Mehiläishoitajien mehiläismyrkkyallergia

Mehiläismyrkkyallergia on yleinen mehiläishoitajilla, eivätkä hengenvaaralliset reaktiotkaan ole harvinaisia. Mehiläisen ja ampiaisen piston aiheuttamien reaktioiden yleisyyttä mehiläishoitajilla tutkittiin ja haettiin tekijöitä, joilla on yhteys yleisreaktioihin. Mehiläismyrkylle herkistymiseen yhdistyviä tekijöitä kartoittamalla pyrittiin arvioimaan yleisreaktioiden riskiä. Selvitimme myös sitä, miksi vain osa herkistyneistä reagoi pistoihin yleisoirein tai suurella paikallisreaktiolla. Aloite tutkimuksiin tuli mehiläishoitajilta itseltään.

Ilkka Annila

Skitsofrenia ja itsemurha

Skitsofrenia on vakava ja pitkäaikainen, usein nuorella iällä puhkeava sairaus, johon liittyy korkea itsemurhakuolleisuus. Itsetuho on skitsofreniaa sairastavan tavallisin ennenaikaisen kuoleman syy. Arvioidaan, että jopa 10-13 % potilaista tekee itsemurhan usein sairautensa alkuvuosien aikana. Skitsofreniaa sairastavien korkean itsemurhakuolleisuuden taustatekijöistä on olemassa kohtalaisen vähän tutkimustietoa.

Hannele Heilä

Etanolin bakterio-koloninen metaboliareitti: sen entsymaattinen kapasiteetti ja in vivo merkitys

Monet normaalit suolistobakteerit sisältävät alkoholidehydrogenaasiaktiivisuutta ja metaboloivat etanolia. Tämän aktiivisuuden johdosta osa nautitusta alkoholista metaboloituu paksusuolessa bakteriokolonisen reitin välityksellä toksiseksi ja karsinogeeniseksi asetaldehydiksi. Tämän väitöskirjan tavoitteena on tutkia bakteriokolonisen reitin entsymaattista kykyä metaboloida etanolia ja asetaldehydia in vitro. Toisena tavoitteena on selvittää bakteriokolonisen reitin vaikutusta sekä etanolin kokonaispalamisnopeuteen että kroonisen alkoholinkulutuksen nopeuttamaan etanolin palamisnopeuteen in vivo.

Tatiana Nosova

Kipupotilas terveyskeskuksessa

Kivun esiintyvyyttä on tutkittu kohtalaisen paljon, mutta sen merkitys terveyspalveluiden käytön syynä on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kivun yleisyys lääkäriin tulon syynä ja analysoida kipua sekä sen tutkimista ja hoitoa perusterveydenhuollossa.

Leptiinin fysiologiaa ihmisen elämänkaaren aikana

Leptiini on pääosin rasvasolun erittämä hormoni, jonka löytäminen 1994 vahvisti jo 1950-luvulla esitetyn teorian, jonka mukaan rasvakudos pystyisi itse säätelemään määräänsä erittämänsä viestin avulla. Kun perinnöllisistä tai ravitsemuksellisista syistä ylipainoisten hiirien osoitettiin laihtuvan leptiinihoidon seurauksena, paljon tieteellistä mielenkiintoa kohdistui leptiiniin siinä toivossa, että myös ihmisen ylipainoisuuteen löydettäisiin hoito. Ensimmäiset leptiinitutkimukset antoivat aiheen odottaa, että leptiinillä on tärkeä merkitys myös ihmisen energia-aineenvaihdunnan säätelyssä. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin leptiinin fysiologiaa ihmisen elämänkaaren aikana, vastasyntyneistä vanhuksiin. Seerumin leptiinipitoisuudet mitattiin radioimmunologisesti. Lisäksi leptiinin kulkeutumista aivoihin selvitettiin nukutetuilla kaneilla, joille annettiin radioaktiivisella jodi-123:lla leimattua leptiiniä, ja leptiinin dynaamista kertymistä aivoihin seurattiin gammakuvauksella.

