Selvitysmies Martti Kekomäki: EVO-rahaa palvelujen tutkimukseen ja rahankäyttö läpinäkyväksi

Suomessa tiedetään kovin vähän siitä, miten ja miksi suomalaisia potilaita hoidetaan niin kuin hoidetaan.

Ulla Järvi

Reuman yhdistelmähoito selvästi tehokkaampi kuin yksittäinen reumalääkitys

Suomalaisista noin 0,8 % sairastaa nivelreumaa, ja uusia potilaita tulee liki 2 000 vuodessa. Keskimääräinen sairastumisikä on noin 55-57 vuotta. Nivelreuman hoitotulokset ovat parantuneet selvästi nykyisen aktiivisen hoitolinjan aikana. Yhdistelmähoito, varsinkin varhain aloitettuna, on tehokkaampi kuin yksittäinen reumalääkitys.

Ulla Toikkanen

Katumuspilleri käsikauppaan Ruotsissa huhtikuussa

Ruotsin lääkelaitos, Läkemedelsverket, siirtää katumuspillerin reseptittömään myyntiin huhtikuun toisena päivänä. Näin halutaan parantaa ei-toivottujen raskauksien ehkäisyä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tampereen lääkäripäivät 22.-24.3. 2001: Ylpön kannu Jaakko Perheentuvalle

Tampereen lääkäripäivien Ylpön kannun saaja on Helsingin yliopiston lastentautiopin emeritusprofessori Jaakko Pentti Perheentupa. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalan entinen johtava ylilääkäri jäi eläkkeelle vuonna 1999.

Merja Koivuniemi

Lääkärilakon vaikutuksesta sovittu dekaanien kanssa

Erikoislääkärikoulutusta ja perusterveydenhuollon lisäkoulutusta koskevien määräysten mukaan kuhunkin erikoistumisvuoteen voi sisältyä sairaudesta tai muusta pätevästä syystä pidetystä virkavapaudesta johtuvaa poissaoloa yksi kuukausi ilman, että erikoistuminen pitkittyy.

Akava huolissaan kuntasektorin terveyspalveluista

Akavan hallitus antaa tukensa Lääkärikartellin tavoitteille ylläpitää hyvin toimiva ja kattava julkinen terveydenhuoltojärjestelmä Suomessa. Akavan hallitus pitää välttämättömänä, että poliittiset päätöksentekijät kantavat vastuunsa lääkärilakon lopettamisessa ja että pikaisesti on mahdollista palata neuvottelupöytään ratkaisemaan lääkärilakko.

Schengen-sopimuksesta luparuljanssi terveyskeskuksille?

Artikla edellyttää kotimaan viranomaiselta hankittua lupaa viedä toiseen Schengen-maahan huumausaineiksi luokiteltuja sekä psykotrooppisia lääkkeitä. Tällaisia lääkeaineitahan ovat mm. morfiini, metadoni, amfetamiini sekä voimakkaat kipulääkkeet että eräät uni- ja rauhoittavat lääkkeet. Lupa on voimassa vain 30 päivää. Se pitää näyttää tullitarkastukseen jouduttaessa; ilman lupaa mukana olevat lääkkeet takavarikoidaan. Mitään muita seuraamuksia luvattomuudesta ei matkustajalle aiheudu. EU:n alueella matkustajan saa tarkastaa vain perustelluista syistä.

Pääkirjoitus (SLL12/2001): Uunituore EU:n direktiivi tulee ylityöllistämään eettiset toimikunnat

Direktiivi muuttaa ja lisää lääketutkimuksia käsittelevien eettisten toimikuntien tehtäviä siinä määrin, että myös Suomessa on syytä pohtia uudelleen niiden asema ja toimintaedellytykset siitäkin huolimatta, että lääketieteellisten tutkimusten eettistä arviointia koskeva järjestelmä on hiljattain uudistettu.

Pääkirjoitus (SLL 12/2001): Miksi allergiat lisääntyvät?

Perheen suuri lapsiluku, maatilalla asuminen lapsuudessa, heikko sosioekonominen asema ja antroposofinen elämäntapa on tutkimuksissa voitu liittää allergioiden vähäiseen esiintyvyyteen. Käänteinen yhteys on voitu väestötutkimuksissa osoittaa myös allergioiden ja joidenkin infektioiden, mm. tuhkarokon ja tuberkuloosin, välillä. Kokeellisissa tutkimuksissa puolestaan mikrobit ja mikrobiperäiset komponentit, kuten tuberkuliini ja lipopolysakkaridi, ovat vaimentaneet allergista immuunivastetta.

