Erikoislääkärikoulutusta arvioimaan (pääkirjoitus SLL 21-22/2001):

Lääkäriliiton intressissä on mitä suurimmassa määrin omalta osaltaan olla huolehtimassa siitä, että erikoislääkärikoulutus on riittävän korkeatasoista. Tämä nähdään liitossa yhtenä tärkeänä osana laajaa edunvalvontafunktiota. Korkeatasoisen erikoislääkärikoulutuksen avulla tulee liiton mielestä jatkossakin turvata suomalaisten lääkärien mahdollisuus kansainväliseen liikkuvuuteen.

Lääkärilakko ratkaistava tavanomaisella menettelyllä

Kostiainen viittaa ehdotuksiin lakon lopettamisesta lailla. Hänen mielestään sellainen ratkaisu olisi ennenkuulumaton ja rikkoisi tähän asti tarkasti vaalittua työmarkkinoiden tasapainoa.

Lääketietoa puhelimitse

Lääkeinformaatiokeskus on Kuopion yliopiston apteekin, Kuopion yliopiston farmaseuttisen tiedekunnan ja Kuopion yliopistollisen sairaala-apteekin yhteinen hanke.

Lääkkeiden tukkumyynnin arvo kasvoi yli 9 %

Lääketietokeskuksen mukaan lääkkeiden kokonaismyynnin kasvu johtuukin väestön ikääntymisestä sekä monien sairauksien hoitokäytäntöjen olennaisesta muutoksesta.

Sähköistä sosiaaliturvakorttia voidaan kokeilla laajemmin

Jatkossa kokeilua aiotaan laajentaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin, Raahen seudulle ja Pirkanmaalle.

Kriisiapua Internetin välityksellä

Internetistä on vuoden ajan voinut saada henkilökohtaista ammatillista kriisiapua. Kriisikeskus Tukinetistä on hakenut henkilökohtaista apua jo yli 800 asiakasta. Heistä peräti kolme neljäsosaa on naisia.

Suvi Sariola

Potilasjärjestöt vetoavat lakon lopettamiseksi

Diabetesliitto vetoaa lääkärilakon osapuoliin lakon välittömäksi lopettamiseksi. Liitto on huolissaan pitkittyneen lakon vaikutuksista diabeetikkojen hoitoon. Liitto vetoaa myös hallitukseen, että terveydenhuoltoon saataisiin tarpeeksi voimavaroja hyvän ja laadukkaan hoidon takaamiseksi.

STTK:n Kostiainen: Lääkärilakko ratkaistava tavanomaisella menettelyllä

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edunvalvontayksikön johtajan Leila Kostiaisen mielestä on koko työmarkkinakentän edun mukaista, että lääkärilakko ratkaistaan normaaleilla työmarkkinoiden menettelyillä.

Kristillisdemokraattien puoluekokous: Peruspalveluihin panostettava

Suomen Kristillisdemokraattien puoluekokous velvoittaa hallitusta huomioimaan talouspoliittisissa ratkaisuissaan kansalaistutkimuksen, jonka mukaan kansalaiset pitävät peruspalveluja veronalennuksia tärkeämmällä sijalla.

TEO:lle ensimmäinen lääkärilakkoa koskeva kantelu

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus sai toukokuun puolivälissä ensimmäisen lääkärilakkoa koskevan kantelun.

Suvi Sariola

Lääketietoa puhelimitse

Kuopiossa on aloittanut toimintansa puhelimitse ja sähköpostitse neuvontaa jakava lääkeinformaatiokeskus. Maksullinen neuvonta on tarkoitettu sekä yksityisille henkilöille että terveydenhuollon ammattilaisille. Neuvontaan voi soittaa joka päivä kello 8-23.

Suvi Sariola

Lääkkeiden tukkumyynnin arvo kasvoi yli 9 %

Lääkkeiden tukkumyynnin arvo viime vuonna kasvoi 9,2 % ja oli 6 932 miljoonaa markkaa. Reseptilääkkeiden myynti kasvoi 10,3 % ja itsehoitolääkkeiden myynti 2,3 %. Lääkkeiden tukkuhinnat laskivat samana aikana prosentin.

Suvi Sariola

Sähköistä sosiaaliturvakorttia voidaan kokeilla laajemmin

Sähköisen sosiaaliturvakortin kokeilu laajenee. Ns. Makropilotti-hankkeessa kehitettyä sosiaaliturvakorttia jaetaan Satakunnassa joukolle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita. Satakunnassa on jo tätä ennen jaettu noin 300 korttia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Suvi Sariola

Hoitojärjestelmä tukehtuu korvaushoitopotilaisiin Karvosen 200 asiakastakin vaativat kiireesti hoitoa

- Arviolta 1 800 huumeidenkäyttäjää on vailla korvaushoitoa, johon he haluavat ja johon heillä olisi oikeus, sanoo päihdelääketieteen professori Mikko Salaspuro Helsingin yliopistosta.

