A five-year follow-up study of patients with coronary artery bypass grafting

Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten määrä on yli kolminkertaistunut Suomessa viimeisten 10 vuoden aikana, vakiintuen viime aikoina tasolle 4 500 vuodessa. Leikkaus vähentää rintakipuoireita, parantaa suorituskykyä ja prognoosia paremmin kuin lääkehoito. Mikäli sepelvaltimotaudin riskitekijöihin ei puututa leikkauksen jälkeen aggressiivisesti, etenee ateroskleroosi kuitenkin sepelvaltimoissa ja laskimo-ohitteissa, ja leikkauksella saavutettu hyöty voi vähetä myöhemmin.

Kari Korpilahti

Mechanical loading, unloading and bone

Osteoporoosi eli luukato ja siitä seuraava luiden murtumisriskin lisääntyminen on yksi länsimaisten yhteiskuntien voimakkaimmin lisääntyvistä kansanterveydellisistä ongelmista. Alhainen luiden mineraalimäärä on nykykäsityksen mukaan eräs keskeisimmistä vanhusten osteoporoottisten murtumien riskitekijöistä. Luiden mineraalimäärä ja rakenne (ja sitä kautta luun lujuus) määräytyy perimän, fyysisen kuormituksen, ravintotekijöiden ja hormonien yhteisvaikutuksen tuloksena. Vaikka eri tekijöiden keskinäinen vaikutussuhde on epäselvä, on fyysisen kuormituksen merkitys luustolle ilmeisen keskeinen, koska kuormituksen puuttuminen johtaa merkittävään luiden haurastumiseen, jota ei voida ehkäistä millään tunnetulla ravitsemuksellisella tai hormonaalisella keinolla. Liikunta vaikuttaa molempiin luun mineraalipitoisuutta keskeisesti sääteleviin prosesseihin; luun uudismuodostukseen (formaatio) ja hajoittamiseen (resorptio), lisäten luun formaatiota ja hidastaen resorptiota. Iästä riippuen liikunnan vaikutus ihmisen luustoon on joko luumassaa lisäävä (kasvuikäiset) tai sitä säilyttävä (aikuiset).

Teppo Järvinen

Markers of coeliac disease latency

Keliakian esiintyvyyden arvioidaan olevan maassamme jopa 1:100. Keliakian kliininen kuva on muuttunut viime vuosien aikana. Klassinen keliakia, jonka taudinkuvaan kuuluvat ripulitaipumus, löysät ulosteet, oksentelu ja painonlasku, on käynyt melko harvinaiseksi. Tauti voi olla piilevä eli oireeton tai oireet voivat olla vaihtelevia ja hyvin lieviä. Keliakia voi olla myös ns. latentti. Latentissa taudin vaiheessa potilaalla on normaali ohutsuolen limakalvon nukkarakenne, mutta limakalvolta saattaa löytyä markkereita, jotka kertovat keliakian olevan kehittymässä. Myöhemmin näillä potilailla uudessa näytteessä havaitaan ohutsuolessa keliakialle tyypillinen villusatrofia ja kryptahyperplasia. Latentin keliakian diagnoosi voidaan siis asettaa vasta jälkikäteen.

Sari Iltanen

Registry-derived outcome assessment of vascular surgery in Finland

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida verisuonikirurgian tuloksia Suomessa vuosina 1991-94. Tutkimus perustui pääasiassa Finnvasc-rekisterin tietoihin. Tutkimuksemme osoitti, että 19 % toimenpiteistä puuttui Finnvasc-rekisteristä ja rekisteröidyn tiedon havaintopisteistä oli oikein 93 %.

