1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Hyks teki ennätysmäärän elinsiirtoja
Ajan­kohtai­sta

Hyks teki ennätysmäärän elinsiirtoja

Siirtojen tarve on kuitenkin vielä suurempi. Suomessa tarvitaan reippaasti enemmän munuais-, sydän- ja keuhkonsiirtoja.

Viime vuonna Suomessa tehtiin uusi elinsiirtojen ennätys, yhteensä 293 elinsiirtoa. Elinsiirtojen tarve on kuitenkin vielä suurempi.

Kaikki elinsiirrot on keskitetty Hyks-sairaaloihin. Edellinen vuosittaisten elinsiirtojen ennätys, 276 siirtoa, on vuodelta 2004.

Eniten viime vuonna tehtiin munuaissiirtoja, joita oli 210 kappaletta. Maksansiirtoja tehtiin 53, sydänsiirtoja 17, keuhkonsiirtoja 12 ja yksi blokkisiirto (sydän ja keuhkot). Lapsipotilaille tehtiin yhteensä 26 elinsiirtoa. Munuaissiirrot ovat myös lasten yleisin elinsiirto.

Munuaissiirtojen tarve kasvaa voimakkaasti aikuistyypin diabeteksen ja dialyysihoidon tarpeen lisääntyessä. Sydän- ja keuhkonsiirtoja tulisi tehdä noin 40–50 siirtoa vuodessa, jotta yllettäisiin hyvälle kansainväliselle ja pohjoismaiselle tasolle.

Lapsilla yhä useampia harvinaisia synnynnäisiä tauteja voidaan hoitaa elinsiirroilla, joskus yhdistetyllä maksa- ja munuaisensiirrolla, joita viime vuonna tehtiin kaksi. Tällöin nopea sopivan elimen löytyminen on tärkeää.

Tulokset ovat huippua

Ensimmäinen elinsiirto Suomessa tehtiin vuonna 1964. Kyseessä oli munuaissiirto.

Pitkäaikaistulosten suhteen suomalainen elinsiirtokirurgia on tänään maailman huippua. Munuaissiirrännäisen saaneista elossa on viiden vuoden kuluttua 91 prosenttia, maksansiirtopotilaista 80–90 prosenttia ja sydänsiirtopotilaista noin 70 prosenttia.

Hyks tekee munuais- ja maksansiirrot Kirurgisessa sairaalassa, sydän- ja keuhkonsiirrot Meilahden sairaalassa sekä lasten elinsiirrot Lastenklinikalla.

Hyksin aktiivisimpia yhteistyökumppaneita elinluovutusasioissa ovat vuonna 2006 olleet etenkin Kuopion yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopistollinen sairaala, Keski-Suomen keskussairaala, Mikkelin keskussairaala ja Vaasan keskussairaala.

Miia Soininen

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.