Hammas- ja leukavammojen ensihoito

Kasvovammojen ensihoidossa on keskeistä hengityksen ja verenkierron turvaaminen. Hammas- ja leukamurtumien varsinaisella hoidolla on harvoin kiire, elleivät ne uhkaa potilaan henkeä. Leukamurtuman ensihoidoksi lääkärin olisi tarvittaessa pystyttävä tekemään hampaisiin kiinnitettävä teräslankasidos, joka tukee instabiilia murtumaa ennen varsinaista hoitoa. Hammasvaurioista nopeaa toimintaa tarvitaan irronneen hampaan takaisin istuttamisessa; toimenpide onnistuu lääkäriltä, jopa maallikoltakin. Sen sijaan luksoituneen hampaan reponoiminen tai lohjenneen hampaan suojaaminen on tehtävä hammaslääkärin välineillä.

Kyösti Oikarinen

Kuivan suun syyt ja hoito

Syljen erityksen vähenemisestä johtuva suun kuivuus on iän myötä yleistyvä vaiva ja selvästi tavallisempi naisilla kuin miehillä. Useimmin sitä aiheuttavat tietyt psyyken- ja verenpainelääkkeet. Myös muutamilla astmalääkkeillä ja sairauksista varsinkin autoimmuunitaudeilla on syljen eritystä vähentävä vaikutus. Ongelman paras hoito, syyn poistaminen, on harvoin mahdollista. Potilaan subjektiivisten vaivojen lievitykseen lääkäri tai hammaslääkäri voi neuvoa hampaille ja suun limakalvoille turvallisia suunhoitovalmisteita.

Jorma Tenovuo

Hormonikorvaushoito gynekologisen syövän jälkeen

Gynekologisen syövän sairastaneelle potilaalle harkitaan yhä useammin hormonikorvaushoitoa, koska estrogeenin pitkäaikaisella käytöllä on myönteisiä vaikutuksia potilaan terveyteen menopaussin jälkeen. Aikaisemmin hormonikorvaushoito on yleensä kielletty kohdunrungon syövän sairastaneilta potilailta varsin niukoin perustein. Kiellon perusteita on syytä harkita uudelleen ja yhä useammin tarjota potilaalle mahdollisuutta tähän hoitoon.

Anne Gärdström, Jorma Penttinen, Eero Kumpulainen

Bakteerivaginoosi raskauden uhkana

Bakteerivaginoosi on varsin yleinen emättimen infektio. Sitä on pidetty epämiellyttävänä, mutta harmittomana. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana käsitykset sen viattomuudesta ovat kuitenkin muuttuneet, koska se on yhdistetty eri raskaushäiriöihin. Keskossynnytyksen riskin on todettu suurenevan bakteerivaginoosin vuoksi jopa seitsenkertaiseksi. Raskaudenaikainen bakteerivaginoosi on syytä hoitaa, jos potilaan riski synnyttää ennenaikaisesti on muutenkin suuri.

Minnamaija Kekki, Tapio Kurki

Koulutuksen vaikutus masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon terveyskeskuksissa

Masennus on yleisin mielenterveyden häiriö perusterveydenhuollon potilailla, mutta se saattaa jäädä yleislääkärin vastaanotolla vaille riittävää huomiota. Stakes järjesti vuonna 1994 valtakunnallisen depressioprojektin osahankkeena viidessä terveyskeskuksessa koulutusjakson, jolla pyrittiin kehittämään masennuksen tunnistamista ja hoitoa terveyskeskuksissa. Vastoin odotuksia lääkärien alttius tunnistaa ja hoitaa potilaan masennusta väheni koulutuksen jälkeen. Masennuksen hoidossa kuitenkin potilaskeskeisen hoitokäytännön osuus lisääntyi ja pelkästään oirekeskeisen hoitokäytännön osuus väheni jonkin verran. Hoitokäytäntö oli harvoin perhe- tai systeemikeskeinen. Perusterveydenhuoltoon suuntautuvalle depressiokoulutukselle tutkimus antaa runsaasti uusia haasteita.

