Yksityislääkärien potilastietojärjestelmät arvioitu
- kritiikkiä, mutta kiitostakin

Sähköisistä potilastietojärjestelmistä on tullut lääkärin keskeinen työkalu, mutta niiden toimivuus ja käytettävyys on herättänyt kritiikkiä. Tutkimuksessa selvitettiin yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevien lääkärien näkemyksiä käyttämiensä tietojärjestelmien hyvin toimivista ominaisuuksista ja keskeisistä ongelmista.

Tinja Lääveri, Ilkka Winblad, Hannele Hyppönen, Jarmo Reponen, Johanna Viitanen, Kari J. Antila

Lääkärit tietojärjestelmäkoulutuksessa
Kokemuksia sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotosta

Lääkärien asenteet sähköisiin potilastietojärjestelmiin vaihtelevat paljon. Koulutus on myös koettu riittämättömäksi. Kyselytutkimuksessa selvitettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lääkärien mielipiteitä sähköisestä potilastietojärjestelmästä, sen käytöstä sekä käyttöönottokoulutuksen sisällöstä ja hyödystä. Aiemmin ei lääkärien tietojärjestelmäkoulutuksesta ole maassamme julkaistu tutkimustietoa.

Lauri Lammi

Potilastietojärjestelmät eivät tue systemaattista ennaltaehkäisyä
Tuloksia EPA Cardio -tutkimuksesta

Sepelvaltimotaudin päätetapahtumia voidaan vähentää hoitamalla riskitekijöitä. Keskeistä on tunnistaa suuren riskin potilaat, arvioida heidän kokonaisriskinsä ja kohdentaa ennaltaehkäisevät toimenpiteet heille. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka potilasasiakirjojen riskitekijämerkinnät ovat toteutuneet ja voidaanko niitä käyttää hyväksi sydän- ja verisuonisairauksien systemaattisessa ennaltaehkäisyssä.

Tuomas Koskela, Irma Nykänen, Esko Kumpusalo

Kenen on vastuu ja kuka voi vaikuttaa mielenterveysongelmiin?

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää väestön, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä päättäjien näkemyksiä siitä, kenellä koetaan olevan vastuu mielenterveyspalveluiden kehittämisestä ja yksilön mielenterveysongelmien ratkaisemisesta sekä kenen katsotaan voivan vaikuttaa asiaan.

Kirsti Kähärä, Juhani Grönlund, Kari Mattila

Terveyskeskusten toimivuus ei ole viime vuosina parantunut

Vuosina 2008-2011 toteutettavan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) yhtenä päätavoitteena on perusterveydenhuollon toimivuuden parantaminen. Palvelujen saatavuutta on pyritty edistämään myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras-hanke) avulla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lääkärien näkemyksiä terveyskeskusten toimivuudesta vuonna 2010.

Harri Haimakainen, Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo

Hoitotakuu jää usein toteutumatta TULE-sairauksien kuntoutuksessa

Tuki- ja liikuntaelinten (TULE) sairauksien ensisijainen hoito on yleensä konservatiivinen. Kroonisissa kiputiloissa lääkkeistä on usein vain lyhytaikaista apua. Tutkimusnäyttöä on erityisesti harjoitusterapiasta, mutta osa potilaista tarvitsee myös fysikaalisia hoitoja aktiivisen kuntoutuksensa tueksi. Tutkimuksessa selvitettiin fysioterapian resursseja perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Jari Ylinen

Eroja Kouvolan omien ja ulkoistettujen terveysasemien palvelutuotannossa

Tutkimuksemme tarkoitus oli yhden kunnan ja yhden ulkoistetun palvelutuottajan tapausesimerkin avulla tuottaa uutta tietoa palvelujen ulkoistamisen vaikutuksista poliittisen päätöksenteon tueksi. Koska Kouvolan terveyskeskuksen työntekijät ovat keväästä 2009 saakka järjestelmällisesti syöttäneet potilastietojärjestelmiin potilaskontaktien syyt ja toimenpidetiedot, kykenemme mittaamaan terveysasemien palveluiden kokonaistuotannon ja vertailemaan tuotantotapoja keskenään. Vertasimme kunnan ulkoistamien terveysasemien palvelutuotantoa oman tuotannon terveysasemiin sekä kuvasimme poikkeavien tuotantomallien käytön seurauksia.

Outi Elonheimo, Kati Myllymäki, Miika Linna

Masennuksen lyhytpsykoterapia - vähän käytetty mahdollisuus julkisessa terveydenhuollossa

Kansansairautemme masennus on uhka elämänlaadulle ja se aiheuttaa myös huomattavaa työ- ja toimintakyvyn heikentymistä. Lievää ja keskivaikeaa masennusta voidaan hoitaa tehokkaasti lyhytpsykoterapian avulla. Vaikuttavaksi osoitettuja lyhytterapioita masennuksen hoidossa ovat interpersonaalinen psykoterapia, kognitiivinen lyhytpsykoterapia ja fokusoitu psykodynaaminen lyhytpsykoterapia.

Teija Honkonen, Maria Vuorilehto

Aivoverenkiertohäiriöpotilaan läheisen tiedonsaanti ensiapupoliklinikalla

Tutkimuksella selvitettiin, minkälaista tietoa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden (AVH) läheiset ovat saaneet terveydenhuoltohenkilökunnalta ensiapupoliklinikalla sekä mitkä tekijät ovat yhteydessä heidän käynnin aikana saamaansa tietoon. Tavoitteena on tuottaa tietoa läheisten tiedonsaannin kehittämiseksi.