Ilkka Kantonen

Ultrasound evaluation of the shoulder joint in arthritis

Olkapääkipu on tavallinen oire reumasairauksissa. Onko kivun takana olkapään tulehdusmuutokset vai jokin muu syy, ei selviä useinkaan ilman kuvantamistutkimuksia. Syvällä sijaitsevan olkanivelen ja sitä ympäröivien pehmytkudosten tilasta saadaan kliinisellä tutkimuksella ja röntgenkuvauksella (RTG) vain niukkaa tietoa. Ultraäänitutkimus (UÄ) ja magneettikuvaus (MK) ovat viimeisten 10 vuoden aikana tulleet käyttöön nivelten ja niitä ympäröivien pehmytkudosten kuvantamismenetelminä. MK on osoittautunut UÄ:tä luotettavammaksi, mutta sen hinta ja saatavuus ovat rajoittavia tekijöitä. Koska UÄ on halpa, nopea ja helposti vastaanotolla toteutettavissa, on sen asema nopeasti kasvanut kliinisessä työssä. UÄ:n ongelmana on löydösten vahva riippuvuus tutkimuksen suorittajan taidoista ja kokemuksesta sekä laitteen erotuskyvystä.

Eeva Alasaarela

Gentamicin treatment and headache in Meniere's disease

Menieren tautiin sairastuu vuosittain noin 46 ihmistä/100 000 asukasta ja Uudellamaalla uusia tautitapauksia esiintyy vuosittain noin tuhat. Menieren taudilla tarkoitetaan oireyhtymää, joka koostuu kuulonalennuksesta, huimauksesta ja tinnituksesta. Kiertohuimauskohtauksiin lähes poikkeuksetta liittyy voimakas pahoinvointi ja kohtaus päättyy oksentamiseen. Kohtauksiin liittyy sairastuneen korvan kuulonaleneminen ja tinnitus sekä paineen tunnetta. Vuosien mittaan potilaalle tulee lähes jatkuva epävarmuuden tunne liikkeessä. Varsin yleisesti alkaa myös ilmetä sekunteja kestäviä Tumarkinin otoliittikriisejä, joissa potilas menettää äkillisesti tasapainonsa.

Susanna Eklund

Perusterveydenhuollon palvelujenkäyttömalli: Avoterveyspalvelujen kuvaaminen ja voimavarojen käyttötarpeen ennustaminen

1990-luvun alussa kuntien talous joutui syvenevään kriisiin verotulojen laskun ja työttömyyden vuoksi. Talouskriisi ja vuoden 1993 valtionosuusuudistus pakottivat kuntia pohtimaan eri hallintokuntien organisaatioiden tehokkuutta ja tuottavuutta. Tämän vuoksi oli tärkeää analysoida myös terveydenhuollon palvelujen tarjontaa ja organisointitapoja.

Outi Elonheimo

Studies of the effects of some pharmacological interventions on myocardial ischaemia and ECG-based prognostic markers in coronary heart disease

Sydänlihasiskemia, heikon sykevaihtelun ja pidentyneen QT-ajan on todettu ennustavan lisääntynyttä mortaliteettia sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla. Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy äkkikuoleman vaara, mutta ilmiön mekanismia ei tunneta. Väitöskirjan kolmessa osatyössä tutkittiin alkoholin kerta-annon vaikutusta sydänlihasiskemiaan, sykevaihteluun ja QT-aikaan sekä sen dispersioon sepelvaltimotautia sairastavilla. Tutkimuksessa todettiin kohtalaisen humalatilan (1,2-1,3 promille) pahentavan erityisesti oireetonta iskemiaa, kohottavan sykettä ja alentavan sen vaihtelua. Lisäksi alkoholi muutti sydämen autonomista säätelyä sympatikusaktiviteetin suuntaan ja pidensi QT- aikaa. Nämä muutokset voivat selittää runsaan alkoholinkäytön haitallisia vaikutuksia ja lisääntynyttä äkkikuolemariskiä sepelvaltimotaudissa.

Juhani Rossinen

Costs and benefits of photographic screening for diabetic retinopathy, quality of life and mortality of visually impaired diabetic persons

Suomessa diabetes on kansantauti. Potilaita on vähintään 150 000. Diabeettinen retinopatia on diabeteksen mikrovaskulaarinen komplikaatio, joka hoitamattomana voi johtaa osittaiseen tai täydelliseen näön menetykseen. Näkövammarekisteriin on ilmoitettu noin 1 100 diabeettisen retinopatian vuoksi näkövammaista. Näkövamma voidaan estää 60-70 %:lta potilaista riittävän varhain annetulla silmänpohjan laserhoidolla.