Jorma Kiuttu, Ville Lehtinen, Reeta Kalliokoski, Juha Katajamäki, Tarja Koffert, Marjo Kokko, Tenho Suomela

Creutzfeldt-Jakobin tauti ja muut prionitaudit

Prionitaudit ovat olleet tämän kevään suuri kohuaihe, kun Englannissa kymmenen nuoren potilaan Creutzfeldt-Jakobin taudin lähteeksi on epäilty nautakarjan spongiformista enkefalopatiaa, ns. hullun lehmän tautia. Harvinaista Creutzfeldt-Jakobin tautia on aiemmin todettu nuorilla potilailla lähinnä vain ihmisperäisen kasvuhormonin välityksellä saatuna. Sekä ihmisen että eläinten prionitaudeista on viime vuosina saatu merkittävästi lisää tietoa.

Jussi Kovanen, Matti Haltia

Nuuska ja sen vaikutukset terveyteen

Nuuskan ja muiden ei-poltettavien tupakkatuotteiden haittavaikutuksista vain yleisimmät on osoitettu tilastollisesti merkitsevästi. Pisimpään on tutkittu nuuskan yhteyttä suusyöpään ja näyttö siitä on vahva. Nuuskan on myös sitovasti osoitettu aiheuttavan ienten vetäytymistä ja leukoplakioita, mutta muuta tutkimustietoa suussa käytettävän tupakan yhteydestä hampaiden ja niiden kiinnityskudosten sairauksiin on vähän. Nuuskan käyttäjät altistuvat nikotiinille kuten tupakoitsijatkin, ja nuuska aiheuttaa selvästi riippuvuutta.

Mikko Laaksonen

Teleradiologia Suomessa

Radiologisten kuvien siirto telemaattisten järjestelmien avulla on kehittynyt viime vuosina nopeasti, ja tarjolla on jo terveydenhuollolle erityisesti suunnattuja palveluja. Kuvansiirtoyhteyksiä alettiin kokeilla yliopistosairaaloissa 1980-luvun lopulla, ja lähivuosina teleradiologia on suunnitelmissa myös kaikissa keskussairaaloissa.

Jarmo Reponen

Videoneuvottelun mahdollisuudet telepsykiatriassa

Telepsykiatrialla tarkoitetaan televerkon kautta tapahtuvaa psykiatrista vuorovaikutteista viestintää, jossa ollaan kahden tai useamman neuvotteluosapuolen kanssa samanaikaisessa ääni- ja kuvayhteydessä. Keskeinen telepsykiatrinen viestintäjärjestelmä on videoneuvottelu, jolla voidaan korvata esimerkiksi lääkärin ja etäällä asuvan potilaan sekä hänen perheensä tavanomainen tapaaminen vastaanotolla tai järjestää kahden lääkärin neuvottelu välimatkasta huolimatta. Tällä tavoin vältytään matkustamiselta ja säästetään aikaa, vaivaa ja kustannuksia. Videoneuvottelu on nopeasti yleistymässä päivittäisessä potilastyössä ja konsultaatiossa. Suomen tiettävästi ensimmäiset kokeilut on aloitettu Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikassa. Videoneuvotteluna on järjestetty perheterapiaa, työnohjausta, konsultaatioita ja luento-opetusta. Alustavat kokemukset ovat lupaavia.

Marja-Leena Mielonen, Juha Moring, Matti Isohanni

Kuvansiirto patologien apuna

Kuvansiirto on lisääntynyt lääketieteen eri aloilla viime vuosina tekniikan kehittymisen myötä. Telepatologiassa siirretään mikroskooppiin liitetyllä videokameralla saatua kuvamateriaalia joko reaaliaikaisena tai yksittäisinä kuvina patologian yksiköstä toiseen. Menetelmä on käytössä Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Mikkelin keskussairaalan patologian yksiköiden välillä, ja toiminta on alkanut myös Turun yliopistollisessa sairaalassa. Kuvansiirto on osoittautunut hyväksi konsultaatiotoiminnassa ja sitä voidaan käyttää myös pikadiagnostiikassa. Tulevaisuudessa kuvansiirtoon perustuvat tietopankit tulevat helpottamaan sekä diagnostista toimintaa että koulutusta.