Lakon alku sujunut rauhallisesti

Lääkärilakon alku on sujunut rauhallisesti. Lakkopaikkakuntien päivystyspisteissä oli alkupäivinä melko rauhallista, mutta lakon jatkuessa potilasmäärät ovat alkaneet kasvaa.

Suvi Sariola, Ulla Järvi

Akava huolissaan kuntasektorin terveyspalveluista

Akavan hallitus käsitteli kokouksessaan lääkäreiden neuvottelutilannetta. Akava on huolissaan kuntasektorin terveyspalveluiden laadukkaasta tuottamisesta ja sen rahoituksen riittävyydestä.

Schengen-sopimuksesta luparuljanssi terveyskeskuksille? Ihmisen omalla vastuulla, hankkiiko lääkkeilleen luvan vai ei

Sunnuntaina 25. maaliskuuta voimaan astuva Schengen-sopimus edistää alueellaan ihmisten vapaata liikkumista. Sopimuksessa on kuitenkin huumausaineita koskeva 75. artikla, joka mutkistaakin monien reseptilääkkeiden kuljetusta maasta toiseen.

Ulla Järvi

Alkoholipoliittiset asenteet kiristyivät

Yhä useammat suomalaiset kannattavat nykyisiä alkoholipoliittisia rajoituksia. Stakesin tilaaman tutkimuksen mukaan 58 % väestöstä piti nykyisiä rajoituksia sopivina, 22 % toivoi niiden tiukentamista ja 17 % olisi halukas lieventämään rajoituksia.

Suu- ja sorkkatautia vastaan pikaputsauksella?

Moni on ehtinyt pohdiskella, onko kenkien pikaisella desinfioinnilla lentokentillä mitään merkitystä suu- ja sorkkataudin ehkäisyssä.

Ulla Järvi

Yhtenäinen toimintakykyluokitus avuksi myös kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin

WHO:n luokitusperhe on täydentymässä kansainvälisellä toimintakykyluokituksella. Jo parikymmentä vuotta sitten julkaistusta luokituksesta tuodaan uudistettu ICIDH-2-versio yleiskokoukseen toukokuussa, ja WHO:n johtokunta esittää sen hyväksymistä.

Marianne Jansson

Klubitalo raivaa tietään uudenlaiselle kuntoutukselle

Mielenterveyskuntoutukseen keskittyvä Helsingin Klubitalo on saanut Kuntoutussäätiön tämän vuoden Kuntouttajamitalin tunnustuksena uraauurtavasta työstä mielenterveyskuntoutuksessa.

Mielenterveystyön tila arvioitava selvitysryhmässä

Suomen mielenterveystyön nykytilannetta arvioimaan pitäisi asettaa selvitysryhmä, katsoo Suomen Psykiatriyhdistys peruspalveluministeri Osmo Soininvaaralle jättämässään kannanotossa.

Tarvitaanko Suomessa influenssan kliinistä valvontaa?

Tartuntatautirekisterin influenssalöydösten käyttöarvoa lisäisi oleellisesti anturikeskuksiin perustuva kliinisen influenssan seurantajärjestelmä. Yhdessä nämä kaksi ajantasajärjestelmää antaisivat nykyistä paremman kuvan siitä millainen on influenssaepidemian kulku, voima ja ennuste, kirjoittaa laboratorionjohtaja Reijo Pyhälä.

Reijo Pyhälä

Pääkirjoitus SLL 11/2001: Lääkärien lakko

Koko 1990-luvun ajan lääkärien ansiokehitys on ollut yleistä ansiokehitystä huonompaa. Jo vuonna 1998 Lääkäriliitto valmistautui vakavissaan lakkoon, aivan kuten ennen vuoden 1984 lääkärilakkoa vuosina 1981 ja 1983. Juuri ennen lakon 1998 alkua hyväksyttiin sovintoesitys, joka nosti ansiotasoa, mutta pidensi samalla työaikaa sairaaloissa. Lakon uhka oli taas lähellä kahta vuotta myöhemmin. Todennäköinen lakko vältettiin vuosi sitten Lääkäriliiton historian ensimmäisen jäsenäänestyksen tuloksen perusteella.

Urheilulääkäriyhdistys tuomitsee Hiihtoliiton doping-toiminnan

Yhdistys on pyytänyt näiltä lääkäreiltä kirjallisen selvityksen heidän toiminnastaan Hiihtoliitossa ja osuudestaan suomalaisten hiihtäjien dopingin käyttöön Lahden MM-kisoissa. Jatkotoimista päätetään, kun selvitykset on saatu.