Terveydenhuollon keinoin vältettävissä oleva kuolleisuus Alueiden väliset erot kasvussa 1992-2003

Terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevalla kuolleisuudella tarkoitetaan kuolemia, jotka voitaisiin välttää oikea-aikaisilla ja vaikuttavilla terveyspalveluilla. Tutkimuksessa kuvataan sairaanhoitopiirien välisiä eroja vältettävissä olevassa kuolleisuudessa 2000-luvun alussa.

Kristiina Manderbacka, Sakari Karvonen, Martti Arffman, Ilmo Keskimäki

Miksi potilaiden elämäntavat eivät muutu?
Hoitajien ja lääkärien näkemyksiä

Tutkimuksessa selvitettiin lääkärien ja hoitajien arvioita niistä syistä, jotka estävät potilaita muuttamasta elämäntapojaan.

Piia Jallinoja, Risto Kuronen, Pilvikki Absetz, Kristiina Patja

Vakavat lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

Lääkityksessä tapahtuvat poikkeamat ovat yksi merkittävistä potilaan turvallisuutta uhkaavista tekijöistä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (entinen Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) käsittelee viraston tietoon tulleet vakavat lääkehoitoon liittyvät hoitovirhe-epäilyt.

Carita Linden-Lahti, Marja Airaksinen, Pirjo Pennanen, Katia Käyhkö

Yöpolygrafia normaali - ei unenaikaista hengityshäiriötä?

- Mikäli uniapnean diagnostiikassa käytetty ambulatorinen yöpolygrafia täyttää puutteellisesti annetut tekniset suositukset, se voi antaa väärän negatiivisen löydöksen. Pahimmassa tapauksessa potilas jää vaille asianmukaista hoitoa.

Irina Virtanen, Seppo Y. T. Junnila, Tarja Saaresranta

Esikartoitus hyödyttää terveydenhuollon menetelmien arviointia

- Terveydenhuollon menetelmien arviointi tuottaa tieteellisesti perusteltua tietoa päätöksenteon tueksi potilastyöhön ja terveyspoliittisiin linjauksiin.

Tuija S. Ikonen, Jaana Isojärvi, Antti Malmivaara

Nilkkamurtumien diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät potilasvahingot Potilasvakuutuskeskuksen korvaamat tapaukset vuosilta 2002-2007

Nilkkamurtumien diagnostiikka ja hoitolinjan oikea valinta on, lievimpiä murtumia lukuun ottamatta, vaativaa. Nilkkamurtumat ovat leikkaushoitoa usein tarvitsevista murtumista kaikkein tavallisimpia. Nilkka on myös altis postoperatiivisille infektioille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa ongelmat selvittämällä puutteet ja virheet näiden vammojen hoidossa ja siten löytää keinoja parantaa hoitotuloksia.

Eero Hirvensalo, Jarkko Pajarinen, Ari Majola, Jari Salo, Reima Palonen, Ole Böstman

Sukupuolitautien anturiverkosto 1995-2006:
Toistuvat sukupuolitautitartunnat ovat yleisiä

Klamydian esiintyvyyttä seurataan nykyään vain laboratorioiden tartuntatauti-ilmoitusten avulla. Sukupuolitautien anturiverkosto kerää tartuntatautirekisteriä täydentävää tietoa klamydian ja muiden sukupuolitautien esiintyvyydestä sekä tartuntaan vaikuttaneista tekijöistä, kuten partnereista ja riskikäyttäytymisestä.

Eija Hiltunen-Back, Petri Ruutu, Hannu Kautiainen, Lars Ådahl, Raija Savolainen, Jorma Paavonen, Timo Reunala

Suomen- ja ruotsinkielisten erot elintavoissa ja koetussa terveydessä

Elintavoilla on keskeinen merkitys kansantautien synnyssä ja terveyden edistämisessä. Suomessa tiedetään, että ruotsinkielinen väestö on suomenkielistä terveempi ja pitkäikäisempi. Tutkimuksessa selvitettiin, eroavatko kieliryhmät myös elintavoiltaan ja esiintyvätkö mahdolliset erot asuinalueesta riippumatta.

Satu Helakorpi, Sakari Suominen, Elina Laitalainen, Bengt Lindström, Antti Uutela, Pekka Puska

Suomalaisten lääkärien tupakointi ja tupakasta vieroitusta koskevan Käypä hoito -suosituksen tuntemus vuonna 2006

Tutkimuksessa selvitettiin sekä suomalaisten lääkärien tupakointia vuonna 2006 että sitä, missä määrin lääkärit tunsivat ja käyttivät tupakointia, nikotiiniriippuvuutta ja vieroitushoitoja koskevaa Käypä hoito -suositusta.

Lasse Hokkinen, Patrick Sandström, Vesa Jormanainen, Kristiina Patja, Markku Myllykangas

Muistihäiriöpotilaan ravitsemustilaa on syytä seurata

Muistisairaat ovat aliravitsemuksen vaarassa. Ravitsemustilan arvioinnin tulisi kuulua muistihäiriöpotilaan tutkimukseen.

