on todettu liittyvän moniin tiloihin, mm. ikähuonokuuloisuuteen ja meluvammaan. Työperäisen meluvamman yhteydessä tinnituksen esiintyvyydeksi on tutkimuksissa saatu erittäin vaihtelevia lukuja, paljolti tutkimusaineistojen ja -menetelmien erilaisuuden vuoksi. Suomesta tutkimustietoa on vain sotilashenkilöstöstä, ja olisikin tärkeää selvittää tinnituksen esiintyvyyttä muissa ammateissa, joissa melualtistus on merkittävä. Tinnitus olisi hyvä ottaa puheeksi työterveyshuollon tarkastuksissa. Kuulonsuojauksen tehostaminen todennäköisesti vähentää myös tinnituksen esiintyvyyttä.

Timo Hannu, Eero Akaan-Penttilä

Muusikon käsi

Soittajalle kädet ovat ammatin ja toimeentulon perusta. Käden rasitusvaivat ja niska-hartiaseudun ongelmat ovat kuitenkin muusikoilla hyvin yleisiä. Muusikon käsivaivojen diagnostiikassa ja hoidossa ei lääkärin ammattitaito välttämättä yksin riitä, vaan on paneuduttava potilaan ja hänen opettajansa kanssa soittotekniikan ja -asennon kysymyksiin. Ongelmien ehkäisemiseksi on tärkeää muistaa hyvän yleiskunnon ylläpitäminen voimistelun ja liikunnan avulla.

Martti Vastamäki

Psykoottisuuden arviointi

Psykiatrian peruskäsitteeseen, psykoottisuuteen, kuuluu todellisuudentajun häiriintyminen ja psyykkisten toimintojen heikentyminen. Väestöstä noin 2 % on psykoottisia, mutta psykoosit eli mielisairaudet ovat yleisimpiä eläkkeelle johtavia sairauksia. Psykoosin varhaistunnistaminen on tärkeää, jotta sairaus aiheuttaisi mahdollisimman vähän inhimillistä kärsimystä ja invalidisoitumista. Esityksessä käsitellään psykoottisuuden arviointiin liittyviä vaikeuksia ja annetaan käytännön vinkkejä.

Heikki Vartiainen

Lapsuuden ja nuoruuden mielenterveyden häiriöt syrjäytymisen aiheuttajina

Lapsuuden aikana alkavan psyykkisen kehityksen epäonnistuminen saattaa johtaa kehityskulkuun, joka päättyy yksilön kannalta murheellisesti pitkäaikaiseen sairauteen, syrjäytymiseen sosiaalisen yhteisön ulkopuolelle rikollisuuteen tai päihde- ja huumekierteeseen. Kouluikäisen lapsen käytös- ja tarkkaavuushäiriöt voivat olla oire alkavasta syrjäytymisestä. Ujona pidetty lapsi voikin kärsiä ahdistushäiriöstä, joka pahentuessaan johtaa oppimisvaikeuksiin ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Artikkelissa tarkastellaan syrjäytymistä ihmissuhteiden, tunne-elämän, koulunkäynnin sekä ammattikoulutuksen kannalta ja pohditaan niitä väyliä, joiden kautta lapsuuden psyykkinen häiriö voi johtaa syrjäytymiseen. Syrjäytymisen ehkäisyssä mielenterveyden häiriöiden ehkäisy sekä jo alkaneen häiriön mahdollisimman varhainen toteaminen ja hoidon käynnistäminen ovat tärkeitä tekijöitä.

Eila Räsänen

Katsaus kulttimuotoisiin ilmiöihin psykoterapiassa ja koulutuksessa

Joissakin psyykkistä hoitoa, erityisesti ryhmäterapiaa, antavissa yhteisöissä on todettu samantapaisia dynaamisia ilmiöitä kuin uskonnollisissa kulteissa. Terapiaan hakeutuvien olisi tärkeää olla tietoisia riskeistä, joita psykoterapian rajoja ja eettisiä normeja noudattamattomiin terapioihin sisältyy. Lisäksi erilaisten koulutusten ja ns. kasvuryhmien sisältöä olisi syytä arvioida kriittisesti. Tässä katsauksessa pyritään esittämään kriteereitä, minkä pohjalta on mahdollista arvioida psyykkisen hoidon ja koulutuksen toteutumistapoja jatkumolla eettinen toiminta - epäeettisiä piirteitä omaava toiminta - kulttimainen toiminta.

Raija Hukkanen

Indusoitu yskös - avain astmatulehduksen havaitsemiseen ja seurantaan

Hengitysteiden limakalvotulehduksen diagnostiikkaan ei ole juuri ollut keinoja, joita myös perusterveydenhuollon lääkärit voisivat käyttää työssään. Astma on paljastunut keuhkoputkien tulehdussairaudeksi, mutta tätä tulehdusta ei käytännössä yleensä diagnosoida eikä seurata. Ysköstutkimus on vanha tutkimus, jota on viime vuosina kehitetty astmalle tyypillisen eosinofiilisen tulehduksen varhaiseksi havaitsemiseksi. Pitkittynyttä yskää sairastavan potilaan ysköksen tutkimisesta on suurta hyötyä: tulehdussolujen määrittäminen tai tulehduksen merkkiaineiden mittaaminen paljastaa tulehduksen luonteen ja ohjaa oikeaan hoitoon. Ysköstutkimuksessa on vielä kehitettävää, mutta jo nyt se soveltuu laajasti terveydenhuollon käyttöön.

Tari Haahtela, Tuula Metso, Paula Rytilä