Tietotekniikan lyhyt historia

Tietokoneen nopeus kasvaa noin 200 kertaiseksi vuosikymmenessä koneen hinnan pysyessä ennallaan. Uudet ohjelmat käyttävät hyväkseen nopeutuneita laitteita. Tulevaisuuden tietoverkot täydentävät automaattisesti itseään käyttäjien lisätessä verkkoon laitteita.

Erkki Karjalainen

Mitä kliinikko nykyisin vaatii tietotekniikalta?

Nykyisin käytössä olevat potilastietojärjestelmät ovat osittain vanhentuneita ja tulevat asteittain korvautumaan uusilla. Satakunnan, Keski-Suomen, Kymenlaakson ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit sekä Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto aloittivat vuoden 1996 lopussa yhteistyön (EPPU-projekti) uusien potilastietojärjestelmien kartoittamiseksi ja toimintamallien luomiseksi. Tieto, joka kertyi projektin asiantuntijana toimiessa, muodostaa pääosin kirjoituksessa esitettyjen näkemysten taustan.

Kari Harno

Tulevaisuudessa laitteet ovat osa sairaalan tietojärjestelmää

Terveydenhuollon tiedonkulun suuri haaste on järjestelmien yhteenliitettävyys. Sitä varten tarvitaan tiedonsiirtostandardeja, joilla eri toimittajien laitteet ja organisaatioiden tietojärjestelmät saadaan toimimaan yhteen. Andover Working Group on perustettu tuottamaan tällaisia standardeja ja sen työn käytännön vaikutukset ovat nähtävissä lähivuosina.

Juha Muinonen

Logistiikka laboratoriotoiminnassa

Valtaosa laboratoriossa esiintyvistä ongelmista ja virheistä liittyy tiedonsiirtoon, ei niinkään analytiikkaan. ATK-pohjaisilla laboratoriojärjestelmillä saavutetaan tiettyjä etuja. Koko tutkimusvalikoima, tutkimuksiin liittyvät tiedot ja hinnat ovat asiakkaan tarkasteltavissa tilausvaiheessa, ja tutkimuspyynnöt ovat laboratorion käsiteltävissä ja ryhmiteltävissä halutulla tavalla. Tulokset säilyvät potilaan tiedoissa ja ovat kaikkien häntä hoitavien yksiköiden käytössä siltä osin kuin organisaatioiden rajoja ja tietosuojakynnyksiä ei ylitetä. Tutkimuksista voidaan myös ottaa erilaisia tilastotietoja sekä laskutusta että toiminnan suunnittelua varten. Tutkimuspyynnöt ja niihin liittyvät tiedot täytyy kuitenkin siirtää ATK-järjestelmästä näytteenottajalle, näytteen käsittelijälle, analysoijalle ja saatu tulos takaisin ATK-järjestelmään ja tilaajalle. Tämän tietovirran voi järjestää eri tavoin.

Tiina Mäki

Röntgenkuvat verkkoa myöten luettaviksi

Tavallisista röntgenkuvista digitoiduissa ja tietoverkkoja pitkin lähetetyissä kuvissa ei ole sataprosenttisesti alkuperäisten kuvien tietosisältöä, mutta oleellinen informaatio niistä on kuitenkin saatavissa, sanoo röntgenlääkäri Ilmari Anttinen. Hän toimii Mehiläisen sairaalan röntgenylilääkärinä ja on yksi niistä sairaalan lääkäreistä, jotka ovat kahden vuoden ajan käyttäneet teleradiologiaa päivittäisessä työssään. Kouvolan ja Kuusankosken terveyskeskuksista on lähetetty tietoliikenneverkon välityksellä normaaleista röntgenkuvista kuvalukijalla digitoituja kuvia Mehiläiseen tulkittavaksi.

Miksi järjestelmien teko on vaikeata?

Suuret ohjelmistot ovat mutkikkaimpia rakennelmia, joita ihmiskunta on milloinkaan rakentanut. Kyky loogiseen ajatteluun on tärkein vaatimus järjestelmien kehittämisessä.

Erkki Karjalainen

Tietotekniikka lääkärikeskuksissa

60-luvulla potilaat katsoivat karsaasti nuorta lääkäriä, joka edeltäjistään poiketen joutui katsomaan kirjasta mitä lääkkeitä tautiin löytyisi. Nyt monella lääkärillä on käytössään tietokone, jonka muistissa on Pharmaca Fennica ja Yleislääkärin käsikirja. Hänellä on pääsy mihin tahansa tietokantaan, josta voi saada uusimman tiedon sekä sairauksien diagnostiikasta että hoidosta. Kohta valistuneet potilaamme ihmettelevät lääkäriä, joka ei käytä työssään tietokonetta, vaan hoitaa heitä vanhentunein tiedoin ja välinein.

