Kuopion yliopistossa tutkittiin mielipiteitä eutanasiasta
Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos tutki suomalaisten mielipiteitä eutanasiasta kolmesta satunnaisotannalla valitusta aineistosta. Mielipiteitä kysyttiin 800 lääkäriltä, 800 hoitajalta ja 1 000 tavalliselta kansalaiselta. Lääkäreistä kyselyyn vastasi 62 %, hoitajista 73 % ja muusta väestöstä 59 %. Tutkimusryhmään kuuluivat terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas, yleislääketieteen dosentti Olli-Pekka Ryynänen, kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Harri Heino ja ylilääkäri Markku Virén.
Tutkimuslomake koostui kahdesta erillisestä lomakkeesta, joista kerättiin lähinnä vastaajien taustatiedot, kokemukset kuolevista henkilöistä, uskonnollisuus, asenteet elinluovutus- ja hoitotestamenttiin, yleisten keskustelun kohteena olevien asioiden hyväksyttävyys (esimerkiksi abortti ja avioero), kuolemanpelko, asenteet kuolemaan ja arvio oman elämän laadusta. Toisessa lomakkeessa esitettiin viisi potilastapausta _ neliraajahalvauspotilaan, vaikeasta dementiasta kärsivän, parantumatonta syöpää sairastavan potilaan sekä syvästi kehitysvammaisen ja vaikeasti masentuneen potilaan tapaukset. Vastaajien mielipidettä kysyttiin avustetun aktiivisen eutanasian, itsemurhan ja passiivisen eutanasian hyväksyttävyydestä. Muutamissa potilastapauksissa avustettu itsemurha ei tule käytännön syistä kysymykseen, joten sitä ei näissä tapauksissa kysytty. Lomakkeesta tehtiin useita eri versioita, joissa vaihdeltiin esimerkkitapauksen ikää, sairauden luonnetta ja odotettavissa olevan eliniän ennustetta. Eri vastaajille lähetettiin erilainen lomake, minkä tarkoituksena oli saada esiin asenteiden muutokset esimerkkitapauksen tilanteen ja sanamuodon muuttuessa.
Lähes puolet suomalaisista olisi valmis sallimaan kuolinvun parantumatonta syöpää sairastaville (49 %), vaikeasti dementoituneille (48 %), syvästi kehitysvammaisille (42 %) ja neliraajahalvaantuneille (36 %) henkilöille. Joka viides suomalainen hyväksyisi sen, että vaikeaa masennusta sairastava ihminen saisi pyytäessään myrkkypiikin. Vastanneista lääkäreistä 8 % sallisi aktiivisen eutanasian parantumatonta syöpää sairastavalle, vaikeasta dementiasta kärsivälle ja syvästi kehitysvammaiselle henkilölle; 1 % soisi sen pitkäaikaisesta, syvästä masennuksesta kärsivälle potilaalle. Lääkäreistä 9 % kannatti aktiivisen eutanasian antamista neliraajahalvauspotilaalle. Eutanasian kannattajille ihmisarvoisen elämän loppu tarkoittaa oikeutta päättää siitä itse, kun taas vastustajat haluavat tarjota kuolemansairaalle hyvän saattohoidon.
Vaikka lääkärit suhtautuivat aktiiviseen eutanasiaan kaikkein varautuneimmin, olivat he passiivisen eutanasian kannattajia, kun kyseessä oli syöpää tai dementiaa sairastava tai vaikeasti kehitysvammainen potilas. Lääkäreistä 68 % sallisi passiivisen eutanasian parantumatonta syöpää sairastavalle, 88 % vaikeasta dementiasta kärsivälle ja 76 % syvästi kehitysvammaiselle potilaalle.
Tutkijoiden mukaan eutanasiaan suhtaudutaan sitä kielteisemmin, mitä konkreettisemmin potilastapaukset kuvataan.
