Enemmistö lääkäreistä pitää tietoteknologian muutosta myönteisenä

Tietoteknologian kehitys on ollut nopeaa parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Terveydenhuollon toimintaympäristö on sen myötä muuttunut. Kokeneet lääkärit tuntevat kehityskaaren koko työuransa ajalta.

Riitta-Liisa Haukilahti, Irma Virjo, Hannu Halila, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski, Santero Kujala, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Hoitotakuu toteutuu kipupoliklinikoilla säätelemällä potilasvirtoja

Pitkäaikaisen kivun hoitoon pääsyn kriteerit tulivat voimaan maaliskuussa 2007. Nykyiset seurantajärjestelmät eivät tuota kattavaa tietoa kipupotilaiden hoitoon pääsystä.

Nora Hagelberg, Aki Hietaharju, Petteri Maunu, Maija Haanpää

Sukupuolten palkkaerot pysyneet pieninä kuntasektorin lääkäreillä

Naisten keskiarvopalkka on ollut Suomessa noin 80 % miesten palkasta koko 2000-luvun ajan. Tarkoituksena oli selvittää sukupuolten välisen palkkaeron suuruus kuntasektorin lääkäreillä ja tutkia, onko palkkaerossa tapahtunut muutosta neljän vuoden aikana.

Juho Ruskoaho, Jukka Vänskä

Lääkäriliiton lausunto
Terveydenhuoltolakityöryhmän mietinnöstä

Lääkäriliitto antoi lausunnon Terveydenhuoltolakityöryhmän mietinnöstä 28. lokakuuta 2008.

Leikkaukseen kotoa -malli soveltui valtaosalle leikkauspotilaista Hyvinkäällä

Hyvinkään sairaalassa on kehitetty Leikkaukseen kotoa - eli LEIKO-toimintaa vuodesta 2000. Syyskuussa 2006 avattiin uudet LEIKO-prosessia varten rakennetut vastaanottotilat, joiden kautta potilaat kävelevät leikkaussaliin. Tässä artikkelissa kuvataan LEIKO-prosessia ja sen tuloksia vuodelta 2007, jolloin tilat oli vastikään otettu kaikkien operatiivisten potilaiden käyttöön.

Ulla Keränen, Essi Karjalainen, Pertti Pitkänen, Harri Tohmo

Vaaratapahtuminen raportointi-järjestelmät kehittävät hoitoa turvallisemmaksi

Potilaan hoitoon liittyvät virheet ja läheltä piti -tapahtumat ovat yleisiä ja aiheuttavat haittaa potilaalle. Niihin liittyvät kustannukset ovat merkittäviä. Terveydenhuollossa toistetaan samoja virheitä aina uudelleen oppimatta vaaratilanteista. Vaaratapahtumien järjestelmällinen raportointi ja käsittely antavat henkilöstölle ja organisaatiolle mahdollisuuden oppia virheistä.

Timo Keistinen, Marina Kinnunen, Tarja Holm

Aina roiskuu kun rapataan, mutta virheistä tulee oppia Haittatapahtumien kirjaamisessa yhä parantamisen varaa

Suomessa ei kerätä ja hyödynnetä systemaattisesti hoitoon liittyviä haittatapahtumatietoja. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten näiden tietojen sekä diagnoosi- ja toimenpidekoodien merkitsemisen täsmällisyyttä ja kattavuutta voitaisiin parantaa.

Leena-Maija Aaltonen, Kimmo Mattila, Markku Mäkijärvi, Ilkka Saario

Kokemukset terveydenhuollon menetelmien nopeasta arvioinnista myönteisiä Pirkanmaalla

- Pirkanmaalla on kehitetty uudenlainen toimintamalli terveydenhuollon menetelmien nopeisiin arviointeihin sairaanhoitopiirin omista tarpeista lähtien.

Heli Majamaa, Minna Kaila, Jaakko Herrala

Tarvitaanko Suomessa kokeellisia terveydenhuoltotutkimuksia?

- Terveydenhuollossa vaaditaan näyttöä yksittäisten teknologioiden, esimerkiksi lääkkeiden ja leikkausten, käytölle. Toimintatapoja (hoitostrategioita tai järjestelmätason päätöksiä) tämä vaatimus ei ole koskenut. Näitä koskevat ratkaisut on tehty yleensä päättelyn varassa.

Elina Hemminki, Matti Hakama, Nea Malila, Marja-Leena Perälä, Tytti Solantaus, Helena Varonen

Olisiko glaukooman järjestelmällisestä seulonnasta hyötyä Suomessa?

Tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää, mikä olisi glaukooman järjestelmällisen seulonnan kustannusvaikuttavuus ja kustannusutiliteetti Suomessa.

