Depressiohoitajamallilla saadaan tulosta Pohjanmaalla

Depressiohoitajien toteuttama lyhytterapia vähentää oireita ja lisää toimintakykyä merkittävästi. Potilaat ovat tyytyväisiä hoitomalliin ja se herättää heissä toiveikkuutta.

Jyrki Tuulari, Esa Aromaa

Perusterveydenhuollon kehityslinjoja Pohjoismaissa

- Pohjoismaiden samankaltaisuus väestön elintason, koulutuksen ja terveydentilan suhteen tekee maista kiitollisen kohteen vertailevalle terveydenhuollon tutkimukselle.

Pia Maria Jonsson

Heikentyvätkö tarttuvien tautien laboratoriopalvelut?

- Kilpailuttamisvelvoitteen pelätään heikentävän laboratoriopalveluja. Myös potilasturvallisuus voi vaarantua jos valitaan hinnaltaan halvin palvelu, joka ei ole yhtä korkealaatuinen kuin aikaisemmat.

Kirsti Riihelä, Anja Siitonen

Terveydenhuollon strategiat eivät ohjaa käytännön työtä

Sosiaali- ja terveydenhuollossa valmistellaan vuosittain useita alueellisia ja valtakunnallisia strategiahankkeita. Hyvin laaditun strategian tarkoitus on koota keskeiset tavoitteet ja keinot pitkäjänteiseksi toimintasuunnitelmaksi. Käytännössä strategiatyöhön liittyvä terminologia, käsitteet ja kieli ovat monille työntekijöille vaikeaselkoisia.

Mirja Tuomiranta, Raija Poutanen, Leena Silvennoinen-Nuora, Heimo Hemminki

Väestön suhtautuminen lääketieteellisten näytekokoelmien uudelleen käyttöön ja biopankkeihin

Kansalaisten näkemykset suostumuksen suhteen ovat jokseenkin ristiriitaisia.

Aaro Tupasela, Karoliina Snell, Sinikka Sihvo, Piia Jallinoja, Arja R. Aro, Elina Hemminki

Verkostoitunut terveydenhuolto parantaa palveluja

Verkostoituneella toimintamallilla haetaan lisää asiantuntemusta ja osaamista terveyskeskuksiin.

Tiina Vuononvirta, Kirsti Ylitalo, Ulla Rajala, Olavi Timonen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Markku Timonen

Suomi on sepelvaltimokuntoutuksen takapajula

Sepelvaltimotautipotilaiden ohjaaminen kuntoutukseen on sattumanvaraista, kuntoutusta ei pidetä osana potilaan hoitoa ja kuntoutuspalveluja on sydänpotilaille tarjolla liian vähän.

Anne Mäkinen, Ulla-Riitta Penttilä

Sairaalalääkärien päivystys 2006

Yötyö ja raskaat ympärivuorokautiset työjaksot ovat terveysriskejä lääkärille itselleen ja saattavat heikentää annetun hoidon tasoa. Päivystystoiminnan painopisteen siirtyessä yhä enemmän terveyskeskuksista sairaaloihin, on erityisesti sairaalalääkärien päivystystä ja jaksamista tarpeen seurata.

Mira Kajantie, Jukka Vänskä, Risto Avela, Mikko Kangas, Timo Kaukonen, Jorma Teittinen

Tietokoneella rakenteistettu sairauskertomus on arvokas tietolähde tutkimukseen ja hoidon laadun seurantaan

Tietotekniikan ja sähköisen potilasasiakirjajärjestelmän kehittyminen mahdollistavat aikaisempaa tarkemman hoidon vaikuttavuuden arvioinnin. Sairauskertomus - niin perinteinen paperinen kuin tuleva sähköinenkin - kuvaa vapaamuotoisena tekstinä potilaan tärkeimmät tutkimuslöydökset, niiden perusteella tehdyt hoitoratkaisut, hoitovasteen ja mahdollisesti hoidossa esiintyneet komplikaatiot.

Tarja Laitinen, Juho Schultz, Eeva Reissell, Petri Palmu, Asta Pirskanen, Mika Salonoja, Timo Kunnas, Pentti Tukiainen, Ari Lindqvist

Lääkäreiden näkemykset terveydenhuoltojärjestelmästä Hoitotakuujärjestelmä on tuonut riittävästi resursseja harvojen lääkäreiden mielestä

Tarkoituksena oli selvittää lääkäreiden näkemyksiä terveydenhuoltojärjestelmän toimivuudesta, resursseista ja omavastuuosuuksista.