Hannu Pajunpää

Perheittäin esiintyvä päänsärky

Päänsärky on yleisin neurologinen oire sekä aikuisilla että lapsilla. Tutkimuksessa selvitettiin päänsäryn esiintyvyyttä ja riskitekijöitä perhenäkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut löytää keinoja ehkäistä päänsärkyoireen syntyä sekä vähentää jo esiintyvän oireen esiintymistiheyttä. Väitöskirja koostuu viidestä alkuperäisartikkelista.

Minna Aromaa

Korkean veren triglyseriditason syntymekanismi tyypin 2 diabeteksessa

Tyypin 2 diabetekseen liittyy 2-4-kertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin. Lisääntynyt riski ei selity pelkästään sepelvaltimotaudin klassisilla riskitekijöillä, kuten kohonneella veren kolesterolipitoisuudella. Myöskään diabeteksen kesto tai verensokeritaso eivät riitä selittämään lisääntynyttä riskiä. Tyypilliset rasva-aineenvaihduntahäiriöt diabeteksessa ovat korkea veren triglyseriditaso, häiriintynyt aterianjälkeinen rasva-aineenvaihdunta, lisääntynyt haitallisten, pienten LDL-hiukkasten pitoisuus ja pienentynyt HDL-kolesterolin pitoisuus. Korkea triglyseridipitoisuus on itsenäinen sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että veren triglyseridipitoisuuden nousu yli tason 1,5-1,7 mmol/l edesauttaa myös edellä mainittujen muiden häiriöiden kehittymistä.

Raija Malmström

Psykiatriset konsultaatiopalvelut yleissairaalassa

Yleissairaalan toimintaympäristössä arvioitiin psykiatristen konsultaatiopalvelujen tarjontaa, konsultaatiopotilaiden sairauskirjoa ja sairauksien yhteisesiintyvyyttä (komorbiditeetti) suhteessa potilaiden toimintakykyyn. Erityisesti tutkittiin päihdekäytöstä aiheutuneita häiriöitä ja niihin liittyviä yleissairauksia ja mielenterveyden häiriöitä.

Riitta Alaja

Mannaaniin sitoutuva lektiini: seerumipitoisuuteen vaikuttavat tekijät ja vaikutus vastustuskykyyn

Mannaaniin sitoutuva lektiini (MBL) on maksan erittämä seerumin akuutin faasin proteiini. Sen perinnöllinen puutos on väestössä varsin yleinen ja liittyy lisääntyneeseen infektioherkkyyteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää MBL-pitoisuuden iänmukainen vaihtelu ja puutoksen esiintyvyys suomalaisessa väestössä. Lisäksi tutkittiin MBL-pitoisuuden vaihtelua infektion aikana sekä puutoksen merkitystä itsenäisenä infektioille altistavana tekijänä, ja liittyneenä muihin immunopuutostiloihin.

Janne Aittoniemi

Pienten keskosten neurologiset oireet, riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Suomessa syntyy vuosittain noin 300 alle 1 000 gramman painoista pikkukeskosta. Heistä noin 70 % selviää varhaisongelmista hengissä. CP-vammaisuutta esiintyy koko väestössä noin 0,2 %:lla mutta pikkukeskosista 10-20 %:lla. Lieviä neurologisia oireita, kuten motorista kömpelyyttä, keskittymisvaikeuksia, oppimisvaikeuksia tai lievää puheenkehityksen viivettä ilmenee koko väestössä noin 10 %:lla, mutta pikkukeskosilla niiden yleisyys on eri tutkimusten mukaan 25-45 %.

