Luuston aineenvaihdunnan ja mineraalitiheyden muutokset syöpälapsilla

Vuosittain Suomessa sairastuu syöpään keskimäärin 150 lasta. Heistä noin kaksi kolmasosaa paranee pysyvästi. Syöpälasten elämänlaadun kehittämiseen onkin kiinnitetty enenevää huomiota. Useat syöpähoitojen sivuvaikutuksista on opittu tunnistamaan hyvin. Viime vuosina on huomiota kiinnitetty syöpälapsilla esiintyviin luustomuutoksiin, joita ovat ajoittain ilmaantuvat luunmurtumat, luustokivut sekä osteoporoottiset muutokset. Tutkimustietoa syöpälasten luustoon kohdistuvista haitallisista vaikutuksista on kuitenkin vähän.

Pekka Arikoski

Kohdunkaulan syövän joukkoseulontaan kuuluvan riskiryhmäseulonnan vaikuttavuus

Kohdunkaulan syöpä on toiseksi yleisin naisten syöpä maailmassa. Vuodesta 1992 lähtien sen ilmaantuvuus on suurentunut Suomessa.

Merja Viikki

Streptococcus pyogeneksen aiheuttama äkillinen nielurisatulehdus

Äkillinen nielurisatulehdus (myöhemmin tekstissä nielurisatulehdus) on yleinen tauti lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Streptococcus pyogenes aiheuttaa noin kolmasosan tapauksista. Jälkitautien mahdollisuus tekee S. pyogenes -infektioiden diagnostiikan ja hoidon erityisen tärkeäksi.

Markus Lilja

Tyyppi I ja III prokollageenien propeptidit sarkoidoosissa, fibrosoivassa alveoliitissa ja asbestin käsittelyyn liittyvissä keuhkosairauksissa

Keuhkojen parenkyymisairauksiin liittyvä ylimääräinen sidekudoksen kertyminen, keuhkofibroosi, on vaikea kliininen ongelma, johon liittyy keuhkojen toiminnanvajaus ja suurentunut kuolleisuus. Fibroosi seuraa alveolien tulehdusta ja on yleensä hidas ja salakavala prosessi. Sarkoidoosille on tyypillistä granuloomien kehittyminen tavallisimmin keuhkoihin ja imusolmukkeisiin. Suurin osa potilaista paranee ilman hoitoa, mutta 5-10 %:lle kehittyy etenevä vaurio, joka voi johtaa arpeutuessaan keuhkofibroosiin.

Lauri Lammi

Aivoaneurysman hoitotuloksia

Aivoaneurysmien hoidossa on suonensisäinen embolisaatio elektrolyyttisesti irrotettavalla platinalangalla (GDC, Guglielmi Detachable Coil) voimakkaassti yleistynyt: Kesällä 1998 raportoitu 20 000 potilaan määrä on jo kaksinkertaistunut. Tri Guido Guglielmi aloitti GDC-hoidot vuonna 1990 Yhdysvalloissa, jossa menetelmä sai v. 1995 FDA:n hyväksynnän indikaationa aneurysmat, joiden hoitoon liittyy tavallista suurempi operatiivinen komplikaatioriski. Nykyään USA:ssa noin 15 % aneurysmista hoidetaan endovaskulaarisesti. Euroopassa GDC:n käyttö on suhteellisesti yleisempää; sitä käytetään myös neurokirurgisesti operabeleissa aneurysmissa, ja eräissä keskuksissa jo puolet aneurysmista hoidetaan embolisaatiolla. Aneurysmia harvinaisempia aivoston ja selkäytimen alueen vaskulaarimalformaatioita ja arteriovenooseja fisteliyhteyksiä hoidetaan myös eri embolisaatioaineilla. Endovaskulaariseen hoitoon voidaan liittää tarvittaessa neurokirurginen ja/tai stereotaktinen sädehoito.

Veikko Kähärä

Munuaiskalkkeumat imeväisikäisillä

Nefrokalsinoosi (NK) tarkoittaa tilannetta, jossa munuaisen sisään, tavallisimmin sen medullaarisiin osiin, saostuu kalkkiyhdisteitä, jotka voivat olla munuaistoiminnalle haitallisia. Tämä herkimmin ultraäänitutkimuksella havaittava tautitila todettiin ensimmäisenä keskosilla yli 15 vuotta sitten ja se on sen jälkeen voitu liittää moniin lapsuusiän sairauksiin.

