• Tuomas Keränen

Avoimuus suojaa työkuormalta

Tutkimuksen mukaan kirurgin on hyvä olla ­järjestelmällinen ja työterveyslääkärin avoin. Mitä tähän sanovat kirurgi ja työterveyslääkäri?

Avoimuus suojaa työkuormalta Kuva 1 / 2
   

– Ainoa vaatimus lääkärin persoonallisuudelle on aitous, kiteyttää kokenut gastrokirugi Heikki Ahtola.

Pohjois-Karjalan keskussairaalan ylilääkärin virasta vuodenvaihteessa eläkkeelle siirtynyt Ahtola ei empinyt kauan vastaustaan kysymykseen: Mitkä persoonallisuudenpiirteet ovat ominaisia kirurgeille?

” Erikoisaloille ­hakeutuvilla olisi hyvä olla tieto, minkä tyyppisiä ­ominaisuuksia kullakin ­erikoisalalla ­työskentelevät ­tarvitsevat.”

Marko Elovainio

– Kirurgian kenttä on laaja. Sen sisältä löytyy sellaisia erikoisaloja, jotka sopivat tiettyyn persoonallisuuteen erittäin hyvin, mutta sieltä löytyy sellaista työmaata, joka ei sovi tietylle persoonallisuudelle alkuunkaan.

Lääkäreiden persoonallisuudenpiirteitä ja niiden vaikutusta työhyvinvointiin ja jaksamiseen selvitettiin Helsingin yliopiston koordinoimassa tutkimuksessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin Lääkäriliiton Lääkärin työolot ja terveys 2015 -kyselytutkimuksesta saatua dataa.

Olen puhelias. Olen usein laiska. Olen joskus tyly muita kohtaan. Jännitän ja hermostun herkästi.

Muun muassa näihin väittämiin lääkärit vastasivat kyselyssä. Vastauksia hyödynnettiin lääkärien persoonallisuuspiirteiden määrittelyssä. Kaikki Suomen erikoisalat olivat edustettuna tutkimuksessa.

– Niputimme erikoisalat isompiin kokonaisuuksiin, ja jaottelimme ne edelleen erikoisaloihin, jotka vaativat enemmän vuorovaikutusta ihmisten kanssa ja teknisiin erikoisaloihin, sanoo professori Marko Elovainio Helsingin yliopistosta.

Yhteyttä persoonallisuuteen tutkittiin niin sanotulla Big Five -mittaristolla (Five Factor Model of Personality), jossa persoonallisuus koostuu viidestä ulottuvuudesta. Näitä ovat ulospäin suuntautuneisuus, tunnollisuus, sovinnollisuus, avoimuus ja neuroottisuus. Tutkimuksen mukaan persoonallisuudella on merkittävä vaikutus lääkäreiden työhyvinvointiin ja jaksamiseen.

Esimerkiksi kirurgeilla hyödyllisinä piirteinä korostuivat tunnollisuus ja järjestelmällisyys, työterveyslääkärillä ulospäin suuntautuneisuus ja avoimuus.

– Tunnollisuus suojaa erityisesti ihmisläheisillä erikoisaloilla, mutta on hyödyksi myös teknisimmillä aloilla. Työkuormitukselta suojaavat myös ulospäin suuntautuneisuus ja sovinnallinen persoonallisuus, summaa Elovainio.

Ahtola on samaa mieltä persoonallisuuden ja työhyvinvoinnin yhteydestä, mutta ei ole niin vakuuttunut yhteyden yksiselitteisyydestä.

Vuoden kirurgiksi viime vuonna valittu Ahtola on seurannut kirurgian kehittymistä aitiopaikalta lähes 40 vuoden ajan. Lääketiede on kehittynyt ja uudistunut ajanjaksolla huomattavasti, mutta silti karikatyyrit kirurgeista ja patologeista elävät sitkeästi. Tutkimuksen tulokset voivat pahimmillaan antaa lisäpontta tälle.

– Olen huolissani, jos kirurgien hyviä persoonallisuuksia ruvetaan listaamaan allekkain ranskalaisilla viivoilla. Silloin ollaan hakoteillä. Ajatellaan, että kirurgit ovat vain tunnollisia työmyyriä, jotka keskittyvät leikkaukseen eivätkä olisi avoimia. Tämä ei pidä paikkaansa.