Sakari Alhopuro

Uusi atk-ohjelma on parantanut asiakaspalvelua ja keventänyt henkilöstön työtaakkaa Siilinjärvellä

Siilinjärven terveyskeskuksessa toimii ajantasainen atk-järjestelmä, johon eri toimipisteillä on yhteys ja jota voidaan tarvittaessa täydentää eri ohjelmaosioilla. Terveysasemien ajanvarauskirjat ja potilaiden sairauskertomustiedot ovat graafisen käyttöliittymän ansiosta tutun paperiversion kaltaisia, mutta nyt niihin voidaan tehdä merkintöjä kaikissa toimipisteissä. Turhalta tuntuva tiedon siirtäminen paperilta toiselle on loppunut ja helpottanut henkilökunnan työtaakkaa.

Jorma Ruuskanen

Tietojärjestelmät johtamisen ja kehittämisen apuna

Julkishallinnossa uudenlaisen tulosjohtamisajattelun mukaan päätöksenteko kytketään ajankohtaisen tiedon hankintaan. Keskeinen kysymys on silloin, kuinka paljon kannattaa panostaa tulevaisuuden suunnitteluun, jos tietomme tästä hetkestä on vajavaista. Monet tiedon hankintaa ja sen järjestämistä koskevat kysymykset nousevat esiin. Hyvän tietojärjestelmän edellytyksiä ovat tapahtumien tallentaminen siellä, missä palveluja tuotetaan, eri järjestelmistä saatavien tietojen yhdistäminen ja vertailukelpoisen tiedon saaminen. Terveydenhuollossa on kyse laajasta kokonaisuudesta, joka ulottuu ihmisten selviytymistä edistävästä kotihoidosta korkean teknologian erikoissairaanhoitoon asti. Jyväskylässä saadun kokemuksen mukaan uuden tietojärjestelmän käyttöönotto ei ole ainoastaan tekninen toimenpide, vaan laaja oppimisprosessi, johon liittyy mm. henkilöstön koulutus, eri toimintasektoreiden yhteistyön ja palvelujen kehittäminen.

Sakari Möttönen

Turvalaite terveydentilan jatkuvaan seurantaan

Suomalainen turvallisuustekniikan alan yritys on kehittänyt ranteessa pidettävän, käyttäjänsä terveydentilaa jatkuvasti seuraavan turvalaitteen. Laite hälyttää automaattisesti apua silloinkin, kun käyttäjä ei siihen itse pysty. Turvajärjestelmä koostuu rannekellon muotoisesta ranneosasta ja tukiasemasta, joka lähettää puhelinlinjan välityksellä hätäviestin ennalta sovitulle hälytysten vastaanottajalle.

Leena Heimo

Diabeteksen hoitoa kehitetään tietojärjestelmän avulla

Diabeteksen hoitoon on kehitetty tietojärjestelmä, joka on tarkoitettu tukemaan sekä yksittäisen potilaan hoitoa että hoidon laadun kehittämistä. Järjestelmä palvelee hoidon toteutusta koko hoitoketjussa: se toimii diabeetikon omahoidon tukena, apuvälineenä hoitoyksikön päivittäisen työn toteutuksessa ja helpottaa tiedonkulkua hoitoyksiköiden välillä. Järjestelmä voi olla väline hoidon laadun kehittämisessä, sillä se tuottaa tietoa hoidon ongelmakohdista, alueellisia ja valtakunnallisia vertailuraportteja. Jatkossa järjestelmän periaatteita on ajateltu soveltaa kohonneen verenpaineen hoidossa.

Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Liisa Hiltunen, Jouni Rahko, Raija Liedes, Rauni Häkkinen, Ritva Hietala, Tapani Ebeling, Mauno Kurunlahti, Marja Madetoja

Tietojärjestelmä saumattoman palveluketjun hallintaan

Elektronisen potilaskertomuksen ympärille rakentuva integroitu tietojärjestelmä antaa mahdollisuuden organisaatiorajat ylittävään palvelujen hallintaan. Graafiseen käyttöliittymään perustuva työasema toimii työvälineenä potilaan tietojen tallentamiseen, tutkimusten tilaamiseen, resurssivarauksiin ja tutkimustulosten tarkasteluun. Samalla järjestelmä seuraa materiaalihallintoa, siirtää tarvittavat tiedot laskutukseen ja tilastoi tietoja hallinnon tarpeisiin.

