Painonhallintapalkinto Leipätiedotukselle

Suomen Lihavuustutkijat ry on antanut tämän vuoden painonhallintapalkinnon Leipätiedotukselle. Yhdistys palkitaan painonhallintaa edistävän ravintotiedon pitkäjänteisestä levittämisestä. Leipätiedotuksen havainnollisia tuotteita - julisteita, kalvoja, dioja - käytetään runsaasti esimerkiksi terveydenhuollossa, kouluissa, laihdutusryhmissä sekä monien ammattiryhmien koulutuksessa.

Allergian tutkijat etsivät oikeaa hetkeä iskeäkseen elimistöön

- Allergiahoidon tulevaisuuden näkymät perustunevat kolmeen eri tutkimuslinjaan, katsoo dosentti Johannes Savolainen Turun yliopistosta. Yksi linja keskittyy mikrobeja tai mikrobikomponentteja sisältävien funktionaalisten elintarvikkeiden ja rokotteiden kehittämiseen. Toinen linja suuntautuu allergisen immuunivasteen välittäjäaineiden ja soluliikenteen salpaajien toiminnan tutkimukseen ja siihen vaikuttamiseen. Kolmas - ehkä pisin tie - etsii tehostetun geeniseulonnan avulla geenivirheitä, joihin voitaisiin sitten kehittää täsmälääkkeitä.

Ulla Järvi

Sketsejä lääkärilakosta

Viime maanantaina (23.4.2001) Komediateatteri Arenassa Helsingissä järjestetty lakkospeksi oli yleisömenestys. Juonen sisään oli kiedottu lääkärilakkoa koskevia sketsejä.

Pääkirjoitus (SLL 15-16/2001): Lääkärilakko – meidän kaikkien yhteinen lakko

Lääkäreiden asenne lakkoon on säilynyt erinomaisena. Turhaa lakkouhoa ei ole aistittavissa, mutta oikeutetuista tavoitteista pidetään tinkimättä kiinni. Neuvotteluihin ollaan heti valmiita, kunhan työnantaja luopuu jääräpäisestä kaikki muutokset torjuvasta linjastaan. Lakon kiistatta positiivisena vaikutuksena on selvästi havaittava lääkäreiden kollegiaalisuuden tunteen voimistuminen. Taistelemme yhdessä yhteisen oikean asian puolesta. Terveyskeskuslääkäri ei ole kateellinen sairaalalääkärille eikä päinvastoin. Sairaalassa päivystävä ja ei-päivystävä lääkäri ymmärtävät toistensa ongelmat ja ovat yhdessä valmiita taistelemaan molemmille oikeudenmukaisen ratkaisun puolesta. Tämä hyvä yhteishenki on ollut helppo havaita järjestetyissä lakkokokouksissa. Lakon vuoksi on liitosta eronnut vain kaksi jäsentä. Samaan aikaan takaisin jäseniksi on liittynyt kymmeniä aikaisemmin eronneita tai erotettuja jäseniä. Tämäkin osoittaa, kuinka yhteiseksi ja oikeaksi asiaksi lakkomme koetaan.

Kun julkinen sektori työntää, vaihtoehdot alkavat vetää

Lue lisää Lääkärilehden nrosta 15-16/2001, s. 1722-1724.

Ruotsi aloittaa kampanjan ulkomaalaisten lääkärien palkkaamiseksi

.

Lääketieteen olemus

Raimo Puustinen, Risto Pelkonen, Hannu Sariola ja Pekka Louhiala pohtivat lääketieteen olemusta Läääkärilehden nrossa 15-16/2001 (s. 1785-1789).

Lääkärilakon sovittelu ei ole alkanut

Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri tapasivat valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen luona viime tiistaina. Seuraavaksi tapaamispäiväksi on sovittu ensi viikon maanantai.

Syöpäpotilaille psykososiaalisen kuntoutuksen osaamiskeskus Turkuun

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys perustaa syöpäpotilaiden psykososiaalisen kuntoutuksen osaamiskeskuksen. Yhdistys päätti keskuksen perustamisesta tällä viikolla 50-vuotisjuhlakokouksessaan. Osaamiskeskus sijoittuu Turun Hirvensaloon.

Lääkekehityksen prof. Markku Koulu: Lääketieteen ja biologian välimaastossa tarvetta osaajille

Turun yliopistossa opiskellaan jo kolmen vuosikurssin voimin terveyden biotieteiden maisteritutkintoa varten. Koulutusohjelma on viisivuotinen. Ensi vuonna sisäänottomäärä saattaa kaksinkertaistua, eli nousta neljäänkymmeneen.

Ulla Järvi

Bioaktiivisella lasilla hoidetaan Turussa vaikeita otsaontelon tulehduksia

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on kehitetty maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen menetelmä hoitaa kaikkein vaikeimpia otsaontelon tulehduksia.

Ulla Järvi

STM:n tavoitteena myöhentää eläkkeelle siirtymistä

Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa lähivuosien keskeiseksi sosiaali- ja terveyspoliittiseksi tavoitteeksi pitää työntekijät työelämässä kaksi, kolme vuotta nykyistä kauemmin.

Mielenterveys-lehti 40 vuotta: Pelastaisiko keskusohjaus mielenterveyspalvelut?

Suomi lopetti terveydenhuollon keskusohjauksen kertarytinällä 1992. Nyt kuntien valtionosuudessa ei millään tavalla erotella toimintoja, eikä sosiaali- ja terveydenhuoltoon siten tule omia varoja. Tällä viikolla ilmestyvässä Mielenterveys-lehdessä kysytään, pitäisikö valtiovallan jyrähtää, jotta pahenevien mielenterveysongelmien hoitoon satsattaisiin kunnissa enemmän varoja? Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Jorma Back ei innostu valtion valvonnan palauttamisesta.

Ulla Järvi

Pääkirjoitus (SLL 14/2001): Kielellisiä ongelmia

Puhe- ja kielihäiriöisyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä. Tämän kirjoituksen pääpaino on kehityksellisissä puheen ja kielen hallinnan ongelmissa. Vaikka ne ilmiönä ymmärretäänkin lähinnä lasten ongelmiksi, ne saattavat aiheuttaa haittaa aikuisiässäkin.

Pääkirjoitus (SLL 14/2001): Säännöt sitovat myös työnantajaa

Työnantajalla ei ole laillista oikeutta keskeyttää lakon ulkopuolella olevien lääkärien palkanmaksua vetoamalla em. tavalla työn estymistä koskeviin määräyksiin. KT:n helmikuinen ohjeistus on näiltä osin yksiselitteisesti virheellinen. Tiukasti tulkiten ohjeistusta voisi pitää jopa kehotuksena laittomaan palkanmaksun keskeyttämiseen eli laittomaan työtaistelutoimenpiteeseen. Lääkärit ovat useimmiten virkasuhteessa työnantajaansa. Tästä syystä työsuhteisia koskevilla määräyksillä ei lääkärien kohdalla useimmissa tapauksissa ole merkitystä.

Itä-Savon sairaanhoitopiiri korotti palkkoja alkuvuodesta

– Jälkeenjääneisyyden taustalla oli sairaanhoitopiirin hallituksen viime vuosikymmenen alkupuolella tekemä periaatepäätös, että henkilökunta sijoitetaan aina palkkahaarukan alareunaan, kertoo johtajaylilääkäri Tapio Väyrynen.

Avustukset lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin jaettiin

Kaikki sairaanhoitopiirit hakivat ja saivat avustuksia. Hakemukset arvioitiin ja pisteytettiin lääninhallituksissa sekä sosiaali- ja terveysministeriössä. Avustuksen suuruus perustuu piirin alle 18-vuotiaiden lukumäärään, mutta markkamäärää on voitu, kuten viime vuonnakin, pienentää tai suurentaa hakemuksen sisällön perusteella. Suuri osa avustuksista käytetään niiden kehittämishankkeiden jatkamiseen, jotka on käynnistetty samalla tavalla viime vuonna jaetulla rahalla.

Kunnat haluavat sijoittaa terveydenhuoltoon Useat paikalliset tarjoukset ylittävät VES:n mukaiset palkat

Useat paikallisten kuntatyönantajien palkkatarjoukset terveyskeskuslääkäreille ylittävät voimassa olevan virkaehtosopimuksen palkkamääräykset. Asia käy ilmi Lääkäriliiton tekemästä selvityksestä, joka koski tänä vuonna Suomen Lääkärilehdessä julkaistuja virkailmoituksia. Valmius maksaa nykyistä parempia palkkoja ilmenee myös useista sairaanhoitopiirien paikallisista sopimuksista.

Mika Vehkasaari

Itä-Savon sairaanhoitopiiri korotti palkkoja alkuvuodesta

Itä-Savon sairaanhoitopiiri korotti alkuvuodesta sekä erikoislääkäriensä että erikoistuvien lääkäriensä palkkoja. Kummankin lääkäriryhmän palkkauksen tiedettiin jääneen selvästi jälkeen muista sairaanhoitopiireistä, eikä piiri halunnut leimautua huonoksi palkanmaksajaksi.

Suvi Sariola

Apuvälineiden luovutuksesta toivotaan yhtenäisiä ohjeita

Kunnissa toivotaan yhtenäisiä valtakunnallisia ohjeita lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluun. Mitkä apuvälineet tarvitsijan pitäisi hankkia itse, mitkä kuuluvat kunnan hankittaviin? Kuinka paljon kunta voi maksaa yksittäisestä apuvälineestä? Ja mikä ylipäätään on apuväline: onko matkapuhelin, entä tietokone?

Suvi Sariola