Ulla Järvi

Harva sydänpotilas muuttaa elämäntapojaan Edes joka kymmenes ei pysty lopettamaan tupakointia infarktin jälkeen

Pitäisikö ihminen ottaa sydäntapahtuman jälkeen äärimmäiseen tiukkaan kontrolliin, jotta huonot elämäntavat saataisiin todella muuttumaan? Kuka vahtisi lääkkeiden oton? Onko pulmana heikko tahto vain yhäkö vaivaa tiedonpuute?

Ulla Järvi

Naiset kokevat abortin jälkeen sekä surua että helpotusta

Suomessa tehdään vuosittain noin 10 000 aborttia; arviolta joka viides suomalainen nainen kokee abortin jossakin elämänsä vaiheessa. Aborttien määrä on kasvanut viime vuosina. Toistuvien tai raskauden toisella kolmanneksella tehtyjen aborttien osuus on noin 10 % kaikista aborteista. Yleisimmät syyt abortin hakemiseen ovat nuoruus, opiskelujen keskeneräisyys, epävarma taloudellinen tilanne ja parisuhteen puuttuminen.

Ulla Toikkanen

Kuntaliiton laaja tutkimus: Kansalaisten tyytymättömyys kasvanut selvästi terveydenhuoltoa kohtaan

Kansalaisten kriittisyys on kasvanut erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kohtaan. Tyytymättömimpiä asukkaat ovat teiden ja katujen hoitoon, päihdehuoltoon, kunnalliseen asuntotarjontaan, mielenterveyspalveluihin, vammaisten palveluihin, nuorisotoimeen, terveyskeskusten vuodeosastoihin, julkisten kiinteistöjen hoitoon, ympäristönsuojeluun ja vanhainkoteihin.

Lakko jatkuu – yhtenäisyys kasvaa (pääkirjoitus SLL 20/2001)

Todistuspalkkioista luopuminen ja suostuminen määrättyjen perusteiden mukaan työajan jatkamiseen pidemmälle alkuiltaan oli meiltä neuvotteluissa myönnytys, jotta peruspalkkaan olisi saatu kunnollinen nousu. Kun panostetaan päiväaikaisen palkan nousuun, ei peruspalkan nousua tarvitse heijastaa täysimääräisesti raskaiden päivystyspisteiden korvauksiin. Tämän takia hyväksyimme tältä osin ”ohenteen” käytön. Kun sovintoesityksen taso kaiken tämän jälkeen olikin aivan riittämätön, olisi sen hyväksyminen johtanut tammikuussa hylättyä sopimusesitystäkin huonompiin palkankorotuksiin useilla sellaisilla lääkäreillä, jotka päivystävät ja joutuvat kirjoittamaan todistuksia. Siten liiton neuvottelijat ovat ilmeisesti olleet liian valmiita etsimään ratkaisuja lakon lopettamiseksi.

Sopimus hylättiin, miten jatketaan? (pääkirjoitus SLL 20/2001)

Vaikka ensimmäisen sovintoesityksen taso oli ennakkoarvioiden mukainen, sen sisältö oli ennakoitua pelkistetympi. Neuvottelujen alussa elätellyt toiveet lääkärien työolosuhteiden parantamisesta virkaehtosopimuksen avulla ovat neuvottelujen kuluessa haihtuneet työnantajan haluttomuuteen. Parannusehdotusten kehittely olisi vaatinut pidemmän, esimerkiksi neljän vuoden sopimuskauden, josta työnantaja on kuitenkin ehdottomasti kieltäytynyt. Valtakunnansovittelijan esitykseen sisältyy edelleen ehdotus joidenkin tähän tähtäävien työryhmien asettamisesta. Ehdotus on kuitenkin puhtaasti kosmeettinen, sillä työryhmien töiden realisoimiseksi ei ole ehdotettu lainkaan varoja. Neuvottelut ovat tylyllä tavalla osoittaneet, että käytetyllä sopimusmenettelyllä ei työn sisältöön juuri voida puuttua, ja melko puhtaaseen raharatkaisuun on tyydyttävä. On ironista, että asiaa tuntemattomat syyttävät tästä lääkäreitä: ”Työolosuhteista puhutaan, mutta rahaa vain halutaan”.

Sovintoesitykselle oli helppo sanoa ei

Esityksen korotustaso oli puheenjohtaja Heikki Pälveen mukaan aivan riittämätön. Lisäksi esitys oli rakenteellisesti huono. Esityksen hyväksi puoleksi luettiin, että se oli helppo hylätä.