Markku Helle, Heikki Helin

Teledermatologian mahdollisuudet

Teledermatologia tuo potilaan ihotaudin puhelinlankaa pitkin dermatologin nähtäväksi. Potilaan ja lääkärin välimatkalla ei juuri ole merkitystä. Vaikka teledermatologian nykysuuntaus pyrkii liikkuvan videokuvan ja pysäytyskuvan yhdistelmiin nopeilla digitaalisilla yhteyksillä, käsite koskee myös yksittäisten ihotautikuvien siirtoa esimerkiksi Internetissä. Teledermatologian perustekniikka toimii jo, mutta sovellukset hakevat muotojaan. Ihotautien etälääketieteen yleistyminen riippuu laitetoimittajien halusta vastata käyttäjien toiveisiin, tekniikan hintakehityksestä ja asenteista.

Raimo Suhonen

Telelääketiede kirurgiassa

Keskustelu teletekniikan hyödyntämisestä on alkanut myös kirurgiassa. Käytännön työhön ovat jo tulossa mukaan videoneuvotteluun perustuvat konsultaatiot ja opetustilanteet, mutta alustavia kokeellisia ja kliinisiä kokemuksia on myös varsinaisesta telekirurgiasta ja etenkin opetusleikkauksista. Samoja teknisiä elementtejä voidaan hyödyntää myös kirurgisen anatomian opiskelussa. Toistaiseksi eteen sattuneet ohjelmistot ovat olleet kuitenkin karkeahkoja, mutta suunnittelijoiden piirustuspöydillä ja alustavissa kokeissa ovat jo keinotodellisuuteen perustuvat leikkaukset virtuaalipotilailla.

Kari Haukipuro

Tele-endoskopia - tulevaisuuden konsultaatioväyläkö?

Videoendoskoopit mahdollistavat uudenlaisen konsultaation jo nyt endoskopiayksikköjen välillä, kunhan linjakapasiteetti on riittävä liikkuvan kuvan siirtoon. Kokemuksia tele-endoskopiasta on vasta vähän, mutta kokeiluja on tehty jo Suomessakin. Teknisesti järjestelmä on toimiva ja tarvittava videosignaalin koodauslaitteisto ja viestintälinjat ovat saatavilla.

Juhani Lehtola, Jarmo Reponen

Telelääketieteen mahdollisuudet perusterveydenhuollossa

Syrjäisimpien terveyskeskusten potilaat joutuvat matkustamaan pahimmillaan jopa satoja kilometrejä saadakseen erikoissairaanhoidon palveluja. Kela maksoi esimerkiksi Lapissa sairaalamatkojen matkakustannusten korvauksia yli 28 miljoonaa markkaa vuonna 1994. Matkakustannuksia, työajan menetyksiä ja inhimillistä vaivannäköä voidaan vähentää kehittämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön vaihtoehtoisia toimintamalleja.

Aino Snellman

Vastasyntyneen kipulääkitys

Vastasyntyneen ja keskosen kipuradat ovat hyvin kehittyneet ja heillä voidaan todeta selvät fysiologiset, metaboliset ja hormonaaliset stressivasteet kipuärsykkeisiin. Vaikka vastasyntyneiden kivun arviointi on vaikeaa ja hoidossa on monia ongelmia ja riskejäkin, kivunhoidon hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin haitat. Asianmukainen kivunlievitys on vastasyntyneilläkin aiheellinen ennen kaikkea inhimillisistä syistä, mutta se johtaa myös parempaan lääketieteelliseen tulokseen. Vastasyntyneille tulee antaa riittävä opioidianalgesia leikkauksen jälkeen ja myös erilaisten tehohoitoon liittyvien kivuliaiden tai epämiellyttävien toimenpiteiden yhteydessä. Myös parasetamolin ja puudutevoiteen käyttömahdollisuus kannattaa muistaa. Sekä respiraattorissa hoidettavan vastasyntyneen sedaatiossa että leikkauksen jälkeisenä kipulääkkeenä on eniten käytetty ja tutkittu morfiinia, joka on hyvä perusanalgeetti. Optimaalista kipulääkettä ei ole, ja niinpä kaikkia kivunlievitystä saavia vastasyntyneitä on seurattava tarkasti sivuvaikutusten varalta.

