Pitkäaikaissairastavuus lisääntyi eniten lapsilla

Suomalainen aikuisväestö tuntee itsensä nykyään terveemmäksi kuin toistakymmentä vuotta sitten, vaikka pitkäaikaissairastavuus, psyykkiset oireet ja hammasvaivat ovatkin yleistyneet. Kansaneläkelaitos ja Stakes ovat jälleen tehneet väestön terveydentilaa, terveyspalvelujen käyttöä ja perheiden sairauskuluja koskevan suuren tutkimuksen, jota varten on henkilökohtaisesti haastateltu noin 13 000 aikuista ja lasta. Tämänkertaisen, vuosia 1995 ja 1996 koskevan tutkimuksen tuloksia verrataan etenkin vastaavaan, vuonna 1987 tehtyyn tutkimukseen.

Voiko ruoka estää sairauksien synnyn?

Turun yliopiston anatomian professorin Risto Santin mukaan väestöryhmien väliset ja ajalliset sairastavuus- sekä kuolleisuuserot osoittavat, että ravintotekijöillä on keskeinen merkitys niin sydän - ja verisuonitautien kuin syöpätautienkin synnylle. Arvioidaan, että ravinto aiheuttaa 35 % kaikista ihmisen syövistä. Ravinnon vaaratekijöistä pidetään tärkeimpinä suurta rasvapitoisuutta (35-40 %) ja energiasisältöä samoin kuin vähäistä kuitupitoisuutta (alle 20 grammaa päivässä). Tutkimusten mukaan monityydyttämättömät rasvahapot, kuten seesami-, saflori-, maissi- ja soijaöljyjen sisältämät omega-6 rasvahapot, lisäävät rintasyövän riskiä, vaikka ne vaikuttavat edullisesti sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuteen. Kertatyydyttämättömät rasvahapot, joita on rypsi- ja oliiviöljyissä, saattavat puolestaan vähentää rintasyöpäriskiä.

Uusi kampanja malariaa vastaan

Malaria on esiintymisalueillaan terveysongelmista suurin, ja sitä vastaan käydään nyt uudella suurkampanjalla, jossa korostetaan kontrollikeinojen lisäksi terveydenhuollon kehittämistä. Roll Back Malaria -kampanjan ovat käynnistäneet YK:n lastenavun rahasto UNICEF, Maailmanpankki, YK:n kehitysohjelma UNDP ja Maailman terveysjärjestö WHO. Kampanja keskittyy aluksi Afrikan maihin. Käytännön aseita ovat perusterveydenhuollon järjestäminen, hyönteismyrkyillä käsitellyt hyttysverkot, yksinkertaisten diagnosointi- ja hoitostrategioiden kehittäminen, lääkkeiden saannin turvaaminen sekä paikallistason työntekijöiden ja kansalaisten koulutus sairauden ehkäisyyn ja hoitoon.

Merkittävät ja kalliit lääkkeet: Interferoni beeta ja Alzheimer-lääkkeitä peruskorvattaviksi

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta on hyväksynyt aaltoilevan MS-taudin hoidossa käytettävien beetainterferonivalmisteiden (Avonex, Betaferon, Rebif) hinnat, joten ne tulivat 1.1.99 lähtien sairausvakuutuksesta peruskorvattaviksi. Beetainterferonivalmisteet ovat valtioneuvoston päätöksen mukaan ns. merkittäviä ja kalliita lääkkeitä, joiden korvaaminen edellyttää potilaskohtaista erillisselvitystä. Erillisselvityksenä käytetään B-lääkärinlausuntoa ja Kelan toimistoon tehtävää hakemusta. Korvausten edellytyksistä ja käytettävistä menettelyistä kerrottiin tarkemmin 1.12.98 ilmestyneessä Lääkärilehden numerossa (SLL 34/98).

Kuopion yliopistossa tutkittiin mielipiteitä eutanasiasta

Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos tutki suomalaisten mielipiteitä eutanasiasta kolmesta satunnaisotannalla valitusta aineistosta. Mielipiteitä kysyttiin 800 lääkäriltä, 800 hoitajalta ja 1 000 tavalliselta kansalaiselta. Lääkäreistä kyselyyn vastasi 62 %, hoitajista 73 % ja muusta väestöstä 59 %. Tutkimusryhmään kuuluivat terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas, yleislääketieteen dosentti Olli-Pekka Ryynänen, kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Harri Heino ja ylilääkäri Markku Virén.

Maud Kuistilan palkinto professori Jouko Lönnqvistille

Maud Kuistilan Muistosäätiö jakaa vuosittain 50 000 markan palkinnon ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Palkinnon tarkoituksena on korostaa korkeatasoisen lääketieteellisen tutkimusperinteen säilyttämistä ja edistämistä Suomessa. Palkinnon ovat aikaisemmin saaneet professori Ilmo Hassinen (1994), professori Gunnar Myllylä (1995-96), professori Sirpa Jalkanen (1997) ja professori Heikki Vapaatalo (1998).

Väestön terveydentila taantuu Venäjällä

Venäläisten odotettavissa oleva elinikä on noin kymmenen vuotta lyhyempi kuin EU-maiden kansalaisten; se on samaa luokkaa kuin Aasian kehittymättömien maiden kansalaisilla. Venäläisten miesten odotettavissa oleva elinikä on 59 vuotta ja naisten 72 vuotta. Karjalan tasavallassa mies kuolee noin 14 vuotta nuorempana kuin suomalainen mies. Venäläisten tärkeimmät kuolinsyyt ovat sydän- ja verisuonitaudit sekä onnettomuudet. Useat aikaisemmin hallinnassa olleet tartuntataudit ovat lisääntyneet 1990-luvulla _ tällä hetkellä ongelmallisimpia ovat sukupuolitaudit ja tuberkuloosi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030