Hanna Vaahtoranta-Lehtonen, Anja Tuulonen, Pasi Aronen, Harri Sintonen, Liisa Suoranta, Niina Kovanen, Miika Linna, Esa Läärä, Antti Malmivaara

Terveyskeskusten työntekijät tarvitsevat henkilökohtaisia yhteyksiä erikoissairaanhoitoon

Terveydenhuollon toimivuuden kannalta yhteistyö on oleellinen asia. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, onko terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa työskentelevillä henkilökohtaisia yhteistyökumppaneita ja kokevatko he tarvitsevansa yhteistyökumppania.

Riitta Salunen, Tuuli Löfgren, Doris Holmberg-Marttila, Kari Mattila

Lyhyt terveyskysely tunnistaa uuden opiskelijan terveysriskit

Ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoiden terveystarkastus on muuttumassa kaksivaiheiseksi: kaikille lähetetään lyhyt sähköinen terveyskysely, seulalomake, jonka vastausten perusteella opiskelija tarvittaessa kutsutaan henkilökohtaiseen terveystapaamiseen. Tutkimuksessa testattiin kehitetyn seulalomakkeen toimivuutta ja tunnistuskykyä sekä tutkittiin sen perusteella terveystapaamisessa käyneiden ja siitä pois jääneiden terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä.

Kristina Kunttu, Teppo Huttunen

Toimipaikkakoulutus terveyskeskuksissa

Toimipaikkakoulutuksen tavoitteena on parantaa organisaation yhteistä osaamista ja yhtenäistää toimintakäytäntöjä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen vastuualue pyrkii yhdessä terveyskeskusten kanssa parantamaan toimipaikkakoulutuksen laatua ja ohjaamaan koulutusta moniammatilliseen suuntaan. Tutkimuksessa selvitettiin toimipaikkakoulutuksen käytäntöjä.

Doris Holmberg-Marttila, Outi Vilppula, Annikki Savolainen, Kari Mattila

Kunnalliselle vai yksityiselle?
Pelkästään taloudelliset tekijät eivät ohjaa lääkärien työpaikan valintaa

Suomessa on tutkittu lääkärien työvoiman kysyntää ja tarjontaa muun muassa lääkärimäärien ennakoinnin näkökulmasta. Tekijöitä, jotka ohjaavat lääkärien sijoittumista kunnalliselle tai yksityiselle sektorille, ei juurikaan ole analysoitu, ei myöskään kansainvälisesti.

Terhi Kankaanranta, Jari Vainiomäki, Hannu Halila, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski, Santero Kujala, Esko Kumpusalo, Kari Mattila, Irma Virjo, Jukka Vänskä, Pekka Rissanen

Mielialahäiriöisenkin henkilön kuntoutus kannattaa

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen masennuksen vuoksi on yleistynyt viime vuosina. Masennus on yleistynyt myös ammatillisen kuntoutuksen aiheena, mutta hitaammin kuin työkyvyttömyyseläkkeen syynä.

Jukka Kivekäs, Raija Gould, Mikko Pellinen

Reumanuoria valmennetaan siirtymään hoitoon nuorisopoliklinikalle

Merkittävällä osalla lastenreumaa sairastavista hoidon tarve jatkuu aikuisten terveydenhuollossa. Hoitovastuun siirtymistä aikuispuolelle kannattaa käsitellä prosessina, jossa lasta ja nuorta sekä heidän vanhempiaan vähitellen valmennetaan siirtymiseen.

Krista Karstila, Merja Malin, Heidi Mäkinen

Potilastyytyväisyyden mittaaminen perusterveydenhuollossa
Yhteistyöllä luotettavaa tietoa ja vertaisarviointia

Terveydenhuollon palveluissa tulisi nykyistä systemaattisemmin seurata asiakastyytyväisyyttä palvelujen laadun mittarina. Selvitimme Sisä-Suomen ja Pohjanmaan terveyskeskuksissa potilaiden mielipiteitä mittaavan kyselyn toteutettavuutta ja soveltuvuutta perusterveydenhuollon tiedonkeruu- ja vertailujärjestelmäksi.

Risto Raivio, Juhani Jääskeläinen, Doris Holmberg-Marttila, Kari Mattila

Kyselymittari itsearviointilomakkeessa selvittää tarkasti olkapään ongelmia

Olkapään alueen kivut aiheuttavat yhä enemmän lyhytaikaisia sairauspoissaoloja.

Pia Nyman, Kaj Palenius, Harri Panula, Esko Mälkiä

WHO tukee myös tulevaisuudessa kehitysmaiden tutkimusta

WHO:n perustajien mukaan tutkimus on järjestön keskeinen tehtävä.

Hannu Vuori

Syöpäpotilaiden saattohoito perusterveydenhuollossa

Tavoitteena oli kartoittaa syöpäpotilaiden saattohoitoa terveyskeskuslääkärien työssä.

Kaija Hautala, Anneli Fält, Heikki Hinkka, Ulla-Kaija Lammi, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen, Elise Kosunen