Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu Kaikissa on kehitettävää Potilastietojärjestelmistä on tullut lääkärin keskeinen työkalu, mutta niiden toimivuus ja käytettävyys on herättänyt paljon arvostelua. Tutkimuksessa on selvitetty lääkärien kokemuksia sairaaloiden ja terveyskeskusten tietojärjestelmien ongelmista ja hyvin toimivista ominaisuuksista. Ilkka Winblad, Hannele Hyppönen, Jukka Vänskä, Jarmo Reponen, Johanna Viitanen, Marko Elovainio, Tinja Lääveri Terveydenhuolto 50-52/2010 Kommentteja
Lääkärit portinvartijoina alueellisen tietojärjestelmän käyttöönotossa Tutkimuksessa kuvataan aluetietojärjestelmän (SALPA) käyttöönottoa Satakunnan sairaanhoitopiirissä, työntekijöiden arvioita käyttöönotosta ja järjestelmän aiheuttamasta muutoksesta ja hyödystä omassa työssä. Aluetietojärjestelmä on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön asiakaspalvelutilanteissa, joissa potilaasta tarvitaan hoitotietoja toisten organisaatioiden tietojärjestelmistä. Ilmari Rostila, Paula Asikainen, Kimmo Jarvanne, Tarja Suominen Terveydenhuolto 50-52/2010 Kommentteja
Päiväkirurgian käytössä ja tuottavuudessa suuria eroja Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla päiväkirurgisen toiminnan laajuutta ja tuottavuutta suomalaisissa keskussairaaloissa. Antti Peltokorpi, Paulus Torkki, Jussi Tan, Johanna Aitamurto, Lea Laakso-Salmenhaara, Ilkka Arnala, Jukka-Pekka Mecklin Terveydenhuolto 49/2010 Kommentteja
Lääkärivaje hidastaa hoitoonpääsyä terveyskeskuksissa Vuonna 2005 potilaiden oikeus kiireettömään hoitoon turvattiin hoitotakuuta koskevalla lainsäädännöllä. Hoitoonpääsyn toteutumista on siitä lähtien seurattu puolivuosittain. Samaan aikaan terveyskeskuksissa on ollut lääkärivajetta, jonka on oletettu vaikuttavan hoitoonpääsyyn. Tässä selvityksessä tutkittiin lääkäritilanteen ja hoitoonpääsyn välistä yhteyttä sekä sitä, miten muut terveyskeskukseen liittyvät tekijät vaikuttivat hoitoonpääsyyn perusterveydenhuollossa. Piitu Parmanne, Sanna-Mari Saukkonen, Juho Ruskoaho, Satu Vuorio Terveydenhuolto 48/2010 Kommentteja
Vertailuanalyysi yhdenmukaisti muistipotilaiden ajoterveyden arviointia - Lääkäreille tuli vuonna 2004 velvollisuus ilmoittaa poliisille potilaista, jotka ovat menettäneet ajoterveytensä. Ilmoitusvelvollisuutta koskeviin sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisohjeisiin liittyy kuitenkin tulkintaongelmia muistipotilaiden ajokykyä arvioitaessa. Terhi Rahkonen, Jaana Suhonen, Pertti Karppi, Tuula Pirttilä ‡ Terveydenhuolto 47/2010 Kommentteja
Sairaalan yksiköiden hukattu kapasiteetti käy kalliiksi Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaalan kolmen yksikön kapasiteetin ominaispiirteet ja tarkastella yksiköiden tuottamien toimenpiteiden keskimääräisiä yksikkökustannuksia ja kapasiteetin vajaakäytön kustannuksia. Tanja Kaarna, John Lindblom, Markku Härmä, Timo Kärri Terveydenhuolto 46/2010 Kommentteja
