Alueiden erityispiirteet, tutkimus ja digitalisaatio tunnistettava
Yliopistosairaanhoitopiirien johtajat ottivat kantaa sote-uudistukseen.
Tutkimus ja koulutus on turvattava sote-uudistuksessa. Hyvinvointialueen tulee saada järjestää toimintansa alueensa erityispiirteiden mukaan. Muun muassa näitä asioita vaativat yliopistosairaanhoitopiirien johtajat.
HUS:n Juha Tuominen, PSHP:n Tarmo Martikainen, VSHP:n Matti Bergendahl, PPSHP:n Ilkka Luoma ja PSSHP:n Risto Miettunen ovat julkaisseet yhteisen kannanoton sote-uudistukseen liittyen.
Heidän mukaansa sote-uudistuksen on tunnistettava alueiden erityispiirteet ja mahdollistettava tutkimus ja digitalisaatio, sekä välttämättömät investoinnit.
Palvelut tulee turvata mahdollistavalla lainsäädännöllä sen sijaan, että säädöksillä rajoitettaisiin toimintaa liian tiukasti.
Kannanotossa vaaditaan, että tutkimus ja koulutus on turvattava ja vähintään nykytilanne täytyy säilyttää. Tämän hetkisessä lakiehdotuksessa näin ei ole, vaan uusi rahoitusmalli vähentäisi yliopistosairaaloiden tutkimukseen ja koulutukseen menevästä rahoituksesta noin puolet.
Myös investointien rahoitukseen on kiinnitettävä huomiota. Hyvinvointialueella tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus päättää investoinneista oman alueensa ja eri alueiden välisiin yhteisiin hankkeisiin.
Digitalisointiin tarvitaan kansallisia investointeja
Hyvinvointialueiden erityispiirteisiin liittyen kannanotossa vaaditaan sitä, että julkisomisteiset sidosyksikköasemassa olevat yhtiöt ja osuuskunnat, jotka ovat täysin hyvinvointialueen tai alueiden määräysvallassa, tulee rinnastaa hyvinvointialueen omaan tuotantoon.
Erikoissairaanhoidon virkasuhdevaatimuksen allekirjoittajat poistaisivat lakitekstistä. Sote-lakiesityksessä vaaditaan potilaan erikoissairaanhoitoon sisäänkirjaamisessa virkalääkärin päätös tai arvio. Kannanotossa kritisoidaan, että tämä luo kalliin ja byrokraattisen järjestelmän, joka eriarvoistaa myös lääkärit.
Kirjoittajat tuovat esiin myös terveydenhuollon digitalisoinnin. Suomessa tarvitaan alueellisesti integroidut asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja mahdollisuus kehittää uudenlaisia digitaalisia ratkaisuja. Tähän tarvitaan merkittäviä kansallisia investointeja.
