Terveydenhuollon organisaatioille uusi laaduntunnustus

Suomen Terveystutkimus Oy on vuodesta 1993 lähtien toteuttanut Suomessa terveydenhuollon organisaatioiden laadunarviointeja englantilaisen King's Fund -instituutin kehittämän auditointimallin mukaan. Ensimmäiset laajan auditoinnin läpikäyneet palvelutuottajat olivat Jorvin sairaala ja Sairaala Mehiläinen, ja kaikkiaan auditointiprosessi on tehty 12 julkisessa ja yksityisessä terveydenhuolto-organisaatiossa, mm. Lapin sairaanhoitopiirissä. Lisäksi prosessi on käynnissä paraikaa 20 organisaatiossa.

HYKS:ssa kriittisesti sairaiden hoidossa panostus kohdallaan

Terveydenhuollon kustannuspaineiden kasvaessa on yhä useammin nostettu esiin kysymys, annetaanko kalliita hoitoja turhaan tilanteissa, joissa toivoa edes potilaan henkiinjäämisestä ei enää ole. Terveydenhuollon arvoja ja valintoja käsittelevässä keskustelussa yhtenä teemana on ollut, pitäisikö lasten hoidot priorisoida. Näitä asioita tarkasteltiin HYKS:ssa tehdyssä tutkimuksessa, jota esiteltiin helmikuun alussa Terveystaloustieteen päivillä Helsingissä.

CJD-taudin kudossiirteistä saanut nosti korvauskanteen Japanissa

Japanilaismies syyttää maansa terveysviranomaisia viivyttelystä ja valvonnan puutteesta tapauksessa, jossa hänen vaimonsa sairastui Creutzfeldt-Jacobin tautiin saatuaan saksalaista alkuperää olevaa kudossiirrettä syringomyelia-taudin hoitoon. Mies vaatii 90 miljoonan jenin (noin 4 Mmk) korvauksia potilasta hoitaneelta sairaalalta, terveysviranomaisilta ja siirteen myyneeltä tuontiyritykseltä. Kanteessa todetaan, ettei ulkomailta tuodun dura mater -siirteen steriloinnista ollut huolehdittu eikä Japanin terveysministeriö ollut varoittanut tuotteen mahdollisista vaaroista. Tapauksen käsittely on viipynyt oikeudessa jo toista vuotta, jona aikana potilaan tila on oleellisesti huonontunut ja useita muita samanlaisia tapauksia on ilmaantunut. Tapausta verrataan HIV-skandaaliin, jossa viruksen sisältäviä verituotteita päästettiin markkinoille ilman viranomaisten tarkastusta.

Elinsiirtoleikkaukset kärsivät säästötoimista

Viime vuonna siirtoihin luovutettavien elinten määrä väheni noin viidenneksellä, arvioitiin Suomen Transplantaatiopäivillä Espoossa 5.2.1998. Kuitenkin samaan aikaan siirteitä odottavien potilaiden jonot kasvavat noin 7 %:n vuosivauhtia. Siiroelintä odottaa noin 300 potilasta, joista valtaosa on hyvin sairaita. Syypäänä luovutettavien elinten pulaan pidetään terveydenhuollon säästötoimia, joiden vuoksi aivokuolleen henkilön elintoimintoja ei pidetä yllä teho-osastolla siirtoleikkaukseen asti.

Opaskirjanen Rettin oireyhtymästä

Rettin oireyhtymä on harvinainen, vaikeavammaisuutta aiheuttava neurologinen sairaus, jota esiintyy vain tytöillä ja naisilla. Suomessa tunnetaan noin 40-50 henkilöä, joilla on Rettin oireyhtymä. Oireet alkavat jo ensimmäisen elinvuoden aikana ja ilmenevät kaikenlaisen kehityksen hidastumisena ja pysähtymisenä. Ongelmia on eniten kielellisessä ilmaisukyvyssä ja käsien motoriikassa. Lähes kaikki Rett-tytöt saavat epilepsian noin 4-vuotiaina. Rettin oireyhtymää sairastavien älykkyyden arviointi on hyvin vaikeaa.