Terveyskeskuksista löytyy intoa lääkärien ohjaukseen Lähes kaikki suomalaiset lääkärit työskentelevät perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai erikoislääkärikoulutuksen aikana vähintään 9 kuukautta terveyskeskuksessa. Jakson koulutuksellisena tavoitteena on oppia ymmärtämään perusterveydenhuollon työn omaleimaisuus. Henkilökohtaisen ohjauksen merkitys on keskeinen. Ohjauksen kehittämiseksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen vastuualue suunnitteli ohjaajille koulutusjärjestelmän, jonka toteutettavuus on tässä arvioitu. Doris Holmberg-Marttila, Irma Virjo, Annikki Savolainen, Kari Mattila Terveydenhuolto 45/2010 Kommentteja
Painehaavapatjainvestoinnin kustannushyödyt terveyskeskuksen vuodeosastolla Painehaavat ovat yksi esimerkki väestön ikääntymisen aiheuttamista sairauksista. Ne ovat monitahoinen ja kallis ongelma ja kuluttavat terveydenhuollon resursseja. Painehaavojen syntymistä voidaan ehkäistä hoidollisesti tehokkaiden ja kliinisesti tutkittujen painehaavapatjojen avulla ja oikealla hoidolla. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida, mitä hyötyjä ja kustannuksia terveyskeskukselle koituu, jos se investoi tarpeenmukaisiin painehaavapatjoihin jokaiselle potilaalle. Heidi Peltonen, Mervi Lepistö, Jukka K. Vihersaari Terveydenhuolto 45/2010 Kommentteja
Vaikutusmahdollisuudet ja organisaation oikeudenmukaisuus lääkärintyössä Työpaikan oikeudenmukaisuus ja vaikutusmahdollisuudet työssä ovat tärkeitä työympäristöön liittyviä resursseja, joiden on osoitettu olevan yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin ja terveyteen. Yhteys on havaittu aiemmin myös lääkäreillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, ovatko määräaikaisissa ja pysyvissä työsuhteissa työskentelevät lääkärit eri asemassa näiden psykososiaalisten resurssien suhteen. Tarja Heponiemi, Timo Sinervo, Jukka Vänskä, Hannu Halila, Marko Elovainio Terveydenhuolto 44/2010 Kommentteja
Astman sairaalahoito ja päivystyskäynnit laadun indikaattoreina Vuonna 2008 on aloitettu kansallinen allergiaohjelma, jonka tavoitteena on terveydenhuollon voimavarojen kohdentaminen vaikeiden allergioiden hoitoon ja niiden pahenemisen estämiseen sekä allergisten sairauksien aiheuttamien kustannusten vähentäminen. Kansainvälisessä arviossa on kiinnitetty huomiota astmapotilaiden sairaalahoitojaksojen suureen määrään Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka käyttökelpoisia astman päivystyskäyntejä ja sairaalahoitojaksoja kuvaavat luvut ovat astman hoidon laatuindikaattoreina. Paula Kauppi, Miika Linna, Päivi Hämäläinen, Tari Haahtela Terveydenhuolto 43/2010 Kommentteja
Spirometriatutkimusten laatu on Suomessa jo hyvä Valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset Spirometria on keuhkojen tuuletustoimintaa selvittävä, terveydenhuollossa laajasti käytetty tutkimus, jolla on keskeinen merkitys astman ja keuhkoahtaumataudin diagnosoinnissa ja seurannassa. Spirometriatutkimukset tehdään nykyään yleensä perusterveydenhuollossa. Suomessa on tehty aikaisemmin kaksi valtakunnallista selvitystä spirometriatutkimusten laadusta. Anne Pietinalho, Päivi Piirilä, Tuija Poussa, Tuula Lindholm, Aino Siukola, Anssi Sovijärvi Terveydenhuolto 43/2010 Kommentteja