Arto Saari

Nivelreuman peruslääkehoidon turvallisuuden seuranta avohoidossa

Nivelreuman lääkehoito on kehittynyt kokemuksellista tietä. Useimmiten nivelreuman peruslääkkeiden käyttöä estävät lieviksi luokitellut, epämukavuutta aiheuttavat, sivuvaikutukset tai lääkkeen tehottomuus. Harvinaisista vakavista sivuvaikutuksista tavallisimmat ovat vaikeat sytopeniat ja interstitiaaliset keuhkoreaktiot. Tässä annettavat suositukset reumalääkkeiden turvallisuuden seurannasta vastaanottokäyntien väliaikoina on tehty reumalääkärien yhteistyönä. Niissä on otettu huomioon myös lääkeyhdistelmien käytön lisääntyminen.

Oili Kaipiainen-Seppänen, Jukka Martio, Markku Hakala, Timo Möttönen

Aikuisten akuutit enkefaliitit

Akuutti enkefaliitti on melko harvinainen, mutta dramaattinen sairaus. Enkefaliittiepäily herää paljon useammin kuin diagnoosi varmistuu. Jopa herpesenkefaliitin ennuste on melko hyvä, jos ensioireiden ilmaannuttua aloitetaan nopeasti asykloviirihoito. Siksi enkefaliittia on osattava epäillä kliinisten löydösten perusteella. Stakesin poistorekisteritietojen perusteella vuosina 1987-1995 Suomessa oli yli 16-vuotiailla 962 akuuttia enkefaliittitapausta. Poistorekisteritietojen perusteella Suomessa enkefaliitin esiintyvyys aikuisilla oli noin 1,5/100 000 vuodessa, mutta tilastointivirheen huomioon ottaen todellinen määrä lienee noin 3-5/100 000 vuodessa.

Jyrki Launes

Vaikean haimatulehduksen hoito

Akuutti haimatulehdus on tavallinen ylävatsakivun syy. Noin joka viidennessä tapauksessa kehittyy vaikea-asteinen tautimuoto, johon useimmiten liittyy haiman sekä peripankreaattisen ja retroperitoneaalisen rasvakudoksen nekroosi, pitkittynyt tehohoito infektiokomplikaatioineen, monielinvaurio sekä edelleen yli 20 %:n kuolleisuus. Varhainen diagnoosi ja nekrotisoivan tautimuodon tunnistaminen, viipymättä aloitettu aggressiivinen konservatiivinen hoito tehohoito-osastolla sekä oikea-aikainen infektoituneen nekroosimassan kirurginen poisto ovat hoidon kulmakiviä. Keskeiseksi hoidossa on muodostunut usean erikoisalan tiivis yhteistyö. Vaikeiden tautimuotojen hoidon keskittäminen suurempiin sairaaloihin parantaa ennustetta, ja siksi onkin tärkeää, että jo vaikea-asteista haimatulehdusta epäiltäessä potilas siirretään välittömästi riittävän hyvin varustettuun tehohoitoa antavaan yksikköön.

Ari Leppäniemi, Esko Kemppainen, Pauli Puolakkainen, Olli Takkunen, Ville Pettilä, Reijo Haapiainen

Milloin aikuinen tulisi lähettää tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon?

Potilaan lähettämisellä tahdosta riippumattomaan hoitoon on kaksi tärkeää eettistä perustetta. Toisen mukaan toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuva haitta on pienempi kuin sen avulla vältettävä vakava haitta ja toisen se, että potilaan kieltäytymistä hänelle tarjotusta hoidosta voidaan pitää epärationaalisena ja potilaan edun vastaisena. Artikkelissa keskitytään niihin ongelmallisiin erityistilanteisiin, joissa tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa olisi syytä käyttää nykyistä enemmän. Tällaisissa tilanteissa lääkäri joutuu pohtimaan hoidon eettisten perusteiden ja juridisten edellytysten toteutumista. Mielenterveyslain käsitteen mielisairaus uskotaan yleisesti tarkoittavan samaa kuin termin psykoottinen, mutta kirjoittajan mukaan mielisairaus on psykoottisuutta laajempi käsite.

