Hyks teki ennätysmäärän elinsiirtoja

Siirtojen tarve on kuitenkin vielä suurempi. Suomessa tarvitaan reippaasti enemmän munuais-, sydän- ja keuhkonsiirtoja.

Viime vuonna Suomessa tehtiin uusi elinsiirtojen ennätys, yhteensä 293 elinsiirtoa. Elinsiirtojen tarve on kuitenkin vielä suurempi.

Kaikki elinsiirrot on keskitetty Hyks-sairaaloihin. Edellinen vuosittaisten elinsiirtojen ennätys, 276 siirtoa, on vuodelta 2004.

Eniten viime vuonna tehtiin munuaissiirtoja, joita oli 210 kappaletta. Maksansiirtoja tehtiin 53, sydänsiirtoja 17, keuhkonsiirtoja 12 ja yksi blokkisiirto (sydän ja keuhkot). Lapsipotilaille tehtiin yhteensä 26 elinsiirtoa. Munuaissiirrot ovat myös lasten yleisin elinsiirto.

Munuaissiirtojen tarve kasvaa voimakkaasti aikuistyypin diabeteksen ja dialyysihoidon tarpeen lisääntyessä. Sydän- ja keuhkonsiirtoja tulisi tehdä noin 40–50 siirtoa vuodessa, jotta yllettäisiin hyvälle kansainväliselle ja pohjoismaiselle tasolle.

Lapsilla yhä useampia harvinaisia synnynnäisiä tauteja voidaan hoitaa elinsiirroilla, joskus yhdistetyllä maksa- ja munuaisensiirrolla, joita viime vuonna tehtiin kaksi. Tällöin nopea sopivan elimen löytyminen on tärkeää.

Tulokset ovat huippua

Ensimmäinen elinsiirto Suomessa tehtiin vuonna 1964. Kyseessä oli munuaissiirto.

Pitkäaikaistulosten suhteen suomalainen elinsiirtokirurgia on tänään maailman huippua. Munuaissiirrännäisen saaneista elossa on viiden vuoden kuluttua 91 prosenttia, maksansiirtopotilaista 80–90 prosenttia ja sydänsiirtopotilaista noin 70 prosenttia.

Hyks tekee munuais- ja maksansiirrot Kirurgisessa sairaalassa, sydän- ja keuhkonsiirrot Meilahden sairaalassa sekä lasten elinsiirrot Lastenklinikalla.

Hyksin aktiivisimpia yhteistyökumppaneita elinluovutusasioissa ovat vuonna 2006 olleet etenkin Kuopion yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopistollinen sairaala, Keski-Suomen keskussairaala, Mikkelin keskussairaala ja Vaasan keskussairaala.

Miia Soininen

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.