Kansallinen allergiaohjelma vaatii koulutusta ja työkaluja Suomessa on arvioitu uudelleen allergioiden ehkäisyä ja hoitoa ja aloitettu kansallinen allergiaohjelma 2008-18, jonka koulutus on käynnissä sairaanhoitopiireissä. Ohjelman alkuvaiheessa selvitettiin hoitokäytäntöjä ja hoidon saatavuutta. Ohjelman keskeisiä tavoitteita on lisätä allergisten ihmisten immunologista sietokykyä sekä estää sairauden pahenemisvaiheita. Paula Kauppi, Jari Kämäräinen, Tari Haahtela Terveydenhuolto 43/2010 Kommentteja
Ensisynnyttäjien näkemykset imeväisen ruokinnasta ja sen yhteydestä terveyteen Tavoitteena oli selvittää ensisynnyttäjien näkemyksiä lapsen ruokinnasta ja varhaisen ravitsemuksen ja terveyden välisistä yhteyksistä. Tutkimus on osa viiden EU-maan yhteistä projektia. Tässä artikkelissa tarkastellaan Suomen tuloksia. Heini Rousku, Erika Isolauri, Sari Laksio, Kirsi Laitinen Terveydenhuolto 42/2010 Kommentteja
Ulkomaalaiset lääketieteen opiskelijat ja tieteelliset jatko-opiskelijat Suomessa - Ulkomaalaisten lääkärien, hammaslääkärien ja opiskelijoiden määrät ovat viime vuosina kasvaneet Suomessa. Tiina Paunio, Johan Lundin, Annukka Marjamaa, Liisa Myllykangas, Kaisa Silander, Pirjo Pennanen, Matti Aarnio, Minna Oksanen, Joao Dia~S, Sari Pesonen, Akseli Hemminki Terveydenhuolto 41/2010 Kommentteja
ETA-alueen ulkopuolella lääkäriksi valmistuneet Lääkärien kuulustelujärjestelmä ja siihen osallistuneet vuosina 1994-2009 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen yleislääketieteen oppiala järjestää ETA-alueen ulkopuolella tutkintonsa suorittaneille lääkäreille kuulustelut, jotka Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEO) vaatii ennen lääkärien laillistamista. Nykymuotoinen vuodesta 1994 käytössä ollut kuulustelujärjestelmä kuvataan tässä artikkelissa. Tutkimuksessa selvitettiin, keitä kuulustelujen osanottajat ovat olleet. Riitta-Liisa Haukilahti, Irma Virjo, Kari Mattila Terveydenhuolto 41/2010 Kommentteja
Terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuus Suomen ja muiden maiden välillä Suomeen muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten terveysalan ammattilaisten määrä on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut. Ulkomaalaistaustaisella terveysalan ammattilaisella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Suomessa laillistettua terveydenhuollon ammattihenkilöä, joka ei ole syntyperältään suomalainen. Heidän lukumäärästään ja sijoittumisestaan työelämään on julkaistu niukasti tutkimustietoa. Tiedämme vähän myös suomalaisten terveyden ammattilaisten työskentelystä ulkomailla. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuutta Suomeen ja Suomesta pois. Tutkimuksessa selvitetään myös liikkuvuuden lähtö- ja vastaanottajamaita sekä ulkomaalaistaustaisen henkilöstön sijoittumista terveydenhuollon eri sektoreille. Hannamaria Kuusio, Marko Elovainio, Jukka Vänskä, Tarja Heponiemi, Anna-Mari Aalto, Sari Koivuniemi, Reijo Ailasmaa, Ilmo Keskimäki Terveydenhuolto 41/2010 Kommentteja
ICP-ohjausjärjestelmän vaikuttavuus hoitoprosessissa Systemaattinen kirjallisuuskatsaus - ICP (Integrated Care Pathway) on hoitoprosessin ohjausjärjestelmä, jonka tarkoituksena on standardoida hoitoa ja parantaa sen laatua. Henrik Vänskä, Olli-Pekka Ryynänen, Risto P. Roine, Leena Setälä Terveydenhuolto 40/2010 Kommentteja