Teija Salokorpi

Lapsuusiän syövän vaikutus elämänlaatuun

Alle 15-vuotiailla lapsilla todetaan noin 150 syöpätapausta vuosittain. Nykyaikaisten yhdistelmähoitojen sekä tukihoitojen avulla pysyvä paraneminen on mahdollista noin kolmelle neljästä sairastuneesta kaikki syöpätyypit huomioon ottaen. Onkin arvioitu, että vuonna 2010 on 15-45-vuotiaassa väestönosassa neljä henkilöä tuhannesta lapsuusiän syövästä parantuneita.

Päivi Lähteenmäki

Uusillä yhdistelmä-hoidoilla hyvä teho munasarjasyövässä in vitro

Munasarjasyöpä on Suomessa neljänneksi yleisin naisten pahanlaatuinen sairaus. Vuosittain todetaan yli 500 uutta tapausta. Epämääräisen oireiston vuoksi 2/3 tapauksista todetaan pitkälle edenneessä taudin vaiheessa ja leikkaushoidon jälkeen potilaat saavat lähes poikkeuksetta solunsalpaajahoitoa. Platinayhdisteet (sisplatiini ja karboplatiini) ovat tavallisimpia solunsalpaajia munasarjasyövän hoidossa, ja platinapohjaisilla yhdistelmähoidoilla saavutetaankin ensihoidossa vaste 60-80 %:ssa tapauksista. Ennustetta huonontavat solunsalpaajaresistenssin kehittyminen hoidon kuluessa sekä syövän taipumus uusiutua.

Pirjo Engblom

Luun morfogeneettisen proteiinin toiminta luukasvaimissa

Luu on tukikudoksen erilaistunut muoto, jolla on useita tärkeitä tehtäviä. Luu muodostaa ihmisen tukirangan, joka ylläpitää mineraalitasapainoa ja on siten tärkeä säilytyspaikka eräille epäorgaanisille ja orgaanisille aineille. Luusta 30-35 % on orgaanista ainesta ja 65-70 % epäorgaanista suoloja. Orgaanisesta osasta yli 90 % on kollageenia. Loput alle 10 % muodostuu muista proteiineista kuin kollageenista, luun soluista sekä niiden biologiaan vaikuttavista mielenkiintoisista kasvutekijöistä.

Minna Laitinen

Morfologiset markkerit kokeellisissa ihokasvaimissa

Ihon levyepiteelikarsinooma ja basosellulaarinen karsinooma ovat vaaleaihoisilla ihmisillä yksi yleisimmistä syöpämuodoista. Molempien tärkein etiologinen tekijä on auringonvalon ja keinotekoisen valon ultraviolettisäteily. Suomen pohjoisen sijainnin ansiosta ultraviolettisäteilyaltistus on matala, mutta levyepiteelikarsinooma ja basosellulaarikarsinooma sijoittuvat silti kymmenen yleisimmän syövän joukkoon. Yhdysvalloissa tilanne on jo toinen: noin puolet diagnosoiduista syöpätapauksista on ihon levyepiteeli- tai basosellulaarisia karsinoomia.

Markus Mäkinen

Keuhkokuumeesta aiheutunut sairaalahoito Suomessa 1972-93

Tutkimuksessa selvitettiin keuhkokuumeesta aiheutuneen sairaalahoidon käytön kehitys vuodesta 1972 vuoteen 1993 Suomessa käyttäen lähteenä valtakunnallista sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteriä. Saatujen tulosten pohjalta laskettiin ennuste sairaalahoidon käytön muutoksesta vuoteen 2020.

Pirjo Helena Säynäjäkangas

Rifampisiinin vaikutusta eräiden CYP3A4-substraattien farmakokinetiikkaan

Useimmat lääkeaineet metaboloituvat sytokromaalisten (CYP) entsyymien välityksellä ohutsuolen seinämässä ja maksassa. CYP-entsyymien aktiivisuuden lisääntyminen, esim. joidenkin lääkeaineiden vaikutuksesta, voi laskea toisen ko. entsyymin välityksellä metaboloituvan lääkeaineen pitoisuuksia plasmassa. Rifampisiini lisää voimakkaasti lääkeainemetaboliassa keskeisen CYP3A4-entsyymin aktiivisuutta.

Kirsti Villikka