Raskauteen liittyvä lantiorenkaan kiputila

Lähes puolet raskaana olevista naisista kärsii erilaisista selkäkivuista, joiden syynä pidetään lantion alueen nivelten löystymistä. Raskauden loppuvaiheessa lantion nivelrako kasvaa ja heti synnytyksen jälkeen se voi olla jopa 35 mm. Tämä voi aiheuttaa virheasentoja selkään ja alaraajoihin. Usein levosta ja tukivyöstä on apua. Kiputila paranee yleensä itsestään viimeistään puolen vuoden kuluttua synnytyksestä, mutta se voi myös kroonistua ja vaivata entistä pahempana seuraavissa raskauksissa.

Harri Hämäläinen

Koulutuksellinen perhetyö osana masennuspotilaiden ja heidän omaistensa hoitoa

Perheen tunneilmapiirillä voi olla huomattava vaikutus perheenjäsenen psyykkisen sairauden kulkuun. Etenkin skitsofreniassa epäsuotuisan tunneilmapiirin on todettu lisäävän uudelleensairastumisriskiä. Koulutuksellinen perhetyö pyrkii antamaan tietoa sairaudesta, tukemaan potilasta ja perhettä ja edistämään heidän sopeutumistaan sairauteen. Tätä kautta tällä perhetyön muodolla voidaan vaikuttaa suotuisasti perheen tunneilmapiiriin. Kirjoituksessa kuvataan Keski-Karjalan mielenterveyskeskuksessa masennuspotilaille ja heidän omaisilleen järjestettyä koulutuksellista perhetyötä ja siitä saatuja kokemuksia.

Oiva Smolander, Marketta Holma, Hannu Levaniemi, Esa Nevanen, Matti Isohanni

Geenimonistusmenetelmät klamydiainfektion toteamisessa - aika siirtyä virtsanäytteiden tutkimiseen

Herkät geenimonistukseen perustuvat menetelmät ovat tuoneet merkittävän parannuksen sukupuoliteitse leviävän klamydiainfektion diagnostiikkaan. Nykyään tätä varten on saatavissa kolme erilaista geenimonistustestiä, ja niitä on jo rutiinikäytössä useissa mikrobiologian laboratorioissa. Uusien mikrobinosoitusmenetelmien merkittävä etu viljelyyn verrattuna on, että ne herkkyytensä ansiosta soveltuvat hyvin virtsanäytteiden tutkimiseen. Helppo näytteenotto mahdollistaisi myös riskiryhmien seulonnat. Testeihin liittyy kuitenkin vielä ratkaisemattomia ongelmia, joista laboratorioiden ja tuloksia käyttävien kliinikoiden on syytä olla selvillä.

Rafael Pasternack, Ari Miettinen, Pauli Vuorinen

Sähköyliherkkyys - onko sitä olemassa?

Sähkölle herkistymistä on tutkittu paljon varsinkin Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa asiasta on kirjoitettu vain yleistajuisia kirjoituksia. Kuitenkin Suomessakin on henkilöitä, jotka ovat sähkölle herkistyneitä tai ainakin kokevat oireita ja yhdistävät oireet sähköön. He ovat käyneet ehkä lääkärien vastaanotolla, jopa syrjäytyneet työelämästä. He ovat sitä mieltä, että sähköyliherkkyys on syynä heidän kokemiinsa oireisiin. Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus aiheesta tieteellisiin tai ammattilehdissä julkaistuihin kirjoituksiin.

Rauno Pääkkönen, Jukka Uitti, Jari Polvi

Sydäninfarktipotilaan riskien arviointi III Vakavien rytmihäiriöiden vaara

Sydäninfarktipotilaan alttiudesta sairastua vakaviin rytmihäiriöihin saadaan vain vähän viitteitä tavanomaisilla iskemiaa ja sydämen toimintakykyä mittaavilla tutkimuksilla. Lupaaviksi riskiä osoittaviksi löydöksiksi ovat tutkimuksissa osoittautuneet herkkyys-EKG:lla todettu myöhäispotentiaali, pienentynyt sydämen sykevaihtelu ja barorefleksin heikentyminen. Katetreilla tehtävä elektrofysiologinen tutkimus on osuvin, mutta ei hankaluutensa vuoksi tule kyseeseen seulontakokeena. Nykyistä spesifimpiä tutkimuksia pyritään edelleen löytämään. Uusimmista menetelmistä HYKS:ssä arvioidaan parhaillaan sydämen magneettikenttien mittauksen ja EKG-pinta-kartoituksen hyötyä rytmihäiriöriskin arvioinnissa.

