Aika ennen pikatestiä ja sen jälkeen
Helsingin ja Uudenmaan sairaalan päivystykseen tulee normaalisti vuodessa 10 000 akuuteista vatsaoireista kärsivää potilasta. Heistä noin 15 prosenttia pitää leikata joko heti tai kahdeksan tunnin sisään.
Kahdeksan tunnin tavoiteajassa pyritään leikkaamaan muun muassa potilaat, joilla todetaan puhjennut umpilisäke tai suolen verenkiertoa uhkaava suolitukos. Tässä on onnistuttu koronapandemiasta huolimatta.
Päivystysleikkaukseen tulevilta ei ole seulottu rutiininomaisesti koronanäytteitä, ei edes epidemian ollessa kiivaimmillaan. Professori ja gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Ari Leppäniemi taustoittaa, että vaikka koronainfektion oireeksi on liitetty vatsakipu, yksinään se ei riitä testin tekemiseen.
– Jos vatsaoire ei selity muulla tai jos anamneesissa on yskää tai muita hengitystieoireita, koronanäyte otetaan.
Leppäniemen mukaan vatsakipuiselta voidaan ottaa tarvittaessa TT-kuva vartalosta samalla vaivalla kuin vatsasta. Jos kuvassa näkyy muutoksia keuhkoissa, otetaan koronanäyte.
Pikatesti helpotti
Pandemian alkuvaiheessa PCR-menetelmällä otettuja tuloksia ei pystytty odottamaan, jos potilas piti leikata nopeasti. Siksi koronainfektio-oireiset potilaat leikattiin täydessä suojavarustuksessa. Samoin meneteltiin gastroskopiaan tulevien kohdalla.
– Suojavarusteissa leikkaaminen on hikistä puuhaa. Koronapotilaiden leikkaaminen sulki myös leikkaussalin 6–7 tunnin ajaksi, koska kontaminaatioriskin vuoksi potilaita ei voinut viedä heräämöön.
Pikatesti muutti tilanteen, kun tieto potilaan mahdollisesta koronainfektiosta saatiin nopeasti. Negatiivinen testitulos merkitsi leikkausta ilman suojavarustuksia. Leppäniemen mukaan koronavirus ei juuri viivästyttänyt potilaiden leikkaushoitoa Meilahden sairaalassa.
– Paradoksaalista oli, että elektiivisen leikkaustoiminnan vähentyessä pystyimme leikkaamaan päivystyspotilaat paikoitellen jopa nopeammin. Toukokuussa tilanne normalisoitui hiljalleen elektiivisen toiminnan lisääntyessä.
