Lastentautien erikoislääkärikoulutus keskussairaalassa Koulutuksen auditoinnin toinen vaihe

Syksyllä 2008 suoritettiin lastentautien erikoislääkärikoulutuksen auditoinnin toinen vaihe Tampereen yliopistosairaalan erityisvastuualueen keskussairaaloissa. Auditoinnin tarkoituksena oli selvittää, missä määrin koulutusta oli kehitetty vuoden 2003 ensimmäisen vaiheen suositusten mukaan.

Matti Korppi, Anna-Leena Kuusela, Tarja Holm, Pentti Lautala, Arja Tomminen, Tuija Viitanen, Markku Mäki

HALO-ohjelma on nyt toimintakunnossa

HALO-ohjelmalla on nyt näytön paikka. Kansallinen malli pitää vakiinnuttaa ja saada toimimaan niin hyvin, että päätöksentekijät klinikoissa ympäri maata sitoutuvat noudattamaan suosituksia.

Minna Kaila

Miten kroonisten tautien ennaltaehkäisy saadaan kuntoon?

- Ennaltaehkäisy ja elintapamuutosten ohjaaminen vaativat "uniikkikappalemallin" sijaan oman systemaattisen prosessin, joka sisältää moniammatilliset osaprosessit.

Kristiina Patja, Pilvikki Absetz, Risto Kuronen, Paul Lillrank

Kelan järjestämä kuntoutus CP-vammaisille

Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata kuntoutujia, jotka saivat Kelan järjestämää kuntoutusta CP-diagnoosin perusteella, ja heidän saamiaan etuuksia.

Jukka-Pekka Halonen, Tuula Aaltonen, Jouko Lind, Ilona Autti-Rämö

Tapaturmat päivähoidossa Kouvolan seudulla Kahden vuoden seuranta internetpohjaisen ohjelman avulla

Suurin osa päivähoidon tapaturmista on lieviä. Päivähoidon vakavat tapaturmat saavat runsaasti huomiota tiedotusvälineissä ja niihin liittyvät oikeudenkäynnit ovat asianosaisille raskaita. Muista päivähoidon tapaturmista tiedetään Suomessa hyvin vähän.

Ilona Nurmi-Lüthje, Peter Lüthje

Ryhmätulospalkkaus tehosti diagnoosien merkintää Espoossa

Espoon perusterveydenhuollossa otettiin vuonna 2005 käyttöön tuloskorttimenetelmä, jonka käytännön työkaluna on tuloksellisen toiminnan laatukriteeristö ja siihen liittyvät tulospalkkauksen perusteet. Yksi laatukriteereistä on diagnoosien kattava merkintä sairauskertomuksiin lääkärissäkäynneillä.

Tuomo Lehtovuori, Timo Kauppila

Vaikuttaako avohoidon DRG-ryhmittely sairaaloiden palvelutuotannon määrään ja tuottavuuteen?

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sairaaloiden palvelujen määrän, tuotantokustannusten ja tuottavuuden kehitystä vuosina 2003-2006 käyttäen palvelutuotannon vakioinnissa kahta erilaista DRG-ryhmittelijää.

Kirsi Vitikainen, Miika Linna

Rokotteiden kustannukset ja hyödyt arvioitava ihmisen koko elinkaaren näkökulmasta
Taloustieteellinen analyysi

- Ihminen käyttäytyy lyhytnäköisesti: tulevaisuus ei saa sille kuuluvaa painoarvoa ihmisen valinnoissa.

Vesa Kanniainen

Astman hoitoketju toimii edelleen hyvin

Hyvinkään sairaanhoitoalueelle laadittiin vuonna 1998 hoitoketju astmaa sairastavia aikuispotilaita varten. Sen jälkeen astmapotilaiden tutkiminen alueen terveyskeskuksissa tehostui ja erikoissairaanhoidon osuus astman hoidossa väheni. Hoitoketjun toteutumista on arvioitu vuosittain astmavastuuhenkilöiden tapaamisissa.

Pirkko E. Brander, Sirpa Salinto

VOK-hankkeessa on rekisteröity yli puoli miljoonaa verensiirtoa

· Käytäntöjen vertailu sairaanhoitopiirien kesken on auttanut järkeistämään verensiirtokäytäntöjä ja säästämään kustannuksia.

Tiina Mäki, Leena Capraro, Risto Hanhela, Seppo Hovilehto, Merja Koivuranta, Anne Vakkuri, Lauri Nikkinen, Marja-Kaisa Auvinen

Ohjeistus lisäsi käsihuuhteen ja vähensi antibioottien käyttöä vanhusten hoitopaikoissa

- Koulutuksen ja ohjeistuksen jälkeen käsihuuhteen käyttö lisääntyi ja antibioottien käyttö väheni kahden seurantavuoden aikana vanhusten hoitopaikoissa.