Maria Nuotio, Pirkko Tuominen, Sirpa Hartikainen, Kirsi Lampi, Tiina Luukkaala, Pirkko Jäntti

Potilasasiamiehen työtä ja asemaa tulisi vahvistaa

Potilasasiamiestoiminta alkoi virallisesti kattavana Suomessa vuonna 1993 potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) tultua voimaan. Muun muassa lääninhallitukset, Kuluttajayhdistys Suomen Potilasasiamiehet ry ja yksittäiset potilasasiamiehet ovat selvittäneet potilasasiamiesten työkentän koostumusta lain voimassaoloaikana.

Mikko Kareinen, Juuso Nieminen, Helena Mussalo-Rauhamaa, Kaija Pullinen, Kirsti Riihelä

Vieläkö yöllä leikataan?

Tutkimme sairaaloiden päivystysleikkausten ajoittumista eri vuorokaudenaikoihin.

Intensium Laatukonsortion Tutkimusryhmän Puolesta, Riitta Marjamaa, Minna Niskanen, Timo Porkkala, Päivi Valta, Risto Kuosa, Markku Hynynen

Terveyskeskuksissa annettavan lääkärikoulutuksen laadun seurantaan on kehitettävä arviointi- ja palautejärjestelmä

Kaikki lääkärit osallistuvat ammatillisen jatkokoulutuksensa aikana koulutukseen terveyskeskuksessa. Arvioimme terveyskeskuksessa tapahtuvaa lääkärikoulutusta tavoitteena saada siitä kokonaiskuva Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen terveyskeskuksissa ja kehittää työkalu jatkuvaan arviointiin.

Annikki Savolainen, Irma Virjo, Kari Mattila, Doris Holmberg-Marttila

Mielenterveyssitoumus luotsaa mielenterveyspolitiikkaa EU:ssa

- EU:n tavoitteena on ollut 1990-luvun lopulta lähtien väestön mielenterveyden ja ehkäisevän mielenterveystyön edistäminen.

Mia Mäkinen, Kristian Wahlbeck

COPD:n kustannukset ovat Suomessa pienemmät kuin aiemmin arvioitiin

Tutkimuksessa selvitettiin COPD:stä aiheutuneet kokonaiskustannukset Suomessa vuonna 2006. Lisäksi tutkittiin, miten kokonaiskustannukset jakautuvat eri kustannustekijöiden kesken. Aiempia tutkimuksia taudin kustannuksista ei Suomessa juuri ole julkaistu.

Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Klaukka ‡, Anne Pietinalho, Pekka Rissanen

Ortogeriatria - hankkeesta käytäntöön Etelä-Pohjanmaalla

- Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä käynnistettiin viisi vuotta sitten geriatrinen toiminta uutena erikoisalana. Lonkkamurtumapotilaiden moniammatillisen hoito- ja kuntoutusketjun kehittämishanke aloitti ortogeriatrisen yhteistyö.

Maria Nuotio, Pekka Jokipii, Hanna Viitanen, Pirkko Jäntti

Näkyykö terveydenhuollon muuttuva toimija- ja toimintarakenne Etelä-Suomen lääninhallitukseen tulleissa kanteluissa?

Suomessa terveydenhuollon valvonnasta vastaavat lääninhallitukset ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO), vuodesta 2009 alkaen Sosiaali- ja ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira).

Jussi Leskinen, Helena Mussalo-Rauhamaa, Marjut Frantsi-Lankia, Kirsti Riihelä

Iäkkäiden potilaiden kokonaislääkitystä on syytä arvioida säännöllisesti kotihoidossa

Helsingin terveyskeskuksen Polyfarmasia-hankkeessa selvitettiin monilääkityksen ja kliinisesti merkittävimpien yhteisvaikutusten (D- ja C-luokan interaktiot) yleisyyttä, haitallista päällekkäiskäyttöä sekä iäkkäille sopimattomien lääkkeiden (antikolinergiset lääkeaineet, pitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit) käyttöä. Selvitys oli osa nykytilakartoitusta, jonka perusteella pyrittiin kehittämään yhtenäinen toimintamalli lääkehoidon seurantaan ja arviointiin kotihoidossa.

Taina Jokinen, Jyrki Vanakoski, Liisa Skippari, Merja Iso-Aho, Riitta Simoila

WHOIKE-tietojärjestelmän käyttöönotto jouduttiin keskeyttämään Etelä-Karjalan keskussairaalassa

- Valtakunnallinen terveydenhuollon sähköisen dokumentoinnin kehittäminen aiheuttaa runsaasti muutoksia sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon tietojärjestelmiin.

Markku Härmä, Pasi Juvonen, Päivi Ovaska

Päivystyspotilaiden hoitoon ohjautuminen ja hoidon tarkoituksenmukaisuus terveysasemalla päiväsaikaan

Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, miten terveysaseman erillinen päiväaikainen yhteisvastuullinen päivystysvastaanotto vastasi potilaiden päivystyksellisen hoidon tarpeisiin.

Martina A. Torppa, Anne Kokkonen, Satu Raumavirta-Koivisto, Antti A.T. Iivanainen, Kaisu H. Pitkälä