Heikki Koistinen

Diabetesta sairastavien lasten hypoglykemioiden oirekuva

Hypoglykemia on yleisin insuliinihoidon akuutti komplikaatio. Nykyisin myös lasten diabeteksen hoidossa tavoitellaan aikaisempaa tiukempaa hoitotasapainoa, mikä lisää hypoglykemioiden esiintymisriskiä. Hypoglykemioiden pelko saattaa muodostua hyvän hoitotasapainon saavuttamisen esteeksi.

Sarimari Tupola

Ikään liittyvän silmä-pohjarappeuman sädehoito strontium-levyllä

Ikään liittyvä keskeinen silmänpohjarappeuma, seniili makuladegeneraatio, on yleisin näkövammaisuuden syy länsimaissa. Se aiheuttaa maassamme 53 % yli 64-vuotiaiden näkövammaisuudesta. Noin 20 %:lle potilaista kehittyy taudin vaikeampi, ns. kosteinen eli eksudatiivinen muoto, jolloin verkkokalvon alle tarkan näön alueelle kasvaa uudisverisuonia. Nämä suonet käynnistävät paikallisen arpireaktion ja tällöin potilaan näkö huononee voimakkaasti lyhyen ajan kuluessa. Ainoaa käytössä ollutta hoitomuotoa, laserhoitoa, on voitu antaa vain noin 5 %:lle potilaista.

Aino Jaakkola

Suppean unirekisteröinnin toistettavuus uniapneapotilaiden diagnostiikassa

Obstruktiivinen uniapnea oireyhtymä on yleinen sairaus, jonka esiintyvyys on työikäisessä väestössä naisilla 2 % ja miehillä 4 %. Sairautena uniapnea on tullut tunnetuksi vasta 1980-luvulla, ja kuluneen vuosikymmen aikana uniapnean diagnostiikka ja hoito ovat vakiintuneet osaksi terveydenhuoltojärjestelmää. Uniapneapotilaita on runsaasti, minkä vuoksi tutkimus- ja hoitokäytäntöjä tulee arvioida kriittisesti.

Jukka Lojander

Sydämen synnynnäiselle eteiskammiokatkokselle altistavat HLA-alleelit

Sikiölle, jonka äiti sairastaa autoimmuunitautia, kuten SLE:ta (systeeminen lupus) tai Sjögrenin syndroomaa, saattaa jo raskauden kuluessa kehittyä sydämen rytmihäiriö, nk. totaaliblokki. Sikiön eteiskammiosolmukkeen alue on korvautunut fibroottisella tai rasvakudoksella ilmeisesti inflammaation seurauksena. Bradykardia (50-60 lyöntiä/ min.) havaitaan jo 16.-24. raskausviikon aikana. Viimeistään rytmihäiriö ilmenee lapsen syntyessä. Lapset saavatkin jo heti syntyessään tahdistimen.

Marja-Kaisa Sirén

Vaikean lastenreuman sytostaattihoito

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää solunsalpaajahoitojen vaikutusta lastenreuman ennusteeseen sekä yksilö- että väestötasolla.

Anneli Savolainen

Soluadheesio ja tyvikalvon tuottaminen karsinoomissa

Normaalin epiteelisolukon muuttumisessa pahanlaatuiseksi on morfologisesti erotettavissa useita vaiheita: polarisaation häiriö, epiteelin tyvikalvon hajoaminen, ja myöhemmin invaasio ympäröivään sidekudokseen. Viimeaikaiset kokeelliset tutkimukset ja erityisesti molekyylibiologisten menetelmien kehittyminen ovat tuottaneet runsaasti tietoa invaasion molekyylitason mekanismeista. Proteolyyttisten entsyymien ja solukalvon reseptorien merkitystä invaasiossa on tutkittu melko runsaasti, mutta sen sijaan solukalvoreseptorien ja solunulkoisten proteiinien välisen vuorovaikutuksen merkitys tunnetaan edelleen huonosti.

