Ajan­kohtai­sta

Influenssarokotteessa pieni Guillain-Barrén oireyhtymän riski

Tuore, yhteydestä kertova tutkimus on herättänyt mielenkiintoa. Riski on kuitenkin hyvin pieni. KTL:n mukaan Suomessa on lähivuosina ilmennyt kolme GB-tapausta influenssarokotusten haittoina.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/piikki.jpg
Influenssarokotuksiin liittyy pieni, mutta tilastollisesti merkitsevä Guillain-Barrén oireyhtymän riski. Näin kertoo Archives of Internal Medicine -lehdessä (2006;166:2217) julkaistu tutkimus.

Kanadalaistutkimuksen mukaan oireyhtymän ilmaantuvuus oli 2–7 viikkoa rokotuksen jälkeen jonkin verran suurempi kuin 20–43 viikon kuluttua rokotuksesta. Influessarokotusten ja Guillain-Barrén oireyhtymän yhteyttä on epäilty jo pitkään.

Tutkimus on herättänyt mielenkiintoa muun muassa Ruotsissa. Suomessa Guillain-Barrén oireyhtymää on influenssarokotukseen liittyvänä haittana ilmoitettu kolmesti: kaksi vuonna 2001 ja yksi vuonna 2003.

Kansanterveyslaitoksen rokoteturvallisuuslääkäri Tea Nieminen, onko lääkäreiden syytä olla huolissaan Guillain-Barrén oireyhtymästä näin uuden influenssakauden alussa?

– Ei ole. Rokotteeseen liittyvien haittojen kokonaisilmaantuvuus on pieni ja haitat pääosin lieviä. Suomessa rokotettiin viime vuonna noin 700 000 ihmistä influenssaa vastaan ja siihen liittyviä haittoja ilmoitettiin yhteensä vain 52 kappaletta, pääosin paikallisreaktioita sekä nivel- ja jäsensärkyjä.

Tapauksia alle yksi vuodessa Suomessa

Guillain-Barrén oireyhtymän ilmaantuvuudeksi on nykyisen inaktivoidun influenssarokotteen seurauksena amerikkalaistutkimuksessa arvioitu yksi per miljoona rokotettua. Tapaukset ilmaantuvat rokotetuille 9-12 vuorokauden kuluttua rokottamisesta. Riskiperiodi on noin 6 viikkoa rokotuksesta. Sen jälkeen lisääntynyttä riskiä ei enää ole.

– Jos kanadalaistutkimuksessa kuvatut GB-tapaukset todella liittyvät rokotteeseen, olisi ennustettavissa olevien tapausten määrä Suomessa joka tapauksessa alle yksi per vuosi. Lisäksi on hyvä muistaa, että Guillain-Barré ilmaantuu useimmiten virusinfektion jälkeen, eli voi liittyä myös itseensä influenssa-infektioon.

Sen sijaan Nieminen kehottaa lääkäreitä muistamaan, että taas on influenssarokotusten aika. Erityisesti riskiryhmiin kuuluville, kuten yli 65-vuotiaille tai esimerkiksi astmaatikoille, suositellaan terveyskeskuksista ilmaiseksi saatavaa rokotusta.

– Influenssarokotus on paras tapa suojautua influenssalta ja sen aiheuttamilta jälkitaudeilta. Rokote on turvallinen ja tehokas. Vaikka työikäiset eivät kuulu maksuttoman rokotusohjelman piiriin, rokotteen käyttöä voi suositella, kun halutaan suojautua taudilta.

Essi Kähkönen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030