Timo Saarela

Yli 80-vuotiaiden kuolema eletyn elämän valossa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yli 80-vuotiaiden kotona asuvien vanhusten suhtautumista elettyyn elämään ja kuolemaan. Tavoitteena oli analysoida, minkälaisia merkityksiä he antoivat kuolemalle ja eletylle elämälle, ja erosivatko syöpään sairastuneiden ja terveiden kuolemalle ja eletylle elämälle antamat merkitykset. Lisäksi haluttiin tutkia, miten kuoleman ja eletyn elämän merkitykset liittyivät toisiinsa, ja luoda näitä yhteyksiä kuvaava aineistolähtöinen malli.

Gustaf Molander

Laajojen leikkausten vaikutus elimistön systeemiseen ja regionaaliseen aineenvaihduntaan sekä tulehdusvasteeseen

Leikkaukseen liittyvä kudosvaurio aiheuttaa hypermetaboliaa sekä kudosproteiinien ja sytokiinien vapautumista. Vasteet ovat riippuvaisia leikkauksen tyypistä ja laajuudesta. Verenkierron jakautumisesta elimistössä sekä hapen- ja muiden aineenvaihdunnalle tärkeiden substraattien tuoton ja kulutuksen välisestä tasapainosta on niukasti tietoa eri leikkaustyyppien yhteydessä.

Raili Suojaranta-Ylinen

Aikuisille astmapotilaille annetun tehostetun potilasohjauksen vaikutus hoitokustannuksiin, kliinisiin hoitotuloksiin ja elämänlaatuun

Tutkimuksessa selvitettiin uusille aikuisastmapotilaille (n = 162) ensimmäisen hoitovuoden aikana annetun tehostetun potilasohjauksen kustannusvaikuttavuus sekä vaikutus kliinisiin hoitotuloksiin ja elämänlaatuun lyhyellä (yksi vuosi) ja pitkällä (3 ja 5 vuotta) aikavälillä verrattuna potilasohjaukseen, joka annettiin vain astman diagnosointivaiheen yhteydessä (lyhyt ohjaus).

Ritva Kauppinen

Rintasyövän ennusteen arviointi: morfometrisen pahanlaatuisuusluokituksen kehittäminen

Rintasyöpä on länsimaiden voimakkaimmin yleistyvä syöpämuoto. Lähitulevaisuudessa odotetaan Suomessa vuosittain todettavan noin 4 000 uutta rintasyöpätapausta ja vastasyntyneistä tyttölapsista noin joka 10. tulee elämänsä aikana sairastumaan rintasyöpään. Rintasyövän hoitomahdollisuudet ovat viime vuosina tehostuneet. Yksi keskeinen tutkimuksen tämän hetkinen haaste on löytää ennustetekijöitä, joiden avulla jokainen rintasyöpäpotilas voidaan ohjata hänelle optimaaliseen hoitoon. Olisi löydettävä ne potilaat, joiden tauti on erityisen aggressiivinen ja jotka tarvitsevat tehokkainta mahdollista hoitoa. Toisaalta olisi voitava säästää hyväennusteiset potilaat raskailta hoidoilta ja niiden sivuvaikutuksilta.

Pauliina Kronqvist

Tulehdussoluvaste, solun jakautuminen, adheesiotekijät ja solusyklisäätelijät paksu- ja peräsuolisyövän ennustetekijöinä

Paksu- ja peräsuolisyöpä on länsimaissa kolmanneksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja. Suomessa se on kolmanneksi yleisin syöpäsairaus miehillä ja toiseksi yleisin naisilla. Tunnettuja riskitekijöitä ovat ravinto sekä erilaiset geneettiset syndroomat. Tärkein hoitomuoto on edelleen kirurginen hoito. Radikaali hoito voidaan toteuttaa noin 75-80 %:lle potilaista mutta tauti uusii kuitenkin noin 40 %:lle potilaista. Adjuvanttisytostaattihoitoja käytetään erityisesti Dukesin C -luokan paksusuolikasvaimissa, mutta Dukesin B -luokan kasvaimissa adjuvanttihoidot eivät vielä ole vakiintuneet. Tämän vuoksi erityisesti Dukesin B -luokan kasvaimissa tarvitaan tarkempia ennustetekijöitä taudin kulun arvioimiseksi.

