Pääkirjoitus SLL 11/2001: Lääkärien lakko

Koko 1990-luvun ajan lääkärien ansiokehitys on ollut yleistä ansiokehitystä huonompaa. Jo vuonna 1998 Lääkäriliitto valmistautui vakavissaan lakkoon, aivan kuten ennen vuoden 1984 lääkärilakkoa vuosina 1981 ja 1983. Juuri ennen lakon 1998 alkua hyväksyttiin sovintoesitys, joka nosti ansiotasoa, mutta pidensi samalla työaikaa sairaaloissa. Lakon uhka oli taas lähellä kahta vuotta myöhemmin. Todennäköinen lakko vältettiin vuosi sitten Lääkäriliiton historian ensimmäisen jäsenäänestyksen tuloksen perusteella.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 21.3.2001 Kommentteja

Pääkirjoitus SLL 10 b/2001: Lääkäri on lääkäri – lakossakin

Lääkärien on lakon aikana syytä huolehtia siitä, että näitä periaatteita noudatetaan. Turhia kielteisiä reaktioita ei ole syytä herättää, eivätkä vahingot asioissa, joista lääkärit ovat luvanneet huolehtia, varmasti paranna mahdollisuuksiamme hyvään lopputulokseen pääsemiseksi. Terveys ja yksilöllisten sairauksien hoito ovat jokaiselle ihmiselle tärkeitä asioita, eikä ketään pidä uhata esimerkiksi terveyden menettämisellä. Kyseessä on pikemminkin yhteinen ongelma, miten saadaan hyvä terveydenhuolto turvatuksi kaikille. Tämä näkökohta on jo herättänyt paljon julkista keskustelua ja huolestuttaa kansalaisia; lääkärilakko on oire alan ahdingosta. Lakko on viime kädessä informaatiosotaa, lakon aikana suuri yleisö muodostaa kantansa siihen, kumpi osapuoli on oikeassa. Lakko loppuu, kun riittävä poliittinen paine on kehittynyt sopimuksen aikaansaamiseksi, ja paineen suunta puolestaan määräytyy pitkälti sen mukaan, minkä kannan suuri yleisö on ottanut asiaan. Taktinen tavoitteemme on, että informaatiosota voitetaan, se, että lakon loppuessa yleisö ymmärtää asiamme.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 13.3.2001 Kommentteja

Pääkirjoitus SLL 10 b/2001: Lääkärit lakossa – pakosta

Kun lakkoa oli siirretty viikolla ja uudet neuvottelut alkoivat 5.3., toi KT pöytään aivan uuden sopimusluonnoksen, joka sisälsi lääkäreiden siirtämisen vuorotyöhön, perustyöajan vapaan sijoittelun ja päivystystöiden teettämisen peruspalkalla. Tästä kaikesta oli keskusteltu jo neljä vuotta sitten sekä edelleen viime syksynä, ja liiton edustajat ovat aina sanoneet, että tällainen ei käy. Heidän tarjouksensa sisälsi siis selvän palkanlaskun, päivystystyön teettämisen hankalammin ja päivätyön vaikeutumisen, joten syynä ei voinut olla mikään muu kuin halu ajaa liitto lakkoon. En usko, että yksikään sairaanhoitopiiri lähtisi ajamaan tällaista uudistusta, ja on mahdotonta kuvitella, että KT olisi saanut tässä asiassa toimeksiannon edustamiltaan sairaanhoitopiireiltä. Mikä on KT:n vastuu terveydenhuollon toteuttamisesta? Liiton neuvottelijat pyrkivät raskaimpien päivystyspisteiden työaikakokeiluiden kautta löytämään hallitusti toimivan tavan keventää päivystävän lääkärin taakkaa. Tällaiseen ei KT suostunut, joten valtakunnansovittelijan esittämää työaikatyöryhmää ei voitu perustaa.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 13.3.2001 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030