Ajan­kohtai­sta

12–15-vuotiaiden rokottamisesta Pfizer-Biontechilla päätetään, kun EMA antaa myyntiluvan

Rokotteiden odotetaan purevan melko hyvin helposti tarttuvaan Intian varianttiin.

Anne Seppänen
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Suomessa päätetään mahdollisesta 12–15-vuotiaiden rokottamisesta koronaa vastaan sitten, kun Euroopan lääkevirasto EMA on antanut rokotteelle myyntiluvan sen ikäisille.

Tällä hetkellä EMA:n arvioitavana on Pfizer-Biontechin rokotteen myyntilupa 12–15-vuotiaille.

Yhdysvaltain lääkeviranomainen FDA antoi viime viikolla rokotteelle myyntiluvan tälle ikäryhmälle.

– Mitään erityisiä rajoituksia siihen ei Yhdysvalloissa tullut, vaan rokotetta annetaan kaikille, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

– Suomessa lasten koronarokotuksien ohjeistusta varten on perustettu alaryhmä pohtimaan sitä, mikä on tämän ikäisten nuorten COVID-19-tautitaakka ja millaisin kriteerein rokotetta heille annettaisiin, Nohynek kertoo.

– Mitään yhteistä EU:n linjaa ei ole, vaan maat päättävät itse mitä tekevät. Kansalliset rokotussuositustyöryhmät keskustelevat omassa verkostossaan Euroopan tartuntatautikeskuksen koordinoimana ja hyödyntävät toistensa tekemiä kirjallisuuskatsauksia ja mallinnustöitä.

Rokotteiden kohdentaminen katkolla kuun lopussa

Koronarokotteita on asetuksen mukaisesti painotettu alueille, joilla koronatartuntojen ilmaantuvuus on edellisen kahden viikon aikana ollut yli 100/100 000 asukasta. Tällä viikolla näitä alueita ovat olleet Päijät-Häme ja Varsinais-Suomi. Ensi viikolla vuorossa voi olla ainakin Keski-Pohjanmaa, jossa Intian variantti leviää vauhdilla. Tieto kohdennuksista annetaan perjantaisin.

– Tämä osa asetuksesta pätee vain toukokuun loppuun. Mitä tehdään siitä eteenpäin, ei ole vielä päätöksiä, Nohynek kertoo.

Helpommin tarttuvaan Intian varianttiin rokotteet näyttävät purevan melko hyvin eläinkokeiden ja laboratoriossa tehtyjen vasta-ainetutkimusten perusteella.

– Virusvariantti väistää jonkin verran vasta-aineita. Vielä ei tiedetä, miten hyvin rokote suojaa elävässä elämässä vakavalta taudilta, mutta tällä hetkellä ajatellaan, että se voi suojata hyvin, Nohynek kertoo.

Koronaviruksille on tyypillistä, että limakalvoinfektion välttämiseen tarvitaan hyvin korkea vasta-ainepitoisuus. Vakavan taudin osalta suurempi merkitys on soluvälitteisellä immuniteetilla.

Lue myös

Nuorten rokotusinto on matalampi

Sairaanhoitopiireistä on Nohynekin mukaan tullut tietoa siitä, että nuoremmat ikäluokat eivät tule rokotettaviksi yhtä innokkaasti kuin vanhemmat.

Huhtikuun lopussa tehdyn kyselyn mukaan koko väestöstä 74 prosenttia aikoo ottaa rokotteen.

– Tuloksissa on nähtävissä selvä ikägradientti: mitä vanhempi ihminen, sitä todennäköisemmin hän kertoo aikovansa ottaa rokotteen. 64-vuotiaista ja vanhemmista rokotteen aikoi ottaa noin 90 prosenttia, 18–29-vuotiaista 63 prosenttia, Nohynek kertoo.

Väestöimmuniteettiin tarvitaan ainakin 60–70 prosentin rokotuskattavuus, mutta siihen vaikuttaa myös se, kuinka moni on sairastanut taudin, mistä virusvarianteista on kulloinkin kysymys ja kuinka tehokas ja pitkäkestoinen suojateho on.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030