Pääkirjoitus (SLL 13/2001): Mitä diabetes maksaa?

Tässä numerossa julkaistaan yhteenveto laajasta suomalaisesta tutkimuksesta, jossa on selvitetty yksityiskohtaisesti Helsingissä asuvien diabeetikkojen ja heidän verrokkiensa terveyspalvelujen käyttöä ja hoidon kustannuksia vuoden ajalta. Tutkimuksen tekijä, LT Tero Kangas, on jo väitöskirjassaan käsitellyt aihetta, mutta vasta tämä tutkimus luo kokonaisvaltaisen kuvan niin tyypin 1 kuin tyypin 2 diabetesta sairastavien hoitokäytännöistä ja erityisesti hoidon kustannuksista. Tulosten mukaan vuonna 1997 diabeteksen hoidosta koituneet kustannukset olivat yhteensä noin 580 miljoonaa markkaa, joka vastaa Helsingin kaupungin terveydenhuollon budjetista 12–17 %:n osuutta laskuperusteista riippuen. Tyypin 1 diabetesta sairastavien suorat hoitokustannukset olivat noin nelinkertaiset ja tyypin 2 diabetesta sairastavien yli kaksinkertaiset samanikäisiin verrokkeihin nähden. Selvästi merkittävin kustannuserä koitui diabetekseen liittyvien komplikaatioiden hoidosta. Vain kolmanneksella diabeetikoista oli komplikaatioita, mutta niiden hoitamiseen kului 90 % diabeteksen aiheuttamista lisäkustannuksista.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 30.3.2001 Kommentteja

Pääkirjoitus (SLL 13/2001): Ministerin huolet yliampuvia

Soininvaaran puheet ovat istuvan ministerin sanomina ymmärrettäviä virkalausuntoja, joiden tarkoitushakuisuus on selvä. Ministeri tietää, että maan terveydenhuollossa on jonotettu hoitoon pääsyä jo paljon ennen lakon alkua. Jonottamisen kannalta riskiryhmässä olevien syöpäpotilaiden ja sydänleikattavien hoidot on jo alun pitäen rajattu lakon ulkopuolelle. Välittömässä hoidontarpeessa olevat potilaat on hoidettu työtaistelusta huolimatta. Väitteet lääkärilakon aiheuttamista jonokuolemista tai tällaisten uhkien kasaantumisesta ovat vailla todellisuuspohjaa.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 30.3.2001 Kommentteja

Otantatutkimus Oy: Kansalaiset valmiita antamaan lääkäreille 13 prosentin korotuksen

Tutkimuksessa kysyttiin ensin, maksetaanko lääkäreille tällä hetkellä mielestänne liian paljon, sopivasti vai liian vähän? Huomioon tuli ottaa koulutuksen pituus ja työn vastuullisuus. Taustaksi annettiin tieto, että terveyskeskus- ja sairaalalääkäreiden keskimääräinen palkka on tällä hetkellä noin 21 000 mk/kk. Vastausvaihtoehdot olivat: 1) Liian paljon, 2) Sopivasti, 3) Liian vähän ja 4) Ei osaa sanoa. Jos vastaaja oli sitä mieltä, että 21 000 mk/kk on liian paljon tai vähän, hänelle annettiin jatkokysymys: Paljonko Teidän mielestänne terveyskeskus- ja sairaalalääkäreiden keskimääräisen palkan pitäisi olla?

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 30.3.2001 Kommentteja

Katumuspilleri käsikauppaan Ruotsissa huhtikuussa

Pilleri (Norlevo) sisältää yksinomaan levonorgestreelia, ja pakkauksessa pillereitä on kaksi. Ensimmäinen pilleri kehotetaan ottamaan niin pian kuin mahdollista yhdynnän jälkeen – kuitenkin viimeistään 72 tunnin kuluessa – ja toinen pilleri 12–24 tuntia myöhemmin. Jos pillerin ottaa päivän kuluessa yhdynnästä, ehkäisyteho on 95 %, toisena päivänä otettuna vielä 85 % ja kolmantena enää 58 %. Pahoinvointi, mahakivut, väsymys, päänsärky ja rintojen arkuus ovat valmisteen yleisimpiä haittavaikutuksia.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 30.3.2001 Kommentteja

Schengen-sopimuksesta luparuljanssi terveyskeskuksille?

Artikla edellyttää kotimaan viranomaiselta hankittua lupaa viedä toiseen Schengen-maahan huumausaineiksi luokiteltuja sekä psykotrooppisia lääkkeitä. Tällaisia lääkeaineitahan ovat mm. morfiini, metadoni, amfetamiini sekä voimakkaat kipulääkkeet että eräät uni- ja rauhoittavat lääkkeet. Lupa on voimassa vain 30 päivää. Se pitää näyttää tullitarkastukseen jouduttaessa; ilman lupaa mukana olevat lääkkeet takavarikoidaan. Mitään muita seuraamuksia luvattomuudesta ei matkustajalle aiheudu. EU:n alueella matkustajan saa tarkastaa vain perustelluista syistä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 26.3.2001 Kommentteja

Pääkirjoitus (SLL 12/2001): Miksi allergiat lisääntyvät?

Perheen suuri lapsiluku, maatilalla asuminen lapsuudessa, heikko sosioekonominen asema ja antroposofinen elämäntapa on tutkimuksissa voitu liittää allergioiden vähäiseen esiintyvyyteen. Käänteinen yhteys on voitu väestötutkimuksissa osoittaa myös allergioiden ja joidenkin infektioiden, mm. tuhkarokon ja tuberkuloosin, välillä. Kokeellisissa tutkimuksissa puolestaan mikrobit ja mikrobiperäiset komponentit, kuten tuberkuliini ja lipopolysakkaridi, ovat vaimentaneet allergista immuunivastetta.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 26.3.2001 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030