Tero Taiminen

PRIME-MD - työkalu psykiatristen ongelmien tunnistamiseen perusterveydenhuollossa

Psykiatriset ongelmat ovat perusterveydenhuollon potilailla hyvin yleisiä, mutta niiden tunnistaminen on osoittautunut vaikeaksi. Erityistä huomiota on tähän mennessä kiinnitetty yleisimmän psykiatrisen ongelman, masennuksen, tunnistamiseen. Perusterveydenhuollon tarpeisiin sopivaa seulontamenetelmää tai kyselyä muunkin psykiatrisen oireilun tunnistamisen tueksi ei ole ollut käytettävissä. Yhdysvalloissa kehitettyä PRIME-MD-menetelmää on kokeiltu suomalaisiin terveyskeskuspotilaisiin melko myönteisin tuloksin. Sekä lääkärit että potilaat kokivat PRIME-MD-kyselyn useimmiten hyödylliseksi, sillä se johti keskustelemaan vaikeista asioista. Elimellisperäisiä psyykkisiä oireita tuli tutkimuksessa esiin runsaasti, mikä saattaa viitata menetelmän spesifisyysongelmiin. Kyselyn täyttäminen vei tavallista enemmän vastaanottoaikaa, ja tämä saattaa käytännössä olla kynnys menetelmän laajempaan käyttöön.

Outi Poutanen, Doris Holmberg-Marttila

Gynekologisten infektioiden hoito

Gynekologiset infektiot hoidetaan valtaosin avohoidossa. Yleisimpiä tulehduksia ovat hiivasienen aiheuttama vulvovaginiitti ja bakteeriflooran häiriöön liittyvä bakteerivaginoosi. Kumpikin voidaan hoitaa tehokkaasti lyhyellä lääkityksellä, mutta tulehdusten uusiutuminen on tavallista ja tällöin saattaa pitempiaikainen hoito olla tarpeen. Gonokokin aiheuttama mukopurulentti kohdunkaulan tulehdus on harvinainen. Sen sijaan klamydia on nykyisin tärkein servisiitin aiheuttaja. Klamydiatulehdus on usein vähäoireinen, ja hoitamattomana se leviää kohtuun ja munanjohtimiin. Sisäsynnytintulehduksen voivat aiheuttaa klamydian ja gonokokin lisäksi monet muutkin mikrobit, ja usein kyseessä on aerobisten ja anaerobisten bakteerien sekainfektio. Erityisesti vähäoireisen sisäsynnytintulehduksen asianmukaiseen hoitoon pitää avohoidossa kiinnittää enemmän huomiota. Tällä vältetään krooniseen hoitamattomaan tulehdukseen liittyvä munanjohtimien vaurioituminen ja tästä johtuvat myöhäiskomplikaatiot.

Pentti K. Heinonen

Eturauhassyöpä - onko aika adjuvanttihoidon?

Eturauhassyöpä on noussut miesten yleisimmäksi syöväksi Suomessa ja potilaiden määrä lisääntyy jatkuvasti johtuen syövän yleisyydestä, tarkemmasta varhaisdiagnostiikasta ja vanhempien ikäpolvien suhteellisesti kasvavasta osuudesta väestössä. Eturauhassyövän sädehoitoon liitetty hormonihoito on vakiintumassa käytännöksi useissa maissa. Hoidon kehittämisessä tärkeä tavoite on liitännäishoidon merkityksen selvittäminen ja käytännön hoitosuositusten selkiyttäminen rintasyövän liitännäishoitoa vastaavalle tasolle. Suosituksia hoidon pituudesta ja ajoituksesta toivotaan pikaisesti, koska tutkimustulokset ovat selkeästi osoittaneet liitännäishoidon hyödyn. Lisäksi tullaan tarvitsemaan kokonaan uusia lääkkeitä ja uutta vaikutustapaa, jotka tehoaisivat hormonihoidon vaikutuksen menettämisen jälkeenkin.

Eeva Salminen

Verkkokalvon keskeisen osan ikärappeutuma

Verkkokalvon keskeisen osan ikärappeutuma on yleisin yli 50-vuotiaiden näkövammaisuuden syy läntisissä teollisuusmaissa. Se johtaa keskeisen näön heikentymiseen. Ikärappeutuman kolmesta muodosta yleisimpään, kuivaan rappeutumaan, ei ole toistaiseksi hoitoa. Sen sijaan nesteisen rappeutuman tai pigmenttiepiteelin irtauman hoidossa voidaan tuhota uudissuonet laserilla, sädehoidolla tai kirurgisesti. Hoito soveltuu kuitenkin vain noin 30 %:lle potilaista. Niin kauan kuin hyvää ehkäisevää tai parantavaa hoitoa ei ole, sopivien näön apuvälineiden löytäminen on tärkeää niille ikärappeutumapotilaille, joilla vielä on jonkin verran näkökykyä jäljellä.

Anna-Maija Paakkala