Arttu Saarinen

Samanaikaisen mielenterveys- ja päihdeongelman hoitoon on kehitetty integroitu arviointimalli Tärkein tieto

Kaksoisdiagnoosi psykiatriassa viittaa samanaikaiseen mielenterveyden häiriöön ja päihdeongelmaan.

Olli Kampman, Antero Lassila

Työterveyshuollon asiakasyritykset odottavat kumppanuusyhteistyöltä merkittävää vaikuttavuutta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työterveyshuollon asiakasyritysten näkemyksiä kumppanuusyhteistyöstä.

Anne Heikkinen

Kisälliopetusta täydennyskoulutuksessa

Vakka-Suomen alueelle on kehitetty terveydenhuoltohenkilöstön täydennyskoulutusmalli, jossa hyödynnetään paikallista osaamista.

Tuomas Plosila, Riikka Maijala

Parantaako prosessiorganisaatio mielenterveyspalveluja? Kuopion kokemukset ovat myönteisiä

Mielenterveyspalveluja voidaan tuottaa toiminnallisina kokonaisuuksina hallintorajat ylittäen.

Pirjo Saarinen, Heimo Viinamäki, Anneli Helminen, Paavo Kaitokari, Jarmo Pajula, Jorma Penttinen, Kalevi Savolainen, Johannes Lehtonen

Työterveyslääkäreillä valmius hyödyntää osasairauspäivärahauudistusta

Työterveyslääkärit suhtautuivat osasairauspäivärahaan pian sen käyttöönoton jälkeen pääosin myönteisesti ja arvioivat etuuden soveltuvan työhön paluun tukemiseen.

Helena Varonen, Sirkku Kivistö, Antti Jahkola, Lauri Virta, Timo Klaukka

Kohtaavatko hoitokäytäntö ja suositus? Väestötutkimus pitkäaikaissairauksien hoidosta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää astman, sepelvaltimotaudin, masennuksen ja nivelrikon hoitoa suhteessa hoitosuosituksiin.

Sirkku Vuorma, Siru Keskinen, Päivikki Koponen, Olli-Pekka Lehtonen, Seppo Koskinen, Arpo Aromaa

Täydennyskoulutuksen toteuttaminen - ei ihan yksinkertainen asia

Yksikään lääkäri ei selviä työuransa loppuun asti pelkästään peruskoulutuksessa saamillaan tiedoilla.

Pekka T. Jaatinen, Ulla Saxén, Pirjo Aho

Lääkärin ammattitaito on tärkein tekijä, kun asiakas valitsee lääkärin

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisväestön merkittävinä pitämiä tekijöitä, jotka vaikuttavat lääkärin valintaan.

Pirjo Halonen, Pekka Mäntyselkä, Arto Vehviläinen, Jorma Takala, Esko Kumpusalo

Kiireettömän erikoissairaanhoidon perusteet Paikallinen käytäntö ohittaa usein valtakunnalliset kriteerit

Yhtenäiset kiireettömän erikoissairaanhoidon perusteet ovat olleet käytössä kaksi vuotta ja ne koskevat noin 200:aa hoitoa ja toimenpidettä. Selvitimme, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet perusteiden käyttöönottoon perusterveydenhuollossa Pirkanmaalla.

Ritva Heinämäki, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Tiina Mäenpää, Minna Kaila

Sosiaaliryhmien väliset elinajanodote-erot ovat pysyneet suurina 2000-luvulla

Vuonna 2001 hyväksytyn Terveys 2015 -kansanterveysohjelman yhtenä tavoitteena on sosiaaliryhmien välisten elinajanodote-erojen pienentäminen. Artikkelissa esitetään uusia tuloksia sosiaaliryhmien elinajanodotteista vuoteen 2005 saakka ja analysoidaan, miten eri kuolemansyyt ovat vaikuttaneet elinajanodotteiden muutoksiin eri sosiaaliryhmissä.

Tapani Valkonen, Pekka Martikainen, Hanna Remes