Ilkka Tierala, Lauri Toivonen

Keratoakantooma - susi vai lammas?

Keratoakantooma on nopeakasvuinen, pahalta näyttävä, mutta yleensä hyvänlaatuinen ihokasvain, jonka yleisyys ja temperamenttinen käytös ansaitsevat julkisuutta. Sen tunnistuksessa tarkat taustatiedot ja ilmiasun osaaminen ovat jopa tärkeämmät kuin patologin lausunto. Vaikka perimätieto kertoo keratoakantooman häviävän spontaanisti, potilaan sijoittaminen "kolmosjonoon" voi merkitä sitä, että kasvain ehtii kasvaa mitoiltaan moninkertaiseksi ja jäljestä tulee ruma. Keratoakantooman voi hoitaa veitsellä tai näppärästi nestetypellä. Hoitomenetelmästä riippumatta tulos on varmistettava. Hyvänlaatuisen kasvaimen residiivi voikin olla pahanlaatuinen karsinooma.

Raimo Suhonen

Hypnoosi tieteellisenä tutkimuskohteena ja terapeuttisena menetelmänä

Hypnoosi on viime aikoina esiintynyt julkisuudessa lähinnä viihteellisissä yhteyksissä ja sen maine hoidon apuvälineenä on edelleenkin ainakin kyseenalainen. Nykyisten aivotoimintojen kuvantamismenetelmien avulla voidaan "mieltä" tarkastella kuitenkin aivan uusilta suunnilta. Tekniikan kehityksen seurauksena on syntynyt uusi tieteenala, kognitiivinen neurotiede, jonka myötä tieteellinen mielenkiinto tajunnan ilmiöihin on jälleen herännyt. Hypnoosin tehosta on myös eräissä kliinisen lääketieteen indikaatioissa vahvaa kontrolloituihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä.

Sakari Kallio, Hannu Lauerma, Antti Revonsuo

Sydäninfarktipotilaan riskien arviointi II Iskemian ja sydämen supistumiskyvyn tutkimukset

Tärkeimmät sydäninfarktipotilaan ennusteeseen vaikuttavat tekijät ovat iskemia-alttius ja heikentynyt sydämen supistumiskyky. Tavallisimmat tutkimukset ennusteen sairaalahoidon aikaisessa selvittelyssä ovat kliininen rasituskoe, rasituksessa tehtävät isotooppitutkimukset iskemian arvioimiseksi sekä kaikututkimus ja isotooppitutkimukset sydämen supistumiskyvyn mittaamiseksi.

Ilkka Tierala, Lauri Toivonen

PHARMACIA & UPJOHN AWARD LECTURE Lääkäripäivät 1997 Rintasyövän paranevat eloonjäämisluvut

Huolimatta vuosittain diagnosoitavien uusien rintasyöpätapausten määrän jatkuvasta kasvusta on kuolleisuus rintasyöpään pysynyt lähes samansuuruisena Suomessa jo useiden vuosikymmenten ajan. Yksittäisen rintasyöpään sairastuneen potilaan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että ennuste on jatkuvasti parantunut. Parantuneiden tutkimusmenetelmien ja tiedotuksen ansiosta syöpäkasvaimet löydetään yhä pienempinä, ja läpimitaltaan alle kahden senttimetrin kokoinen ja kainalon imusolmukkeisiin metastasoitumaton syöpä paranee täysin 80 %:lla potilaista usean vuosikymmenen kestoisen seurannan perusteella. Myös erilaiset liitännäishoidot ovat parantaneet eloonjäämislukuja pitkällä aikavälillä ja nyt kokeillaan jättisolunsalpaajahoitoa niille, joilla syövän uusiutumisen vaara on erityisen suuri. Ennen leikkausta toteutettu neoadjuvanttihoito usein pienentää kasvaimen kokoa niin, että säästävä kirurgia tulee mahdolliseksi.

Heikki Joensuu

Alzheimerin taudin perinnöllisyys

Alzheimerin tauti on yleisin dementian syy, ja väestön ikääntyessä sen esiintyvyys lisääntyy. Prevalenssi on 65-69-vuotiaiden ikäryhmässä 0,9 % ja 85-89-vuotiailla 31,7 % (1). Taudin selkeinä riskitekijöinä on pidetty ikääntymistä sekä perinnöllisyyttä. Muita sille altistavia tekijöitä saattavat olla Downin syndrooma, aikaisempi vakava kallovamma, depressio, alhainen koulutustaso sekä mahdollisesti ympäristömyrkyt (2).