Marja-Leena Pokela

Vaikeat hampaiden kiinnityskudosinfektiot

Hampaiden kiinnityskudosinfektion varhaishoidolla ehkäistään taudin tarpeeton vaikeutuminen. On myös viitteitä, että näin pienennettäisiin joidenkin yleissairauksien ilmaantumisriskiä. Tiettyjen sairauksien yhteydessä tämän infektiopesäkkeen eliminointi vähentää hoitokomplikaatioita ja edistää sairauden paranemista. Hampaan kiinnityskudosinfektion jääminen vaille huomiota on ilmeinen ongelma, koska tulehdus on lähes aina krooninen ja oireeton eikä sitä yleensä havaita pelkin silmin tarkastamalla. Infektion diagnosointi vaatii hammaslääkärin tutkimuksen.

Matti Knuuttila

Näkövammaisuus 1990-luvulla

Maailman terveysjärjestö on julkaissut vuoden 1994 lopussa katsauksen maailmanlaajuisesta näkövammaisuustilanteesta. Sokeita tai syvästi heikkonäköisiä arvioitiin olevan 38 miljoonaa. Ensi kertaa on esitetty arvio myös lievemmin näkövammaisten eli heikkonäköisten lukumäärästä: heitä on 110 miljoonaa. Runsaat 80 % syvästi heikkonäköisistä asuu kehitysmaissa. Tärkeimmät sokeuden syyt ovat edelleen harmaakaihi, trakooma ja glaukooma, mutta diabeettinen silmäsairaus ja ikääntymiseen liittyvä keskeisen verkkokalvon rappeuma ovat lisääntyvä ongelma. Varhaislapsuuden tärkein syvän heikkonäköisyyden aiheuttaja on A-vitamiinin puutteen ja aliravitsemuksen aiheuttama kseroftalmia ja keratomalasia. Ilman huomattavia ponnisteluja näkövammaisten määrä lisääntyy lähivuosikymmeninä, koska vanhusväestön osuus sekä länsimaissa että kehitysmaissa kasvaa. Jo nyt syvästi heikkonäköisistä puolet on 60 vuotta täyttäneitä. Vuonna 2020 arvioidaan 60 vuotta täyttäneitä syvästi heikkonäköisiä olevan 54 miljoonaa, ja heistä 50 miljoonaa asuu kehitysmaissa.

Paula Summanen

Hyvin toimiva perhe

Ihmisen psyykkiseen ja somaattiseen oireiluun vaikuttavat hänen ruumiin- toimintojensa lisäksi hänen tärkeät ihmissuhteensa ja erityisesti näissä tapahtuvat muutokset. Perheen kehitysvaiheen tai perherakenteen muuttuessa riski oireilla kasvaa. Artikkelissa esitetään perinteisen ydinperheen sekä yksinhuoltaja- ja uusperheen kehityksellisesti kriittiset jaksot ja niihin liittyvät tehtävät. Lääkärin on ongelmallisissa tapauksissa syytä laajentaa näkökulmaansa ja selvittää, kuinka hyvin potilas on selvinnyt perheen kehitysvaiheen mukaisista tehtävistä. Suorittamatta jääneen tehtävän tekeminen saattaa vähentää potilaan oireilua ja siten tukea muuta lääketieteellistä hoitoa. Hyvin toimivaa perhettä voidaan kuvailla muutamin perherakenteesta ja kehitysvaiheesta riippumattomin kriteerein. Mitä useampi niistä täyttyy potilaan perheessä, sen paremmin perhe toimii ja tukee siten oireilun vähenemistä.

Karl-Erik Wahlberg, Matti Isohanni

Suun infektiot ja yleissairaudet

Dentogeenisten infektioiden ja yleissairauksien välisiä yhteyksiä on viime aikoina käsitelty useasti julkisuudessa. Hengenvaarallisia hammasperäisiä infektioita sairastaneiden potilaiden määrän yllättävä lisääntyminen viime vuosina on saanut erityisen runsaasti palstatilaa. Myös suun kroonisten infektioiden tilastolliset yhteydet moniin yleissairauksiin ovat olleet esillä.

Jukka H. Meurman

Estääkö asetyylisalisyylihappo raskaustoksemian kehittymisen?

Suuret satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset eivät ole lunastaneet pienempien tutkimusten lupausta asetyylisalisyylihapon tehosta raskaustoksemian ehkäisyssä. Ilmeistä kuitenkin on, että pieniannoksinen hoito asetyylisalisyylihapolla on turvallista raskauden aikana ja että tietyt riskiryhmät voivat hyötyä siitä.

Juhani Mäenpää, Merja Vainio