Keski-Suomessa selvitetään järkevintä mallia terveyskeskusten röntgenpalveluille

Suomessa kolmasosa röntgentutkimuksista tehdään terveyskeskuksissa. Toimintamalli on poikkeuksellinen, sillä muualla Euroopassa ei kuvauksia tehdä perusterveydenhuollossa. Meillä myös kuvataan potilaita enemmän kuin muualla. Keski-Suomessa tutkitaan paraikaa, millaisilla tutkimusmäärillä ja millaisilla etäisyyksillä toisistaan sijaitsevissa terveyskeskuksissa oman kuvaustoiminnan järjestäminen on taloudellisesti perusteltua. Radiologian erikoislääkäri Eila Lantto Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksesta kertoo, että taustaselvitykset on tehty ja käynnissä on erilaisten järjestelmien mallintaminen. FinOHTAn tuella tehtävän tutkimuksen tulokset valmistuvat loppukeväästä 2000.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 1-2/2000 Kommentteja

Virossa nuorten juominen ja tupakointi harvinaista

Virolaiskoululaiset eivät juo ja polta yhtä yleisesti kuin eurooppalaiset ikätoverinsa. Tosin Virossakin nuorten epäterveelliset elämäntavat ovat 1990-luvulla yleistyneet, mutta silti humalajuominen ja tupakointi on harvinaista. Virolaisnuorten arviot omasta terveydestään ovat viime vuosina muuttuneet myönteiseen suuntaan. Näin toteaa terveystieteestä Jyväskylän yliopistossa väitellyt virolaistutkija Kaili Kepler. Hänen työnsä on osa WHO:n koordinoimaa kansainvälistä koululaistutkimusta. Luokkakyselyinä 11-, 13- ja 15-vuotiailta nuorilta kerätyt tiedot ovat vuosilta 1994 ja 1998.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 1-2/2000 Kommentteja

Bibliografia terveyserojen kaventamisesta

Sosiaaliryhmien välisten terveyserojen kaventamista käsittelevistä tutkimuksista on valmistunut bibliografia. Se on tuotettu Stakesin, Helsingin yliopiston kansanterveystieteen ja sosiologian laitosten sekä Kansanterveyslaitoksen projektissa, jossa arvioidaan sosiaaliryhmien terveyserojen kaventamiseen tähtääviä toimintoja Suomessa. Projektin yksi tavoitteista oli tuottaa bibliografia terveyden ja terveydenhuollon sosioekonomisia eroja ja niiden kaventamiskeinoja käsittelevistä suomalaisista tutkimuksista.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 1-2/2000 Kommentteja

Uusi influenssalääke - edistystä vai kaaos?

Uusi mahdollisuus hoitaa lääkkeellä influenssaa on saanut paljon tilaa tiedotusvälineissä ja lääketieteellisissä aikakauslehdissä (1). Itse lääke ja sen lääketieteelliset ansiot ovat tulleet hyvin kuvatuiksi. Sairaanhoitopiirinsä tartuntatautityötä ohjaava on jäänyt kaipaamaan käytännön näkökulmaa. Siksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on avohoidon lääkärien ja infektiolääkärien yhteistyönä tehnyt alueellisen influenssan hoito-ohjeen. Ohje on osin kaukana näyttöön perustuvasta lääketieteestä. Vaikka siinä enemmän esitetään pohdittavia seikkoja kuin tarjotaan varmoja ratkaisuja, uskomme sen auttavan seuraavan influenssaepidemian läpi purjehtimisessa.

Jukka Lumio

Psykoterapian korvaaminen

Psykoterapiapotilas tarvitsee hyvää hoitoa, mutta sen lisäksi häntä koskevat paperit on täytettävä asianmukaisesti. Joitakin aikoja sitten Kelan kiertokirje muistutti psykiatreja siitä, että potilaan saadessa psykoterapiaa selvityslomakkeeseen on vuoden 1999 alusta alkaen ollut merkittävä asianomaisen toimenpiteen koodi eikä aikaperusteisen käynnin koodia. Menettely koskee niin yksilö-, perhe/pari- kuin ryhmäpsykoterapiaakin.