Ahtolan mukaan kirurgeja, kuten lääkäreitä yleensäkin, on moneen lähtöön. Osa tekee työkseen tutkimusta ilman potilaskontakteja. Toisaalta osa kirurgeista tekee päivittäin potilastyötä päivystyksessä. Ammattikunta tarvitsee erilaisia persoonallisuuksia.

” On persoonallisuuksia, joilla ­epävarmuuden sieto on mahdotonta. ­Päätöstä ei pystytä tekemään.”

Riikka Mattila

– Tunnollisuus ja järjestelmällisyys ovat toki tärkeitä asioita. Niiden merkitystä painotetaan jo kirurgien koulutuksessa.

Persoonallisuuden piirteiden ei pidä olla rajoittava tekijä, mutta jotain hyötyä niiden tiedostamisesta voi olla.

– Avoimuutta tarvitaan kirurgiassa. Se yhdessä luottamuksen kanssa on välttämätöntä hyvälle potilas-lääkärisuhteelle. Huonosti menee, jos potilaalle ei kerrota avoimesti hoitoratkaisujen perusteista ennen leikkausta, tuumaa Ahtola.

Arkuus voi stressata työterveydessä

Työterveysyritys Apilan toimitusjohtaja ja vastaava työterveyslääkäri Riikka Mattila on Ahtolan kanssa samaa mieltä avoimuuden tärkeydestä. Mattilan mukaan työterveyslääkärin pitää potilastyön lisäksi olla valmis neuvottelemaan erilaisten asiakasyritysten ja esimiesten kanssa.

– Ulospäin suuntautuneisuus ja avoimuus ainakin helpottavat työterveyslääkärinä työskentelyä. Jos olet hiljainen ja arka sekä koet vaikeaksi keskustella tilanteissa, joissa on useampia ihmisiä, työ voi olla hyvin stressaavaa.

Mattila kertoo, että työterveyslääkäri joutuu toimimaan välillä myös neuvottelijana ja sovittelijana, joten sovinnallisuus on tärkeä persoonallisuuden piirre.

Ahtola nostaa tärkeäksi myös päätöksentekokyvyn. Päätöksiä pitää pystyä tekemään vajavaistenkin tietojen pohjalta.

– On persoonallisuuksia, joilla epävarmuuden sieto on mahdotonta. Päätöstä ei pystytä tekemään, jolloin asiat jäävät roikkumaan ja tekemättä.

Virheensietokyky on myös Ahtolan mukaan sidoksissa kliiniseen päätöksen tekoon. Virheitä tulee, ja ne pitää pystyä käsittelemään. Virheellä on aina kaksi uhria, potilas ja hoitava lääkäri.

– Se on jossain mielessä persoonallisuuteen sidoksissa oleva asia, osiltaan myös kollegatukeen. Jos tukea ei löydy helposti, virheen pelosta voi tulla iso asia, joka vaikeuttaa työtä ja stressaa, puntaroi Ahtola.

Päätöksentekoon liittyy vahvasti luottamus. Luottamusta omiin taitoihin tarvitaan päätöksenteon tukena, mutta myös potilaan kohtaamisessa.

– Persoonallisuus vaikuttaa paljon kahden ihmisen välille syntyvään yhteyteen, Mattila muistuttaa.

Apua erikoisalaa valittaessa

” Olen huolissani, jos kirurgien ­hyviäpersoonallisuuksia ­ruvetaan listaamaan.”

Heikki Ahtola

Professori Marko Elovainion mukaan tutkimuksen tuloksia voisi hyödyntää erikoisalaa valittaessa. Paras hyöty saataisiin niillä lääkäreillä, jotka tunnistavat itsensä ääripään ihmiseksi jollakin persoonallisuudenpiirteellä.

– Olisi hyvä, että erikoisaloille hakeutuvilla olisi tieto, minkä tyyppisiä ominaisuuksia kullakin erikoisalalla työskentelevät tarvitsevat.

Ahtolaa pelottaa ajatus erikoistumisalan ja urapolun valinnasta pelkästään tutkimusdatan perusteella.

– Koulutuksessa tiedon käyttäminen on ilman muuta hyvä juttu. Avarakatseinen kouluttaja voi hyödyntää tietoja keskustelun pohjalta. Harvapa meistä tunnistaa itsestään kaikkia persoonallisuuden piirteitä. Toisaalta, jos kouluttaja edustaa oman erikoisalansa karikatyyria, se ei enää ole niin hyvä juttu, hän naurahtaa.