Vanhempien tupakointi äidin ensiraskaudesta lapsen 15 vuoden ikään Vanhempien tupakointi altistaa lapsen tupakansavulle ja mallioppimiselle. Tutkimuksessa selvitettiin vanhempien tupakointikäyttäytymistä ja siihen liittyviä sosiodemografisia tekijöitä äidin ensimmäisestä raskaudesta esikoislapsen 15 vuoden ikään asti. Piia Niemi-Mustonen, Kristiina Patja, Päivi Rautava, Minna Aromaa, Solja Niemelä, Matti Sillanpää Terveydenhuolto 39/2010 Kommentteja
Sairaalainfektioiden torjunta vaatii jatkuvaa ponnistelua Hoitoon liittyvillä infektioilla on merkittäviä kansanterveydellisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Infektioiden torjuntatyön kehittämiseksi on olennaista kartoittaa säännöllisesti sairaaloiden käytettävissä olevia voimavaroja. Tommi Kärki, Irma Meriö-Hietaniemi, Teemu Möttönen, Petri Ruutu, Outi Lyytikäinen Terveydenhuolto 38/2010 Kommentteja
Kiireellisen lastenpsykiatrian nykyiset työkäytännöt Kiireellisen lastenpsykiatrisen hoidon tarve on kahden viime vuosikymmenen aikana jatkuvasti lisääntynyt. Tätä tarvetta vastaamaan on sairaanhoitopiireissä kehitetty erilaisia kiireellisen lastenpsykiatrian työkäytäntöjä. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa, miten kiireellisten lastenpsykiatristen potilaiden hoito on järjestetty eri sairaanhoitopiireissä. Lisäksi selvitettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) lastenpsykiatrian osastolla vuonna 2008 akuuttihoidossa olleiden lasten hoitotietoja. Heidi Parviainen, Taina Juvén, Pirkko Koivu, Jorma Piha Terveydenhuolto 37/2010 Kommentteja
Ainakin kahdeksan lääkäriä ehdolla europarlamenttiin Terveydenhuolto Ainakin kahdeksan lääkäriä ehdolla europarlamenttiin Puolet lääkäriehdokkaista on Vapauden liiton listalla. Avoin artikkeli
Hallituksen tekemien leikkausten vaikutukset opiskelijoihin huolestuttavat Medisiinari Hallituksen tekemien leikkausten vaikutukset opiskelijoihin huolestuttavat Myös kaksiportainen tutkinto herättää paljon keskustelua, kertoo Helsingin lääkiksessä opiskeleva Teemu Silver. Avoin artikkeli
"Hoitamamme potilaat joutuvat nyt erityistarkastelun alle" Terveydenhuolto "Hoitamamme potilaat joutuvat nyt erityistarkastelun alle" Kehysriihen kirjaus plastiikkakirurgiasta kuvastaa alasta vallitsevaa värittynyttä julkisuuskuvaa, sanoo Tuija Ylä-Kotola. Avoin artikkeli
Mistä kertovat yksityislääkärien isot alueelliset hintaerot? Terveydenhuolto Mistä kertovat yksityislääkärien isot alueelliset hintaerot? Ei ole yhtä selkeää vastausta, sanoo erikoistutkija Mikko Nurminen Kelasta. Avoin artikkeli
Liitto julkisti EU-vaalitavoitteensa Jäsen Liitto julkisti EU-vaalitavoitteensa Toiveena on terveellinen ja turvallinen Eurooppa, jossa ihmiset voivat hyvin. Avoin artikkeli
Varsinais-Suomessa esitetään henkilöstön lomautuksia Terveydenhuolto Varsinais-Suomessa esitetään henkilöstön lomautuksia Hyvinvointialueen talous on kriisiytynyt, ja jostain on löydettävä 30 miljoonan lisäsäästöt. Avoin artikkeli