YKT kehityksen kärjessä

Kymmenen vuotta sitten Ilkka Kunnamo ja Markku Saarelma ryhtyivät toteuttamaan Lääkäriseura Duodecimin piirissä ajatusta, että asiantuntevasti hyödynnettynä tietotekniikka helpottaa lääketieteellisen tiedon hallintaa ja käytännön lääkärin työtä. Tänään suomalaisen avohoitolääkärin työn tueksi rakennettu Yleislääkärin käsikirja ja tietokanta (YKT) on ainutlaatuinen tuote, jolle haetaan jo kansainvälisiäkin markkinoita.

Cochrane-yhteistyö rakentaa hoitokäytäntöjä

Maailmassa julkaistaan joka vuosi 2 miljoonaa uutta lääketieteellistä artikkelia. Yhä tärkeämmäksi onkin muodostunut tämän tiedon seulonta. Tähän tähtäävään Cochrane-yhteistyöhön on sitoutunut tuhansia tutkijoita eri puolilla maailmaa. He seuraavat noin 1 300:aa lääketieteellistä julkaisua ja kokoavat tiedot merkittävistä, pääasiassa kontrolloiduista hoitotutkimuksista tietokantaan. Tavoitteena on systemaattisten kirjallisuuskatsausten laatiminen ja sitä kautta näyttöön perustuvan hoitokäytännön rakentaminen.

Lapsettomuus psykososiaalisena kriisinä

Lapsettomuus on vieläkin vaiettu ongelma ja lapsettomien kohtaaminen on terveydenhuollossakin monelle uusi ja vaikea asia. Terveydenhoitohenkilökunnalle järjestetyssä seminaarissa pohdittiin lapsettomuutta kriisinä, jossa lasta haluavan pariskunnan psykososiaalinen auttaminen oli tärkeä kysymys. Hedelmöityshoidoissa meillä on keskitytty kliinisiin ja eettisiin kysymyksiin, mutta vähintään yhtä tärkeää on pariskuntien psykososiaalinen tukeminen. Vaikka hedelmöityshoidoissa saavutetaan yhä parempia tuloksia, ei kaikkia lasta haluavia voida auttaa. Erikoislääkäri Eero Varila Tampereelta totesi, että lapsettomuuden hoidon tulos ei ole koskaan ennustettavissa. Hoidon tarkoituksena on luoda mahdollisuuksia ja lopputulos ei ole riippuvainen pelkästään lääketieteellisestä osaamisesta, vaan mukana ovat monet muutkin tekijät.

Lapsen kuollessa perheen surulle on annettava aikaa

Pienen lapsen kuoleman ja perheen surun kohtaaminen on vaativa tilanne, jossa terveydenhuollon työntekijöiden toiminta voi ohjata surutyön alkuun. Vanhempien kokemusten mukaan kuitenkin tukea on tarjolla sattumanvaraisesti ja joskus toiminta on torjuvaa tai suorastaan tökeröä. Stakesin, Kirkon sairaalasielunhoidon keskuksen ja Kätkytkuolemaperheiden yhdistyksen Käpy ry:n järjestämässä seminaarissa Helsingissä tammikuun lopulla pohdittiin lapsen menettäneen perheen tukemisen keinoja.

Vuorotteluvapaa-kokeilu laajenee

Vuorotteluvapaakokeilua on päätetty jatkaa vuoden 2000 loppuun saakka. Tämän vuoden alusta lähtien korvausprosentti nousi 60:stä 70:een ja vuorotteluvapaan katto, joka viime vuonna oli 4 500 mk kuukaudessa, on nyt poistettu. Lääkärien kohdalla uudistus merkitsee noin tuhannen markan lisäystä vuorotteluvapaakorvaukseen kuukaudessa. Vuonna 1997 sai noin 70 lääkärien työttömyyskassan jäsentä vuorotteluvapaakorvausta. Vuorotteluvapaajakson pituus vaihteli kolmesta kuukaudesta vuoteen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030