Maarit Lehtovirta, Hilkka Soininen

Synnytykseen liittyvä massiivinen verenvuoto

Raskaudenaikaisten hemodynaamisten muutosten vuoksi elimistö sietää normaalin synnytyksenaikaisen verenvuodon ilman mainittavia ongelmia. Vasta yli 1500 millilitran verenmenetyksellä on kliinistä merkitystä. Synnytykseen liittyvä verenvuoto (post partum -vuoto) on edelleen merkittävä äitiyskuolleisuuden aiheuttaja; 25-40 % äitiyskuolemista johtuu hallitsemattomista verenvuodoista. Massiivinen vuoto on vain harvoin ennakoitavissa. Katsauksessa esitetään tutkimus- ja hoitolinjoja näiden hätätilanteiden varalle.

Eija Laurikainen, Ulla Ekblad, Markku Salonen

Lymen borrelioosi - monimuotoinen sairaus myös silmässä

Lymen borrelioosin aiheuttama silmätulehdus kuvattiin ensimmäisen kerran runsaat kymmenen vuotta sitten. Edelleenkin silmän borrelioosi on varsin huonosti tunnettu ja ilmeisesti myös alidiagnosoitu sairaus. Borrelioosi voi aiheuttaa oireita ja löydöksiä missä tahansa silmän kudoksessa tai rakenteessa. Usein silmän borrelioosissa esiintyy epätavallisia löydöksiä, jotka voivat muistuttaa silmän syfiliksessä tavattavia. Diagnoosi perustuu huolelliseen anamneesiin ja kliinisiin löydöksiin, sekä borreliainfektiota tukeviin laboratoriolöydöksiin. Vaikeita ja näköä uhkaavia silmätulehduksia hoidetaan yleensä suonensisäisellä keftriaksonilla. Mikäli diagnoosi ja hoito viivästyvät, näkö saattaa heikentyä pysyvästi.

Helena Mikkilä, Anni Karma

Sydäninfarktipotilaan riskien arviointi I Sairaalahoidon jälkeinen kuolemanvaara ja sitä ennustavat kliiniset tekijät

Sydäninfarktista toipuneiden kuolleisuus sairaalahoidon jälkeisen vuoden aikana pysyi 80-luvun ajan noin 10 prosentissa ja näyttää nyt 90-luvulla pienentyneen. Noin kolme neljäsosaa näistä kuolemista tapahtuu puolen vuoden kuluessa kotiutumisesta, ja tärkeimmät kuolinsyyt ovat uusi infarkti, sydämen vajaatoiminta ja vakavat rytmihäiriöt. Näille altistavien tekijöiden yksilöllisellä arvioinnilla ja huomioon ottamisella hoidossa voidaan parantaa potilaiden eliniän ennustetta. Riskiä kuvaavista kliinisistä piirteistä tärkeimmät ovat rintakipu, lepoiskemia ja sydämen vajaatoiminta.

Ilkka Tierala, Lauri Toivonen

Hyaluronaattiruiskeet polvi- ja olkanivelsairauksien hoidossa

Hyaluronaatti eli hyaluronihappo on sidekudoksen luonnollinen komponentti. Kemialliselta rakenteeltaan se on haaroittumaton polysakkaridi, joka koostuu suuresta määrästä disakkaridiyksiköitä ((1-4)-D-glukuronihappo-beeta-(1,3)-D-N-asetyyliglukosamiini) (kuvio 1). Siihen ei liity valkuaisaineydintä, joten aine luokitellaan glykosaminoglykaaniksi. Hyaluronaattia on laajalti sidekudosten solunulkoisessa matriksissa, ja sitä on nivel-, silmän kammio- ja lasiaisnesteessä sekä muissa kudoksissa (1).

Antti Heikkilä

Helicobacter pylori ja mahalaukun syöpä - Gordionin solmu aukeaa

Kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen IARC:n asiantuntijapaneelin kesäkuussa 1994 tekemä ratkaisu, jolla Helicobacter pylori -infektio määriteltiin mahalaukun syöpää aiheuttavaksi, perustuu lukuisten epidemiologisten ja tapaus-verrokkitutkimusten tuloksiin sekä havaintoihin helikobakteerigastriitin luonnollisesta kulusta. Kuitenkin vasta interventiotutkimukset varmistavat helikobakteerihypoteesin lopullisesti. Helikobakteerin häätöhoidosta onkin odotettavissa tutkimustuloksia muutaman vuoden kuluessa. Mahalaukun syövän patogeneesi on joka tapauksessa monitekijäinen, vaikka helikobakteeri-infektio varmistuisikin sille altistavan tapahtumaketjun avaimeksi.