Maija Lehtimaja

Epäselvät reseptit aiheuttavat harmia

- Emme haluaisi tämän asian takia vaivata aina muita. Ihmisen vanhetessa esimerkiksi 75-100-vuotiaaksi on toivotonta saada selvää lääkeresepteistä eli lääkkeen nimestä, määrästä ja käyttö-ajoista, koska ne on kirjoitettu epäselvällä käsialalla. Näin ollen vanheneva ihminen joutuu kantamaan kaikki reseptit laukussa apteekkiin tutkittavaksi. Kiireen keskellä apteekin henkilökunta yrittää auttaa asiakasta, mikä vie suunnattomasti aikaa, todetaan yhdessä kirjeistä. Lisäksi toivottiin, että lääketehtaat voisivat painaa lääkeselostukset suuremmilla kirjasimilla, jotta niistä silmälasejakin käyttävä ihminen saisi selvää. Veteraanien kuntovoimisteluryhmässä oli mietitty sitä, mihin epäkohtaan kukin haluaisi eniten vaikuttaa. Muutama ryhmäläisistä oli vahvasti sitä mieltä, että reseptit tuottavat epäselvyydellään suurta harmia heidän ja monen muun arkipäiväiseen elämään. Sosiaali- ja terveysministeri Perho vastasi kirjeen lähettäneille ja kertoi edelleen välittäneensä esityksen Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle, Lääkäriliitolle ja Kansaneläkelaitokselle.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 7.1.2000 Kommentteja

118 lääketieteen väitöstä Helsingin yliopistossa

Yliopiston yhdeksän tiedekunnan kesken tohtorinväitökset jakaantuivat seuraavasti (suluissa tavoite): lääketieteellinen 118 (81), teologinen 13 (9), oikeustieteellinen 8 (9), humanistinen 40 (36), matemaattis-luonnontieteellinen 89 (70), kasvatustieteellinen 10 (11), valtiotieteellinen 47 (26), maatalous-metsätieteellinen 36 (30) sekä eläinlääketieteellinen tiedekunta 8 (tavoite 5) väitöstä vuonna 1999. Vastaväittäjä oli vuonna 1999 useimmiten kotimaasta (213 väitöstä), joko Helsingin yliopistosta (77 vastaväittäjää) tai muusta suomalaisesta korkeakoulusta tai tutkimuslaitoksesta (136 vastaväittäjää). Ruotsista vastaväittäjiä oli 42, Yhdysvalloista 29, Isosta-Britanniasta 21 ja Tanskasta 14. Saksasta vastaväittäjiä oli 11, Alankomaista 9 sekä Kanadasta 6. Norjasta oli 5 vastaväittäjää, Ranskasta ja Sveitsistä kustakin 4. Muita vastaväittäjien kotimaita olivat Italia, Espanja, Islanti, Viro, Australia, Belgia, Brasilia, Irlanti, Israel, Japani, Latvia, Portugali, Puola, Thaimaa, Tsekki sekä Unkari ja Venäjä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 7.1.2000 Kommentteja

Isorokkovirusta tutkitaan edelleen

Asiantuntijat suosittelevat isorokkovirusten jatkotutkimuksia, ennen kuin varastot hävitetään. Tutkimukset tehdään WHO:n tarkassa valvonnassa selvällä aikataululla. Isorokkoviruksia säilytetään kahdessa keskuksessa, Venäjällä Koltsovossa Novosibirskin alueella ja Yhdysvalloissa Atlantassa CDC:n laboratoriossa. Vaikka päätös niiden hävittämisestä on vahvistettu viimeksi viime toukokuussa WHO:n yleiskokouksessa, toimeenpano on yhä auki. Lykkäystä on nyt sovittu vuoteen 2002 ja tilanne tarkistetaan vuosittain. Yhteisymmärrystä isorokkovirusvarastojen lopullisesta tuhoamisaikataulusta ei ole syntynyt, vaikka taudin hävittämisestä tulee keväällä kuluneeksi jo 20 vuotta. Virus halutaan tutkia mahdollisimman tarkkaan varmuuden vuoksi. Kaikki tutkimushankkeet arvioi WHO, mutta rahoitusta järjestö ei niihin ohjaa.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 7.1.2000 Kommentteja

Suomen Hammaslääkäriliitto 75 vuotta

Suomen Hammaslääkäriliitto perustettiin itsenäisyyspäivänä vuonna 1924 kollegialisia ja taloudellisia pyrintöjä varten, kun vuonna 1892 perustettu tieteellinen yhdistys Suomen Hammaslääkäriseura ei halunnut eikä ehtinyt hoitaa kasvavaa sosiaalisten asioiden painolastia. Liiton perustamisen aikaan hammaslääkäreitä oli Suomessa 386 ja heistä valtaosa toimi yksityispraktiikassa. Nykyään hammaslääkäreitä on 4 800, ja heistä puolet työskentelee julkisessa terveydenhuollossa ja puolet yksityishammaslääkäreinä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 36/1999 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030