Taneli Tani

EAST - uusi solun viestintävalkuaisaine

Solujen välinen viestintä on kudosten rakenteen ja toimintojen perusta. Kasvutekijät ja hormonit välittävät sanomaansa sitoutumalla solujen pinnalla oleviin tunnistinmolekyyleihin, reseptoreihin. Tämän seurauksena solujen sisällä alkaa tarkasti säädelty, monimutkainen viestinsiirto. Kapulaa kuljettavat valkuaiset, jotka sitoutuvat toisiin valkuaisaineisiin mudostaen ketjun, joukkueen. Lopuksi viesti saapuu tumaan, jossa käynnistyy solun jakautumista ja erilaistumista sääteleviä mekanismeja. Viestinsiirto on herkkä tapahtuma; hidastelu tai kapulan putoaminen muuttaa alkuperäistä sanomaa. Seuraukset saattavat olla katastrofaalisia, niistä pelätyin on syöpä.

Olli Lohi

Itsemurhayritykset Helsingissä

Itsemurhayritykset ja itsemurhat ovat Suomessa merkittävä kansanterveysongelma. Aiemmin Suomessa on perusteellisesti tutkittu itsemurhan tehneiden henkilöiden mielenterveyden häiriöitä. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia itsemurhaa yrittäneiden potilaiden mielenterveyden häiriöitä sekä heidän saamaansa hoitoa. Tutkimus, joka koostui viidestä osatyöstä, on osa laajempaa WHO:n monikeskustutkimusta itsemurhayrityksistä (WHO/EURO Multicentre Study on Parasuicide).

Kirsi Suominen

Proteoglykaanien ja matriksin metallo-proteinaasien merkitys ihmisen endoteelisolujen ilmiasun säätelyssä

Endoteelisolut ovat elimistön normaalin toiminnan kannalta keskeisessä asemassa, sillä ne muodostavat rajapinnan verenkierron ja sitä ympäröivien kudosten välille. Normaalisti endoteelisolut ovat asettuneet verisuonen seinämään tiiviiksi yksisolukerrokseksi, jonka muodostama rakenteellinen ja toiminnallinen kokonaisuus tunnetaan myös endoteelin yhtenäisyytenä eli integriteettinä. Endoteelilla tiedetään olevan lukuisia elimistön fysiologisen toiminnan kannalta merkittäviä tehtäviä. Endoteelisolut tuottavat mm. verihyytymien syntyä estäviä aineita, kuten prostasykliinejä, ylläpitäen näin verisuonen seinämän antitromboottisia ominaisuuksia. Toisaalta häiriöt endoteelin integriteetissä edesauttavat lukuisten patofysiologisten tapahtumien syntyä. Esimerkkinä mainittakoon trombin synty sydäninfarktia edeltävästi. Antitromboottisten ominaisuuksien ylläpidon lisäksi endoteelisoluilla on keskeinen tehtävä myös kapillaariverisuonten uudismuodostuksessa eli angiogeneesissä, joka puolestaan liittyy mitä erilaisimpiin fysiologisiin (mm. sikiön kehitys ja haavan paraneminen) ja patofysiologisiin (mm. kasvainten koon säätely, metastaasien synty ja diabeettinen retinopatia) tapahtumiin. Näin ollen on tärkeä tuntea ne tekijät ja molekyylit, jotka osallistuvat niin endoteelisolukon integriteetin kuin myös angiogeneesin säätelyyn.

Lassi Nelimarkka

Laparoskooppisen ja avoimen leikkauksen vertailu nivustyräleikkauksessa, appendektomiassa sekä ruokatorven refluksitaudin kirurgiassa

Laparoskooppinen sappileikkaus on viimeisten viiden vuoden aikana lähes täysin korvannut avoimen leikkauksen parantuneiden leikkaustulosten ja kustannustehokkuutensa vuoksi. Tämä on johtanut siihen, että myös useita muita yleiskirurgisia tähystysleikkausmenetelmiä on otettu käyttöön perinteisten avoleikkausten rinnalla. Terveydenhuollon resurssien niukentuessa on tärkeää selvittää yleisimpien tähystysleikkausten hyödyt, haitat sekä kustannukset, jotta pystytään valitsemaan potilaan kannalta paras ja kustannustehokkain hoito.