Kirsi Ropponen

Kohdunkaulan valmistaminen synnytykseen paikallisilla prostaglandiineilla: tehokkuus, turvallisuus ja äitien kokemukset

Suomessa synnytys käynnistetään noin joka viidennessä raskaudessa. Tavallisimmat induktion syyt ovat raskauden indusoima hypertensio ja pre-eklampsia, hepatogestoosi, istukkainsuffisienssi ja yliaikaisuus.

Mika Nuutila

Hiilikuitulujitteinen nestekidepolymeeri luun sisäisenä implantaattina

Metallisten tekonivelten ja luun kiinnitysvälineiden käyttö on vakiintunut keskeiseksi osaksi nivelrikon, reuman ja luunmurtumien leikkaushoitoa 1900-luvulla. Kaikilta ominaisuuksiltaan metallit eivät kuitenkaan ole ihanteellisia materiaaleja näihin tarkoituksiin. Metallien suuri jäykkyys luuhun verrattuna aiheuttaa pitkäaikaiskäytössä ongelmia. Jäykkä metallinen implantaatti kantaa luuhun kohdistuvaa kuormaa liian tehokkaasti aiheuttaen luun heikkenemistä ja huokoistumista, mikä voi johtaa implantaatin irtoamiseen tai luun murtumiseen. Tämä lisää uusintaleikkausten määrää ja aiheuttaa myös lisäkustannuksia. Korroosio, kuluminen, allergia ja tiettyjen syöpäsairauksien raportoitu esiintyminen ovat muita metallisten implantaattien käyttöön liittyviä ongelmia.

Jukka Kettunen

Reaktiivista artriittia aiheuttavien bakteerien ja suolen epiteelin vuorovaikutus

Suolen epiteeli muodostaa tärkeän mekaanisen suojaesteen monia taudinaiheuttajamikrobeja vastaan. Se osallistuu elimistön puolustukseen myös tuottamalla välittäjäaineita, kuten typpioksidia ja sytokiineja esim. salmonella- ja yersiniainfektioiden aikana. Osalle näihin ripulitauteihin sairastuneista kehittyy muutaman viikon kuluessa jälkitautina reaktiivinen artriitti, jonka saavat erityisen herkästi HLA-B27-kudostekijän omaavat henkilöt (60-80 % sairastuneista henkilöistä on HLA-B27-positiivisia, kun Suomessa väestöstä keskimäärin 14 % on HLA-B27-positiivisia). Reaktiivisen artriitin tarkka patogeneesi on vielä selvittämättä. Erityisesti tutkijoita askarruttaa, millä mekanismilla HLA-B27-kudostekijä lisää sairastumisalttiutta. Syntymekanismien selvittäminen on tärkeää, jotta reaktiivista niveltulehdusta voitaisiin tulevaisuudessa entistä paremmin hoitaa tai sen kehittyminen jopa ehkäistä.

Marja Saarinen

Skitsofrenian ilmaantuvuus ja riskitekijät Suomessa

Skitsofrenia on vaikein mielenterveyden häiriöistä. Siihen sairastutaan yleensä nuorena ja se johtaa usein pysyvään työkyvyttömyyteen. Väitöskirjatyössä tutkittiin skitsofrenian ilmaantuvuutta ja riskitekijöitä Suomessa 1950- ja 1960-luvulla syntyneillä. Työ koostui neljästä alkuperäisjulkaisusta.

Jaana Suvisaari

Diabeetikon ja ei-diabeetikon mikroalbuminuria

Diabeteksen pelätyin komplikaatio on nefropatia. Siihen liittyy lisääntynyt kardiovaskulaarinen morbiditeetti ja mortaliteetti. Noin 30 %:lle tyypin 1 diabeetikoista ja 25 %:lle tyypin 2 diabeetikoista kehittyy komplikaatio. Suomessa diabeettinen nefropatia on syynä noin kolmasosassa uusista dialyysihoitoa vaativista tapauksista. Jotta hoito jo varhaisessa vaiheessa voitaisiin kohdistaa potilaisiin, joilla komplikaation riski on suurin, on etsitty varhaisia merkkiaineita. Mikroalbuminuria on ehkä paras tällainen varoitusmerkki, ja lisäksi se on sydän- ja verisuonisairauden riskitekijä. Normaaliväestössä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä ovat myös kohonnut verenpaine, dyslipidemia, keskivartalolihavuus ja heikentynyt sokerinsieto. Näitä riskitekijöitä on yhdessä kutsuttu metaboliseksi oireyhtymäksi, jonka eräänä tärkeänä taustatekijänä pidetään insuliiniresistenssiä.