Pentti Sipponen, Harri Vainio

Syömishäiriöiden tunnistaminen ja hoito

Syömishäiriöt (anoreksia ja bulimia) ovat pääasiassa nuorten tyttöjen sairauksia. Suomessa anoreksian esiintyvyys on arviolta 0,5-1,0 %. Bulimia on selvästi yleisempi, sen esiintyvyys on 2-3 %:n tasolla. Anoreksiaan sairastutaan yleensä jo alle 18 vuoden iässä, bulimiaan myöhemmin. Taudinkulku on molemmissa sairauksissa vaihteleva ja yksilöllinen. Joillakin häiriö voi kestää vuoden verran, toisilla tauti pysyy vuosikausia. Huonoon ennusteeseen liittyviä seikkoja ovat myöhäinen sairastumisikä, sairauden pitkä kesto, lapsuudenaikaiset psyykkiset häiriöt, persoonallisuushäiriöt ja huonot perhesuhteet. Monella syömishäiriöisellä on myös muita psyykkisiä ongelmia kuten masennusta, pelkotiloja ja pakkoajatuksia. Häiriöiden varhaisen toteamisen ja ensihoidon kannalta etulinjassa ovat yleislääkärit ja muut perusterveydenhuollon työntekijät.

Simo Saarijärvi, Tatjana Aaljoki

Sairaus ja lentomatka

Toista miljardia matkustajaa lentää vuosittain reittilentokoneilla, ja heistä viidenneksen arvioidaan olevan useamman tunnin mittaisella liike- tai lomalentomatkalla. Tällöin matkustaja siirtyy jokapäiväisestä elinympäristöstään usein sosiaalisesti ja kulttuuriltaan erilaiseen ympäristöön. Osa matkustajista on jo matkaan lähtiessään tilapäisesti tai pysyvästi sairaita, vajaakykyisiä tai vaikkapa vain korkean iän rasittamia. Monasti matkanteko lentäen on heille ainoa tapa päästä siirtymään maanosasta toiseen. Nykyaikainen matkustajalentokone tarjoaakin sellaiset olosuhteet ettei sairaus yleensä ole esteenä matkustamiselle.

Pekka J. Oksanen

Uusien epilepsialääkkeiden farmakokinetiikka

Tällä vuosikymmenellä epilepsian hoitoon on tullut viisi uutta lääkeainetta, joista neljä poikkeaa rakenteeltaan täysin perinteisistä valmisteista. Myös toisiinsa verrattuna niissä on melko paljon eroja. Kliinisiä etuja ovat pääosin vähäiset yhteisvaikutusten riskit, sekä lineaarinen, annoksesta riippumaton farmakokinetiikka. Artikkelissa esitetään uusien epilepsialääkkeiden tärkeimmät farmakokineettiset erityispiirteet.

Tapani Keränen

Keski-ikäisten miesten terveyskäyttäytymisen ja terveyden vaaratekijöiden muutokset 1980-94 - ravitsemus- ja liikuntaohjauksen vaikutukset

Kansaneläkelaitoksen tutkimuskeskuksen tulokset osoittavat, että ryhmissä annetulla ravitsemus- ja liikuntaohjauksella voidaan vaikuttaa keski-ikäisten miesten elintapoihin ja terveyteen.

Jukka Marniemi, Ritva Seppänen, Olli Impivaara, Jorma Järvisalo, Juhani Mäki, Ilkka Vuori

Vuoristosairaus

Elämysten etsiminen vie suomalaisia vuoristoon kiipeilemään ja retkeilemään. Vuoristossa liikkuvan pitää tuntea vuoristosairauden oireet, joita alkaa esiintyä 2 500 metrin yläpuolella. Oireita ovat päänsärky, ruokahaluttomuus, pahoinvointi, hengenahdistus ja tihentynyt sydämen syke. Pitkälle edenneessä sairaudessa uhkaavat hengenvaaralliset keuhkoödeema ja aivoödeema. Asetatsolamidi ja deksametasoni tehoavat vuoristosairauteen, mutta tehokkain hoito on laskeutuminen alemmaksi. Vuoristosairautta voidaan ehkäistä totuttautumalla korkeaan ilmanalaan asteittain.

Mikko Lintu, Hannu Hirsimäki, Pertti Mustajoki