Tutoreita hän hyödyntäisi jo lääkäriammatin alkuvaiheessa. He voisivat kertoa, mihin nuori lääkäri sopisi persoonallisuudeltaan.

– He näkevät lähietäisyydeltä, millainen oppilas on ja mille alalle hänellä olisi parhaat eväät. Tutor voisi ohjata koulutettavaa niin, että sinulla on piirteitä, joiden avulla menestyisit tietyllä kirurgian osa-alueella hyvin, Ahtola sanoo.

Mattilan mukaan ihmisen persoonallisuuden piirteet voivat toki ohjata tiettyyn suuntaan, mutta ihminen on oppivainen ja voi muuttua.

– Esimerkiksi keskustelutaidot kokemuksen ja rutiinin kautta petraantuvat. Lähtökohtaisesti toki auttaa, jos on jo entuudestaan sellaisia ominaisuuksia.

– Erityisalalla voi olla ulkopuolisen silmin katsottuna ihminen, jonka ajattelisi soveltuvan paremmin muualle. Hän voi kuitenkin pitää kovinkin työstään. Ei saa ajatella mustavalkoisesti, Mattila jatkaa.

Kun Mattila kohtaa nuoren kollegan, jolla olisi ainesta työterveyslääkärin työhön, hän kertoo sen ja kannustaa jopa miettimään uraa työterveyshuollossa.

– Keskustellaan, onko se erikoistumisala, jonne lähtisi suuntautumaan. Onneksi erikoistumiseen, oli se mikä tahansa erikoisala, kuuluu paljon erilaisia palveluita, jolloin nuori lääkäri ehtii pohtia asiaa matkan varrella.

Ahtola muistuttaa vielä, että oman jaksamisen kannalta töissä on välttämätöntä saada olla oma itsensä.

– Koko elämää ei voi näytellä. Aitous rakentaa luottamuksen työyhteisöön ja potilaaseen.

Lisää aiheesta

Viiden vuoden seuranta vahvistaa antibiootin tehon umpilisäketulehdukseen
Tieto leikkauspotilaan tupakoinnista on tärkeää kirjata systemaattisesti
Työterveyslaitoksen kysely auttaa tunnistamaan työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä

Kirjoittajat
Tuomas Keränen
Faktat

Lähes 3000 
lääkäriä vastasi

• Helsingin yliopiston koordinoimaan tutkimukseen vastasi 2 815 lääkäriä, joista 65 prosenttia oli naisia.

• Vastaajat olivat 25–72-vuotiaita.

• Tutkimus pohjautuu Lääkäriliiton Työolot ja terveys 2015 -tutkimuksen aineistoon.

• Tutkimusartikkeli ”Medical specialty choice and well-being at work: Psysician’s personality as a moderator” julkaistiin huhtikuussa Archives of Environmental & Occupational Health -verkkojulkaisussa.

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Infektiotorjuntasuosituksiin sitoutumisessa on parantamisen varaa

Aseptisen toiminnan vaikuttavuutta tutkittiin Helsingin ylipistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.

Ajassa
Apulaisoikeuskansleri: Kotisairaanhoito toteutettava lääkärin määräysten mukaan

Kantelijan isän kotisairaanhoito ei ollut toteutunut kaikilta osin lääkärin määräämällä tavalla, toteaa apulaisoikeuskansleri.

Tieteessä
Infektiotorjuntasuosituksiin sitoutumisessa on parantamisen varaa

Aseptisen toiminnan vaikuttavuutta tutkittiin Helsingin ylipistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.

Ajassa
Infektiosairauksien hoito päättyy Auroran sairaalassa Helsingissä

Infektiosairauksien hoito muuttaa osaksi Meilahden Kolmiosairaalan poliklinikkaa.

Ajassa
Pakolliset turvaominaisuudet tulevat reseptilääkkeiden pakkauksiin

Turvaominaisuuksien tulee olla pakkauksissa helmikuussa 2019.

Tieteessä
Nenän sivuonteloleikkausten määrässä suuria alueellisia eroja

leikkausten määrä oli korkeampi niissä sairaanhoitopiireissä, joissa oli parempi pääsy lääkäripalveluihin.

Ajassa
Tartuntatautilakia halutaan selkiyttää

Hoitohenkilöstön rokotuksia koskevia kohtia on tulkittu monin eri tavoin.

Ajassa
Kelan psykoterapiakilpailutus poiki valituksen markkinaoikeuteen

Moni kokenut psykoterapeutti putosi vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksessa.