Syövän täsmälääkkeet ovat jo käytössä (pääkirjoitus 36/2001)

Itse asiassa täsmälääkkeitä on jo ollut käytössä vuosia, sillä esimerkiksi tamoksifeeni täyttää varsin hyvin syövän täsmähoidon kriteerit. Tamoksifeenihan on estrogeenireseptorin kilpaileva salpaaja, ja sillä on siis hyvin karakterisoitu ja spesifinen vaikutusmekanismi. Täsmälääkkeiden tapaan tamoksifeenin sivuvaikutukset jäävät vähäisiksi, sillä spesifisen estrogeenireseptoriin kohdistuvan vaikutuksen takia muiden elimistön solujen toiminta häiriytyy vain vähän. Tamoksifeenin tehokin on varsin hyvä. Esimerkiksi annettaessa tamoksifeenia viisi vuotta rintasyöpäleikkauksen jälkeen syövän uusiutumien määrä vähenee lähes puoleen, jos syövät ilmentävät hormonireseptoreja.

Havaintoja lääkärilakosta III (pääkirjoitus 36/2001)

HUS, jossa lakko pyöri koko viiden kuukauden ajan, laskee nyt, että lakosta aiheutuneiden kustannusten ja saamatta jääneiden tulojen kokonaismäärä on 140–150 miljoonan markan luokkaa. Summan suhteellisuutta on arvioitava HUS:n talouden mittakaavassa. Samaan aikaan, kun HUS:n johto miettii lääkärilakon aiheuttaman alijäämän kattamista, sillä on mietittävänä 120–130 miljoonan markan täysin lääkärilakosta riippumaton, omasta normaalitoiminnasta aiheutunut alijäämä. Vuodelta 2000 alijäämää jäi 74,4 Mmk huolimatta tilivuoden aikana tehdyistä useista budjettitarkistuksista, ja kuluvana vuonna alijäämää arvioidaan syntyvän 55 Mmk. HUS:n edeltäjän HYKS:n tilinpäätöksissä on nähty tämänvuotista summaa reippaasti suurempiakin alijäämiä.

Tampereella rakennetaan uudenlaista yhteistyötä mielenterveyden alueella

Aiheesta lisää Lääkärilehdessä 36/2001, s..3546-3548.

Apuvälinepalvelu Suomessa heikompi kuin muissa Pohjoismaissa

Varsinkin vanhusten itsenäistä asumista tukevat apuvälineet jäävät monessa kunnassa apuvälinejakelun ulkopuolelle, vaikka oikeaan aikaan saatu apuväline voisi ehkäistä kalliimman avun tarvetta.

Schengen-sopimuksen lääkeluettelosta ei yksimielisyyttä

Pykälän järkevä täytäntöönpano edellyttäisi huumausaineeksi luokiteltavien lääkkeiden luettelon yhtenäistämistä kaikissa Schengen-maissa. Asiaa viime viikolla käsitelleet pohjoismaiset terveysministerit eivät päässeet luettelon sisällöstä yksimielisyyteen. Epäselvyyksien takia myöskään todistuskaavakkeita ei vielä ole painettu, vaikka lomake onkin olemassa.

Tuettu hammashuolto kaikille

Budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle määrärahoja kaikkiaan 8 004 miljoonaa euroa eli 47,6 miljardia markkaa. Tämän vuoden talousarvioon verrattuna siinä on lisäystä 420 miljoonaa euroa. Koko valtion budjettiesitys on nyt ensimmäistä kertaa euroissa.

Kuntoutuksen tutkimus ei aina taivu luonnontieteen metodeihin

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta taitetaan peistä ajoittain terävästikin.

Ulla Järvi

Kuntouttava työtoiminta kohdistuu syrjäytyneisiin

Syyskuun alussa astui voimaan laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Laki velvoittaa kunnat ja työvoimatoimistot yhteistyössä laatimaan aktivointisuunnitelman pitkään työttömänä olleelle ihmiselle. Samalla kunnat ovat velvollisia järjestämään suunnitelman mukaista kuntoutusta, jotta ihminen pääsisi taas takaisin työelämään.

Oletko sinä arvokas ihminen? Lääkärikin voi viihtyä työpaikallaan

Uupunut lääkäri tulee kalliiksi työnantajalleen. Hän otattaa tarpeettomia kokeita potilaasta, kirjoittaa liikaa lähetteitä ja pahimmillaan tekee taloudellisesti ja inhimillisesti mitattuna kalliita virheitä.

Ulla Järvi

Kiire ei saa karsia yhteisiä tuokioita

- Kun terveyasemalla on lähes jatkuva kiire, karsitaan ensimmäisenä pienistä tauoista. Kiireinen lääkäri jättää usein väliin lounastauot, kahvihetket ja muut epäviralliset juttutuokiot unohdetaan. Niin ei saisi käydä! sanoo hallintoylilääkäri Tuula Heinänen Espoosta.

Apuvälinepalvelu Suomessa heikompi kuin muissa Pohjoismaissa

Apuvälineiden hankintaan käytetään Suomessa julkisia varoja selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 1999 julkisen terveydenhuollon panostus apuvälineisiin asukasta kohti oli Ruotsissa yli kolminkertainen ja Norjassa viisinkertainen Suomen lukuihin nähden. Apuvälinealan kokonaismarkkinoiden arvo Suomessa oli 220 miljoonaa markkaa.

Marianne Jansson

Duodecimin ja Leiraksen koulutusyhteistyölle raamit

Espoossa viime viikolla järjestetty Miten jaksan terveyskeskuslääkärin työssä -seminaari oli lajissaan ensimmäinen. Seminaarin taustalta löytyvät Duodecim, maan lääketieteelliset tiedekunnat, Helsinkiä lukuunottamatta, sekä Leiras Oy.

Hinkuyskä yleistynyt

Hinkuyskätapaukset lisääntyivät Suomessa selvästi viime vuosikymmenellä. Laboratorioiden ilmoittamia varmoja hinkuyskätapauksia oli Kansanterveyslaitoksen mukaan viime vuonna 839. Laitos kuitenkin arvioi, että tapausten todellinen määrä on huomattavasti suurempi, koska vain osa tapauksista diagnosoidaan.

Schengen-sopimuksen lääkeluettelosta ei yksimielisyyttä

Huumaavien lääkkeiden salakuljetuksen torjumiseksi luotu Schengen-sopimuksen 75. artikla on edelleen käytännössä kuollut pykälä. Asiaa valmisteleva stm:n hallitusneuvos Pekka Järvinen toteaakin, että matkustajan kannalta helpoin tapa on edelleen olla - hyvin epäsuomalaisesti - välittämättä koko pykälästä. Schengen-sopimuksen 75. artikla edellyttää kotimaan viranomaiselta hankittua lupaa viedä toiseen Schengen-maahan huumausaineeksi luokiteltuja lääkkeitä.

Heli Mikkola

Tuettu hammashuolto kaikille

Valtion ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan julkisesti tuettu hammashuolto laajenee koskemaan koko väestöä vuoden 2002 joulukuun alusta alkaen. Keliakiaa sairastavat taas voivat saada osittaista korvausta erityisruokavaliosta aiheutuvista lisäkustannuksista ensi vuoden lokakuusta alkaen.

TULE-sairauksien kuntoutuksen tulevaisuus

Kuntoutusmenetelmiä on jatkossa arvioitava uudelleen niin väestön ikääntymisen, kuntoutusta vaativien ongelmien muuttumisen, teknologian kehityksen kuin uuden tutkimustiedon takiakin. Kaikista muutoksista huolimatta on muistettava, että kuntoutuksessa voidaan edetä vain yhteistyössä kuntoutujan kanssa.

Heikki Hurri

Keskosuusko hampaankolossa? (pääkirjoitus 35/2001)

Keskossynnytysten ehkäisemiseksi tarvitaankin uusia tehokkaampia keinoja. Sellainen voisi olla raskautta vasta suunnittelevien naisten infektioiden tutkiminen ja hoito. Kimmokkeen asian selvittämiseen antoi havaintomme siitä, että kohdunsuulta raskauden aikana mitattu insuliinin kaltaisen sitojaproteiinin fosforyloituneen muodon (phIGFBP-I) määrä oli suurentunut niillä naisilla, jotka synnyttivät keskosen, riippumatta siitä onnistuiko bakteerivaginoosin hoito vai ei (2). Kyseisen proteiinin ”valuminen” kohdunkaulakanavaan näytti liittyvän desiduan varhaiseen vaurioitumiseen todennäköisesti infektion pohjalta, ehkä jo ennen raskauden alkua.

Havaintoja lääkärilakosta II: Lääkärilakko ja virkaehtosopimusjärjestelmä (pääkirjoitus 35/2001)

Loppupäätelmä virkariitalautakunnan käsittelyistä lienee se, että niillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta lakkojen kulkuun. Tämä viestii vahvasti siitä, että ainakin terveydenhuoltoalan järjestöissä kannetaan potilasturvallisuudesta huolta myös lakkotilanteissa. Ne eivät alun alkaenkaan rakenna sellaista työtaistelua, jossa kansalaisten henki tai terveydellinen turva joutuisi konkreettiseen vaaraan. Virkariitalautakunnan käsittely jää näin ollen kaiken kaikkiaan kovin vähämerkityksiseksi ja palvelee lähinnä työnantajapuolen julkisuustavoitteita.

Lakko laittoi monet kuviot uusiksi

– Niiden jälkianalyyseja tehtäessä on mietitty, kuinka paljon etua tai haittaa Lääkäriliitolle on kuulumisesta Akavaan. Myös äskeisen lakon aikana tuli tilanteita, joissa joutui miettimään, mikä liiton suhde Akavaan on ja kuinka paljon me Akavaa tarvitsemme erityisesti työtaisteluvaiheessa. Jotkut reaktiot eivät ehkä olleet ihan loppuun asti harkittuja eivätkä oikein ajoitettuja, Kujala kommentoi Kangasniemen lausuntoja.

Mitä tarkoittaa palkkaliukuma?

Tähän kysymykseen vastaa Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen Lääkärilehden tuoreessa numerossa (SLL35/2001, s. 3428).