Timo-Jaakko Heikkinen

Immobilisaation, remobilisaation ja denervaation aiheuttamat lihasmuutokset

Immobilisaation aiheuttama luurankolihaksen atrofia on merkittävä ongelma tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja vammojen hoidossa. Tutkimalla varhaisimpia immobilisaation aiheuttamia lihasmuutoksia ja kartoittamalla millä aikavälillä niistä tulee palautumattomia, voidaan suunnitella vähemmän haitallisia tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja vammojen hoitomuotoja.

Susanna Kauhanen

Päiväväsymys, jokaöinen kuorsaus ja lihavuus

Unihäiriöiden, erityisesti unenaikaisten hengityshäiriöiden tutkimus ja hoito ovat kehittyneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uniklinikka-aineistoissa tavallisin poikkeavaa päiväaikaista väsymystä aiheuttava tauti on uniapneaoireyhtymä. Uniapneatauti on yleinen, sitä esiintyy aiempien tutkimusten mukaan 2 %:lla naisista ja 4 %:lla miehistä. Myös kuorsaus, johon liittyy ylähengitysteiden ahtauma, voi johtaa toistuviin heräilyihin ja päiväaikaiseen väsymykseen, vaikka varsinaisia apneavaiheita ei esiintyisikään.

Kirsti Martikainen

Propofoli sydänanestesiassa

Propofoli on anestesia-aine, jota on ryhdytty käyttämään yhä enemmän sydänkirurgian yhteydessä nukutusaineena ja rauhoittavana lääkkeenä. Väitöskirjatyössäni tutkin propofolin ominaisuuksia ja vaikutuksia sydänanestesiassa ja sydänkirurgian jälkeisessä sedaatiossa. Tutkimuksessa oli mukana 79 potilasta ja lisäksi tein 15 kokeellista työtä.

Esa Hammarén

Ruskean rasvan toimintaa aktivoivien lääkkeiden vaikutukset lihavuuteen

Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, sillä se on riskitekijä mm. aikuistyypin diabetekselle, verenpainetaudille, hyperlipidemioille ja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmille. Useissa tapauksissa pelkkä painon alentaminen parantaisi tilannetta huomattavasti. Laihduttaminen on kuitenkin vaikeaa, ja pysyvään tulokseen johtavien hoitomuotojen löytäminen lihavuuden hoitoon olisi tärkeää.

Eriika Savontaus

Meckelin oireyhtymän molekyyligenetiikka

Synnynnäisiä epämuodostumia todetaan noin 2-3 %:lla vastasyntyneistä eli Suomessa noin 1 200-1 800 lapsella vuosittain. Epämuodostumien suhteellinen osuus lasten sairautta ja kuolleisuutta aiheuttavina tekijöinä on lisääntynyt länsimaissa muiden synnytykseen ja imeväisikään liittyvien terveysriskien vähetessä. Synnynnäisistä epämuodostumista suurin osa, noin 60 %, on yksittäiseen elimeen tai kudokseen kohdistuvia. Niistä tavallisimpia ovat keskushermostoepämuodostumat, synnynnäiset sydänviat ja suulaki- tai huulisuulakihalkio. Jos lapsella on useita epämuodostumia voi olla kyse tietystä perinnöllisestä oireyhtymästä tai oirekokonaisuudesta, jonka taustalla on esimerkiksi teratogeeninen lääkeaine tai alkoholi. Epämuodostumien syyt jäävät kuitenkin tuntemattomiksi yli puolessa tapauksista. Perinnöllisiä epämuodostumaoireyhtymiä, joiden arvellaan olevan yhden geenin virheen aiheuttamia, on tunnistettu yli 2 000. Niistä jo yli kolmensadan geenivirhe tai geenipaikka on selvitetty.

Paulina Paavola