Pirjo Virtanen, Eija Paavilainen, Mika Helminen, Päivi Åstedt-Kurki

Arvopohjainen työkyvyn hallinta tehostaa työterveyshuoltoa
Kahden yrityksen tapauskuvaus

- Yritysten työterveyshuollossa käytetään laajasti suoritepohjaista palvelumallia, joka perustuu yksittäisiin hoitotoimenpiteisiin.

Guy Ahonen, Lasse Parvinen, Harri Vainio, Kaj Husman, Matti Ylikoski, Arvi Parvinen, Juha Liira, Inkeri Puputti, Sirkka Parry

Onko masennus hoidettavissa työterveyshuollossa?

Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on lisääntynyt samalla kun työurien pidentäminen on noussut yhteiskunnan tavoitteeksi. Työterveyshuoltoon on ryhdytty kehittämään toimivaa hoitomallia masennuksen tunnistamiseksi ja hoidon tehostamiseksi. Hankkeen aluksi oli tarpeen selvittää masennuspotilaiden hoidon nykytila työterveyshuollossa.

Erkki T. Kaila, Anne Väisänen, Jyrki Varjonen, Anneli Laamanen, Timo Leino

Vieraskielisten potilaiden kivunhoito yliopistosairaalan päivystyksessä

Akuutin kivun mittaamiseen ja hoitoon on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota, mutta päivystyspotilaan kipu jää usein vaille riittävää lievitystä. Potilaan kulttuurilla ja etnisellä taustalla on todettu olevan vaikutusta kivunhoitoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää muiden kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien potilaiden kivunhoitoa Meilahden päivystyspoliklinikassa.

Leila Niemi-Murola, Jukka Halavaara, Vesa Kontinen, Veli-Pekka Harjola, Juho Mattila

Parannusta keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen akuuttihoidossa vuosien 1998 ja 2008 välillä

Vuonna 1998 toteutetussa kyselytutkimuksessa todettiin puutteita keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa maamme akuuttisairaanhoitopisteissä. Eniten epävarmuutta oli hapen annostelussa. Kysely päätettiin toistaa vuonna 2008, kymmenen vuoden aikana sairauden hoidon kehittämiseksi tehdyn työn jälkeen.

Anne Pietinalho

Auditoinnin tulokset kannustavia:
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärikoulutus parantunut

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärikoulutus yliopisto- ja keskussairaaloissa auditoitiin systemaattisesti vuosina 2003-2006. Kaikki yksiköt täyttivät koulutuksen perusvaatimukset hyvin, mutta koulutuksen uusien apu- ja seurantavälineiden käytössä oli puutteita.

Juha Mäkinen, Riikka Aaltonen, Seppo Heinonen

Vuorovaikutustaidot osana lääkärin ammatillista kehittymistä

- Vuorovaikutusopinnot ovat vakiintuneet osaksi lääkärien peruskoulutusta. Erikoistumis- ja täydennyskoulutukseen niitä ei kuitenkaan sisälly riittävästi.

Eeva Pyörälä, Päivi Hietanen

Sairaalan johtoryhmät kaipaavat kehittämistä

Johtoryhmätyöskentelyllä on merkittävä rooli terveydenhuollon organisaatioiden sirpaloituneen kokonaisuuden koordinaatio- ja johtamisvälineenä. Johtoryhmien kehittämistä voidaan pitää erityisen tärkeänä erikoissairaanhoidossa, jossa johtamistasoja on perusterveydenhuoltoa enemmän ja jossa osaaminen jakautuu useisiin professioihin ja erikoisaloihin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää johtoryhmätyöskentelyn merkitystä johtamisen eri tasoilla erikoissairaanhoidossa.

Elina Viitanen, Juha V. Virtanen, Lauri Kokkinen, Tarja Valkonen, Leena Mikkola, Hannu Puolijoki

Potilasturvallisuusopetus ei saa syyllistää opiskelijoita

Potilasturvallisuuden edistäminen on tärkeä osa lääketieteen perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta. Potilasturvallisuusnäkökohdat on integroitu lääketieteen perusopetukseen, mutta aiheelle on omistettu varsin vähän eriytettyä opetusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääketieteen opiskelijoiden näkemyksiä potilasturvallisuudesta.

Leila Niemi-Murola, Minna Kaila

Joka kolmas kaihileikkausta odottavista ei täytä kiireettömän leikkaushoidon kriteerejä

Kaihin kiireettömän leikkaushoidon kriteereinä maassamme on vuodesta 2005 alkaen ollut näöntarkkuuden heikkeneminen tasolle

Aura Falck, Tuuli Rintala, Pekka Virtanen, Anja Tuulonen

Eurooppalainen suositus diabeteksen ehkäisystä IMAGE-hankkeen tulokset hyötykäyttöön myös Suomessa

- Tutkimusnäyttö elämäntapaintervention hyödystä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä on vakuuttavaa, mutta diabeteksen ehkäisyohjelmia varten ei ole ollut kansainvälisiä suosituksia.

Jaana Lindström, Pia Pajunen, Aila Rissanen, Auli Pölönen, Timo Saaristo, Markku Peltonen, Jaakko Tuomilehto

Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä

Potilastietojärjestelmät ovat lääkärin välttämätön työväline, mutta niiden toimivuutta ja käytettävyyttä on kritisoitu voimakkaasti. Kattavaa tutkimusta lääkärien tietojärjestelmiä koskevista mielipiteistä ja kokemuksista ei ole Suomessa aikaisemmin tehty. Tässä artikkelissa esitetään perustuloksia kansallisesta potilastietojärjestelmiä lääkärien työvälineenä kartoittavasta tutkimuksesta. Tutkimuksen näkökulmana on potilaskertomusjärjestelmien käytettävyys.

Jukka Vänskä, Johanna Viitanen, Hannele Hyppönen, Marko Elovainio, Ilkka Winblad, Jarmo Reponen, Tinja Lääveri