Pertti Karppi, Maija Rummukainen, Aino Jakobsson, Maire Matsinen

Neurologit tekivät sen taas
Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoiskoulutusta

Neurologian erikoislääkärikoulutus auditoitiin edellisen kerran vuonna 1997, jonka jälkeen lainsäädäntö on muuttunut. Uudella auditoinnilla tähdättiin koulutuksen nykytilanteen selvittämiseen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen.

Atte Meretoja, Anne-Mari Kantanen

Oikaisu: Ravitsemusneuvonta koetaan tärkeäksi neuvolatyössä

Lääkärilehdessä 40/2007 (s. 3661-6) julkaistussa artikkelissa Ravitsemusneuvonta koetaan tärkeäksi neuvolatyössä oli virhe kuviossa 1. Kuviossa esitetään virheellisesti, että valtaosa väitteisiin "Äidin imetysajan ruokavalio vaikuttaa rintamaidon koostumukseen" ja "Ruoka-allergiaa hoidetaan välttämällä oireita aiheuttavia ruokia" vastanneista olisi ollut eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa. Kuviosta olisi pitänyt käydä ilmi, että 96 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä "Äidin imetysajan ruokavalio vaikuttaa rintamaidon koostumukseen" ja 92 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä "Ruoka-allergiaa hoidetaan välttämällä oireita aiheuttavia ruokia".

Johanna Ilmonen, Erika Isolauri, Kirsi Laitinen

Joskus lääkärikin vaihtaa ammattia

Pieni osa lääkäreistä vaihtaa kokonaan alaa. Systemaattisia tutkimuksia heistä ei ole aikaisemmin tehty.

Martti Vannas, Pekka Louhiala

Varsinaissuomalaisilla yrittäjillä on vähän työterveyshuollon palveluja

Tässä raportissa kuvataan työterveyshuoltopalveluiden tuottajien asiakasmäärät sekä lääkäri- ja hoitajaresurssit Varsinais-Suomessa vuosina 2003-2006.

Jari H. Stengård, Kirsti Kalanen, Leena Niemi, Susanna Visuri, Heikki Saarni

Tehohoitopotilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa

Viisi pohjoista sairaanhoitopiiriä laati keväällä 2004 kansalliseen terveysprojektiin liittyvän, erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja työnjakoa koskevan toimintasuunnitelman Pohjois-Suomessa. Tehohoidon kehittämisohjelman päätavoitteena OYS:n erityisvastuualueella on laadun ja saatavuuden turvaaminen alueen keskussairaaloissa ja lääketieteellisen osaamisen tukeminen laajalla ja harvaan asutulla alueella.

Tero Ala-Kokko, Hanna Rautiainen, Jaana Pikkupeura, Ritva Katisko, Jouko Laurila

Sitominen vähentynyt ja eristäminen lisääntynyt Länsi-Suomen psykiatrisissa sairaaloissa

Tavoitteena oli selvittää eristämisen ja sitomisen määrää ja kestoa Länsi-Suomen läänin alueen psykiatrisissa sairaaloissa 1.6.2002-31.12.2006 sekä mahdollisia sairaanhoitopiirien välisiä ja sisäisiä eroja. Mielenterveyslain uudistuksella säädettiin perusoikeuksien rajoittamisista aikaisempaa täsmällisemmin 1.6.2002 alkaen.

Jukka Kärkkäinen, Sakari Suominen, Tero Vahlberg, Markku Eronen

Lääkärivajeen taustalla paikalliset ongelmat

Kunnilla on ollut vaikeuksia rekrytoida lääkäreitä terveyskeskuksiin ja lääkärivaje perusterveydenhuollossa on kasvanut vuosittain. Kunnat ovat paikanneet lääkärivajetta hankkimalla korvaavaa työvoimaa yksityisiltä yrityksiltä. Kokonaisia terveysasemia ja palvelukokonaisuuksia on alettu ulkoistaa.

Jukka Vänskä, Mikko Kangas

Toimiva hoitomalli pitkäaikaissairaiden hoitoon

- Pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaiden seurannan ja hoidon koordinointi edellyttää perusterveydenhuollon vastaanottojen järjestämistä perinteisestä akuuttivastaanottomallista poikkeavasti.

Osmo Saarelma, Marja-Liisa Lommi, Antti Hemminki, Anna-Mari Leppäkoski, Liisa Siefen

Arviointi ja opiskelijakeskeisyys kehittämiskohteiksi eurolääkärikoulutukseen

Tavoitteena oli kuvata ja arvioida eurolääkärien koulutusympäristöä, ohjauskäytäntöjä, henkilökohtaista ohjausta ja lokikirjan käyttöä terveyskeskusjakson aikana.

Marja Sihvonen, Pertti Kekki