Carol Forsblom

Kaikututkimus gynekologisissa tähystys- ja avoleikkauksissa

Ultraäänilaite on ollut olennainen työväline gynekologisten sairauksien diagnostiikassa 1960-luvulta lähtien. Kirurgit ovat hyödyntäneet kaikututkimuksia myös leikkauksissa, mutta gynekologisten leikkausten yhteydessä ultraäänidiagnostiikkaa ei ole juurikaan käytetty. Viime vuosikymmenen aikana laparoskooppinen kirurgia on monella osa-alueella korvannut perinteisen leikkaustekniikan. Laparoskooppisen tekniikan etuna ovat pienemmät leikkaushaavat ja tämän myötä potilaiden vähäisempi sairastavuus. Tähystysleikkauksissa diagnostiikkaa kuitenkin rajoittaa se, että kudosten palpaatio ei ole mahdollista, ja tämän vuoksi kudosten sisäisen rakenteen selvittely saattaa jäädä epätäydelliseksi. Kehittyvä tekniikka on helpottanut tätä ongelmaa tuomalla pienet korkeataajuiset ultraäänianturit, joita voidaan käyttää laparoskopiatroakaarin kautta ja näin parantaa diagnostiikkaa intraoperatiivisen kaikututkimuksen avulla.

Hanna-Leena Helin

Geenimuutokset perinnöllisessä rinta- ja munasarjasyövässä

Noin 5-10 % rinta- ja munasarjasyövistä johtuu perinnöllisestä alttiudesta. Merkkeinä perinnöllisestä syöpäalttiudesta voivat olla rinta- tai munasarjasyöpä lähisukulaisissa, sairastuminen nuorella iällä, bilateraaliset tai multippelit kasvaimet. Mutaatioiden BRCA1- ja BRCA2-geenissä on arveltu selittävän suurimman osan perinnöllisestä rinta- ja munasarjasyövästä. Perinnöllisten TP53-mutaatioiden on todettu altistavan rintasyövälle. Väitöskirjatyössä tutkittiin näiden kolmen geenin osuutta perinnölliseen rinta- ja munasarjasyöpäalttiuteen Suomessa.

Pia Huusko

Tietokoneavusteinen EKG rintakipupotilaiden diagnostiikassa ja luokittelussa

Sydäninfarktidiagnostiikka on perinteisesti pohjautunut potilaan kokemiin oireisiin, elektrokardiografiaan (EKG) ja sydänvauriomerkkiaineisiin. 1990-luvulla rintakipupotilaiden hoito ja diagnostiikka ovat kehittyneet merkittävästi. Sydäninfarktin liuotushoito on tullut rutiinihoidoksi ST-nousupotilaille, joiden hoitoon hakeutumisen viive on kohtuullinen. Perinteisten entsyymiaktiivisuustutkimusten lisäksi käyttöön ovat tulleet sydänlihasvauriolle spesifiset merkkiaineet troponiinit I (TnI) ja T sekä kreatiinikinaasin isoentsyymin MB massa (CK-MB). Tässä tutkimuksessa selvitettiin automaattisen EKG:n käytön mahdollisuutta rintakipupotilaiden diagnostiikassa, luokittelussa ja sekä lyhyen että pitkän ajan ennusteen laadinnassa.

Pekka Porela

Propofolin ja sevofluraanin sekä esilääkityksen vaikutus anestesiasta toipumiseen pienillä lapsilla

Kitarisan poisto on yksi yleisimmistä leikkaustoimenpiteistä lapsilla. Näistä suurin osa tehdään nykyään päiväkirurgisesti. Lasten selviytyminen samana päivänä kotiin leikkauksen jälkeen riippuu oleellisesti käytetyistä nukutusaineista ja -menetelmistä. Tutkimuksen päämääränä oli tutkia kahden uuden anestesia-aineen, suonensisäisesti annettavan propofolin ja hengitettävän sevofluraanin sekä esilääkityksen (midatsolaami) vaikutusta anestesiasta toipumiseen pienillä lapsilla. Tarkoituksena oli verrata uusia anestesia-aineita perinteisiin, tiopentaaliin (laskimoanesteetti) ja halotaaniin (inhalaatioanesteetti) sekä selvittää ne tekijät, jotka mahdollisesti vaikuttavat toipumiseen ja kotiinlähtöön lyhyen päiväkirurgisen anestesian jälkeen.

Hanna Viitanen